Pyörittelen välillä silmiä äitini jutuille ja touhuille, kunnes taas muistan, että hän on 80v

Äitini on 75-vuotias ja ihan tavallinen yhä edelleen. On vaan alkanut jännittää autolla ajoa ja isoon kaupunkiin ei enää uskalla ajaa. Tekee itse ruokansa ja on hyväkuntoinen.

Mun äidin olisi pitänyt viedä lääkäriin jo joskus 65v ikäisenä. Terveysongelmia oli sekä fyysisellä että henkisellä puolella. Niin kauan kuin asuin hänen kanssaan, hän pärjäsi jotenkin. Yksin asuessa sitten kuuli vanhan talon hirsien naksuvan ja ajatteli yläkerrassa olevan jonkun. (Näin kai ne kummitustarinat syntyy) Samaten naapurien kissat ja koirat saattoi kaataa puutarhassa jotain ja hän ajattelin ihmisten siellä etsivän vietävää.

Viimeiset pari vuotta oli ihan mahdotonta aikaa. Kyllä hän otti lääkkeitä fyysisiin oireisiin, mutta henkisen puolen rohdoista kieltäytyi tai otti vähemmän kuin resepti määräsi. Harhoja oli. Oli vuoroin sairaalassa, vuoroin kotosalla kunnes nukkui pois. Ei saavuttanut 80v ikää. Ikä on vain numero monessakin mielessä.