Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi mt-diagnoosin saaneella kaikki laitetaan psykosomatiikan piikkiin?
07.11.2014 |
Niin, perustelkaa miksi mielenterveysdiagnoosi aikalailla automaattisesti sulkee pois kaikki muut sairaudet? Mt-diagnoosin saanut ei ilmeisesti voi sairastua mihinkään somaattiseen sairauteen, jota ei voida poissulkea pienellä verenkuvalla ja serpillä. Itse olen tämän asenteen vuoksi joutunut kärsimään vuosikausia sairaudesta, jossa oli paljon vakavia oireita ja aina, AINA kun oli pakko mennä lääkäriin sen vuoksi, niin AINA se oli muka ahdistusta tai jopa teeskentelyä, perusteluna se, että verikokeissa ei näy mitään vikaa. Lopulta oikea diagnoosi ja lääke löytyi itsekustantamani yksityisen yleislääkärin ja erikoislääkärin kautta.
Ja tämä asenne elää vahvasti myös terapeuttien keskuudessa. Koko terapia meni pilalle/hukkaan ja aiheutti vain lisää traumoja ja katkeruutta tästä ja muistakin syistä, mutta pääasiassa tästä syystä. Vuosia meni hukkaan sängynpohjalla kärsiessä. Alussa minäkin uskoin sitä toitotusta. Uskoin kun väitettiin, että se on psykosomaattista ja terapia auttaa. Noh, eipä auttanut, mutta oikea lääke auttoi todella paljon jo yhdessä päivässä.
Lääkäreillä on ihan liikaa valtaa käsissään päättää ihmiskohtaloista ja aina tuijotetaan vain labratuloksia, eikä ollenkaan kuunnella potilasta, koska potilaalla on mt-diagnoosi, niin eihän hän osaa arvioida tilaansa oikein. Hän ei vain tunnista olevansa ahdistunut/masentunut/luulosairas/huomionkipeä tai ei vain suostu myöntämään sitä. VMP ja tiedän, etten ole ainut tämän asenteen vuoksi kärsimään joutunut.
Kommentit (77)
Minä söin 6vuotta vaihtelevasti ssri lääkkeitä joista sain pysyviä haittavaikutuksia vaikka lopetin ne aikoja sitten.masennukseen ja ahdistukseen ne eivät mitään koskaan auttaneet. Aina löytyi lääkärin mielestä elämäntilanteesta joku syy miksi masentaa ja ahdistaa. No ,sainpa viimevuonna itse vaatimalla kilpirauhaskoelääkityksen, vaikka tsh normaali, t4v alhainen, loppuihan masentuneisuus, hengenhaukkominen, heikentynyt lihasvoima, hiustenlähtö ja moni muu "psykosomaattinen" oire. Ikinä en enää julkiselle terveyskeskuslääkärille mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pappani, hyväkuntoinen 70-vuotias , oli julkisen puolen mukaan täysin terve, arvot viitteissä , oireilla ei mitään väliä. yksityiseltä puolelta muutaman viikon sisällä tästä agressiivinen eturauhassyöpä-diagnoosi, joka saatiin sitten pysäytettyä kun ajoissa huomattiin! Kiitos tästä, pappani voi nyt hyvin.
Olen pahoillani, että sinulle on tapahtunut jotain noin ikävää.
Toisaalta - lääkärit ovat ihmisiä, jotka tekevät virheitä.
Ravasin vuosia työterveyshuollossa infektioiden vuoksi. Minut lähetettiin lopulta keskustelemaan psykiatrin kanssa, koska minua pidettiin mielenterveysongelmaisena. Olen henkisesti terve, mutta sairastan yhtä tappavimmista syövistä, joka tulee yleensä eläkeikäisille. Kyseinen tieto ei selvinnyt minusta otetuista kokeista.
Mullakaan ei kyllä ole sen reilun 15 vuoden aikana, kun olen psykiatrisella puolella työskennellyt, tullut kuvaa että tämän puolen asiakkaat kovin usein lääkärissä kävisivät, pikemminkin päinvastoin. Usein saa patistella ja melkein pakottaa ihmistä hakeutumaan hoitoon, kun on selvästi jotain vialla. Enemmän vaikuttaisi että pelkäävät mennä, osa juuri tässä keskustelussa mainittujen kokemusten takia, osa pelkää tuhlaavansa lääkärin aikaa ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä tuohon tarvitse edes olla lääkäri. Tarvitsee vain olla itsekritiikitön suhteellisuudentajuton typerys, niin johan irtoaa "psykosomatiikka"-diagnooseja mihin tahansa lähiympäristön vaivaan. Jos jollain on sairaus jota itsellä tai bestiksellä ei ole vielä ollut, sitä ei ole olemassa ja sellaisesta puhuminen on huomion kerjäämistä. Minulla on tällainen exä - oli vielä harkinnut lääkärin ammattia :D. Moni hengenheimolainen on päätynyt lääkäriksi asti ja tekee ammatissaan sellaista väkivaltaa kuin tässä ketjussa olette kuvanneet. Nämä muut sitten joutuvat kohdistamaan sadisminsa vain vähän toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
61, luitko lääkäriopinnot loppuun? Itse olen lääkäri. Opiskeluaikana sain sairaalloisen väsymyksen takia ssri, jota söin vuosia. Lopullinen diagnoosi olikin neurologinen sairaus joka aiheuttaa väsymystä... koitan itse kohdata potilaan kunnolla ja olla läsnä ja tutkia hyvin. Toivon että teen työni hyvin mutta ammattikunnan puolesta välillä uskonpuute ja tunne että joutuu tappelemaan erikoissairaanhoitoa vastaan jotta saisi potilaan hoitoon.
Minulle ei ole jostain syystä muodostunut koskaan sellaista mielikuvaa, että mielenterveyskuntoutujat, masentuneet ym., olisivat jotenkin erityisesti sellainen ryhmä, joka käy lääkärillä alvariinsa epämääräisten psykosomaattisten oireiden vuoksi. Ehkä enemmänkin sellaiset neuroottiset, yliherkät ihmiset, jotka kuulostelevat kaikkia ruumiintoimintojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä sairaudesta oli kyse? Itse sairastan depressiota ja gadia, omalla kohdallani on kyllä tarvittaessa poissuljettu somaattisia sairauksia. Niin verikokein, likvorinäyttein kuin ulrtalla ja CT~kuvilla.
SerpillÄ ja pienellÄ verenkuvalla ei kovin monia sairauksia voi sulkea pois, toki ne antavat viitteitÄ joihinkin, siis jos arvot ovat pielessÄ.
Pahoitteluni saamastasi kohtelusta.
Tiedäthän ap, että sinun on mahdollista asettaa tarkastelukielto tietojesi psyk. lehdille (tai riippuu vähän sairaanhoitopiiristä/kaupungista mikä kaikki on asetettava samanaikaisesti tarkastelukieltoon). Minulla on ollut masennusta aiemmin, ja kun kertana eräänä sairastuin ihan fyysisesti ja vakavasti, lääkärin toinen lause vastaanotolla taisi olla että "mites toi mieliala".
Asetin katselukiellon sivuille ja sen jälkeen ovat pitäneet turpansa tukossa asiasta, kellään ei ole ollut tarvetta selittää esimerkiksi korvatulehdusta sillä että olen masentunut ja luulosairas. Päivystyksessä saan ajoittain tylyä kohtelua koska siellä näkyy kaikki tiedot (myös itsemurhayritykset), tai sitten jostakin muusta syystä.
Kiellossa ainoa ongelma on se, että aina kun varaan aikaa, asioin sairaanhoitajalla, terveydenhoitajalla tai lääkärillä, niin työntekijän mennessä sivuilleni kone ilmoittaa että siellä on kielto tarkastella niitä ja niitä sivuja, ja sitten ko. työntekijä sanoo minulle että "täällä on tämmönen kielto". No älä ihmeessä, kuulen siitä teiltä vasta 30. kerran ja olen itse sen sinne asettanut, tekis mieli sanoa. Jotkut ovat yrittäneet saada minut luopumaan siitä. Neuvolan tätsky oli erityisen utelias, ja sanoi että kielto on vaaraksi sikiölle jos tulee hätätilanne. No, hätätilanteessa mennään sairaalaan, jossa näkyy kaikki tiedot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, tuo on kyllä ihan väärä kuvitelma, että psyykkisesti sairas ei pystyisi arvioimaan tilaansa oikein. Kyllä monet pystyvät.
Muistan tuon.. enää mulla ei ole diagnoosia mutta jouduin sairaalaan aikanaan vakavasta allergisesta reaktiosta ja lääkärin mukaan KUVITTELIN naamani turpoavan, kunnes joutui antamaan hätäensiapua -.-
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:41"]
Muistan tuon.. enää mulla ei ole diagnoosia mutta jouduin sairaalaan aikanaan vakavasta allergisesta reaktiosta ja lääkärin mukaan KUVITTELIN naamani turpoavan, kunnes joutui antamaan hätäensiapua -.-
[/quote] Eikä :(
Samasta syystä kuin ylipainoisen kaikki vaivat laitetaan ylipainon piikkiin ja suurperheen äidin vaivat (ainakin väsymykset + henkiset) lapsiluvun syyksi.
Niin ja auta armias jos olet mt-ongelmainen ja yrität puhua siitä, että koet olevasi eri sukupuolta kuin mitä vartalosi on.. heti aletaan epäillä epävakaata persoonallisuushäiriötä tai psykoosia. :/
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 11:01"]
Mulla on tällä hetkellä juuri tämä ongelma. En saa apua terveyskeskuksesta kun kaikki oireet menevät masennuksen piikkiin. :(
[/quote]
Minä en edes yritä saada mitään apua enää. Ei siinä, en ole aikuisiällä ollut päivystyksessä kuin kerran ja silloinkin siksi, että edessä oli lento ja korva aivan tukossa ja kipeä. Mutta sekin keskustelu hoitajan kanssa: jaa, ei ole ollut kuumetta viikkoon? Ja silti on sitten kuitenkin korvassa kipuja? Aha. Aha... eikä tunnu nenäonteloissa miltään. Mitä sen lääkärin sitten pitäisi katsoa? No, minulla oli alipainetta korvassa ja kuulonalenema, ihan tavallinen juttu mutta miksi piti olla niin inhottava?
Sama, kun alaselkäni on ollut kipeä vuosikaudet. En pysty makaamaan lattialla selältäni, saati tekemään vatsalihasliikkeitä niin (onpahan tullut opeteltua tuhat yksi muuta tapaa tehdä niitä). Lääkäri ei nähnyt mitään vikaa selässä, laittoi lähetteen fysioterapiaan kuitenkin siksi, että lihasjumit aiheuttavat päänsärkyä. Särkyyn ei määrännyt mitään lääkettä vaikka sanoin, että kivun poissaamiseen menee päivä aikaa, jolloin teen keppijumppaa, yritän lämpöhoitaa JA otan buranan JA panadolin eikä nekään aina auta. Kuvitelmaa, kuvitelmaa. Fysioterapiasta sanottiin, että ei ole aikoja, soita puolen vuoden päästä uudestaan :(
Ja kun olen yrittänyt vuoden päivät hoitaa itseäni liikunnan avulla kuntoon, ja sain jalkapohjaani muljuvan kivun niin sekin on kuvitelmaa vain.
Antaa olla sitten! Tässä alkaa melkein tulla itselle sellainen olo ettei kehtaa mennä enää mihinkään. Hieroja-ajankin peruutin kun aloin miettiä, että mitä helvettiä minä siellä teen selittämässä. Näkyyhän se että lihava olen ja huonoryhtinen. Itse ne pitää vain saada parannettua.