Lue keskustelun säännöt.
Nainen/Mies!Kerro rehellisesti miltä tuntuu elää seksittömässä suhteessa?
07.11.2014 |
Kerro tilanteestanne, esim.miltä se tuntuu jos sinun ja puolisosi seksihalut eivät kohtaa ollenkaan? Osaatko arvioida mistä se johtuu, onko näin ollut alusta asti vai onko jokin muuttunut suhteessa? Kuinka usein haluaisit ja mikä on todellisuus; kuinka usein saat? Mitä seksittömyys tai vähäinen seksi suhteessa sinussa aiheuttaa; psyykkisesti ja fyysisesti? Koetko että siitä olisi aiheutunut jotain hyvääkin? Mikä on mielestäsi ratkaisu tilanteeseen ja oletko jo tehnyt sen eteen jotain?
Kommentit (30)
Pahalta tuntuu. Tuntuu, että me ollaan vaan kavereita. Puolisolla on selkeästi joku trauma tässä takana. Eniten ei kuitenkaan loukkaa itse seksittömyys, vaan se, että sitä traumaa ei käsitellä mitenkään. Hoitoa olisi, apua saisi kun vain pyytäisi, mutta kun ei. Tämä sattuu todella paljon. Olen itkenyt, anellut, vaatinut. Mikään ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan oltu nyt noin 1,5 vuotta ilman seksiä ja sitäkin ennen oli yli puolen vuoden tauko. Aika tylsäähän tämä on; nukutaankin eri huoneissa ja mitään muutakaan läheisyyttä ei ole. Seksimme toimi melko huonosti jo alusta lähtien (miehellä erektio-ongelmia sekä laukeamisessa ongelmaa, muutenkin seksi oli tylsää "jyystämistä" ja vehkeen koko pienehkö), mutta menimme naimisiin, sillä itse olin ihastunut mieheen ja olin jo kolmekymppinen ja halusin perheen. Nyt tässä uneksin exästä ja odottelen, että milloin pääsen tästä liitosta ja miehestäni eroon.
Tylsää on, joskus ennen seksiä ollut paljonkin, mutta muu läheisyys/hellyys ollut aina todella vähäistä. Eikai kukaan rumaa miestä helliä haluakaan.
Hirveältä! Tuntuu että elämästä puuttuu aika iso osa. Ei tämän näin pitänyt mennä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai, miltä tuntuu, kun toinen kääntää sinulle selän ja alkaa kuorsaamaan. Tai menee nukkumaan sohvalle, että saa varmasti olla rauhassa.
Loukkaavaa ja kyllä siinä itsetunto sai melkoisen tällin, kun mikään ei enään kelvannut. Ei, hän ei vain halunnut. Ei mitään, ei koskettaa, ei suudella, ei kerrassaan minkäänlaista lähikontaktia.
Lopulta sairastuin vakavasti ja jouduin sairaalaan. Teholla herätessäni, kuulin hoitajan juttelevan puolisoni kanssa puhelimessa ja kertovan tilanteestani. Hän ei edes terveisiä laittanut, vaikka olin tajuissani, mutta puhumaan en pystynyt hengitystuubin takia. Ei tultu kattomaan, eikä muutakaan. Sen jälkeen asia tuli selväksi, en tule enään koskaan hänelle kelpaamaan.
Menihän siinä tovi kypsytellessä, mutta aika pian kuitenkin vein erohakemuksen käräjäoikeuteen ja pistin äijän ulkoruokintaan, kirjaimellisesti. Päivääkään en ole päätöstä katunut.
Nyt on kolmen vuoden yksinäisyyden jälkeen uusi suhde, ja voin kertoa, että melkoisen outo tilanne, kun meni aika kauan ennen kuin tämä mies sai minut vakuuteltua, ettei minussa ole mitään vikaa. Päinvastoin, hän ei saa sormiaan pidettyä irti minusta. Olen onnellinen ja tullut siihen tulokseen, ettei kenenkään kannata jäädä suhteeseen, missä ei saa hyväksyntää ja läheisyyttä, niin kuin itse sitä tahtoisi.
Kyllä elämästä tulee nauttiakkin...
8 vuotta ilman....kunnes kuvioihinastui rakastaja.. Ja huh mitä seksiä ja läheisyyttä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies haluaa noin 2-3 kertaa kuussa, minulle kelpaisi 3-4 kertaa viikossa. Alhainen testosteronitaso lienee syynä, olemme asiasta puhuneet pari kertaa hyvässä hengessä. Ihmeen hyvin olen tottunut. Syy on siinä, että mies kuitenkin suukottelee, hellii ja osoittaa monin tavoin rakkautta joka päivä. Muutenkin meillä on hyvä suhde. Seksi ei ole se asia, jonka vuoksi eroaisin tai pettäisin. Pääasia on, että olemme intiimisti edes joka kuukausi.
Kuin Sikanautajauhelihaa, 40% minusta on elossa, 60% kuollut.
Se oli sanalla sanoen loukkaavaa. Seksi on minulle läheisyyden ja rakkauden ilmaisemista, ja sen kieltäminen sattuu. Lopetin suhteen, kun edellisestä seksikerrasta oli kolme kuukautta. Kolmen vuoden suhde oli siinä.