Miten helpottaa vauvaperheen arkea?

[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 02:35"]

joo o! on tää kyllä ihme palsta. miten usein täälläkin pienen lapsen äiti valittaa, uupumusta ja vähäistä aikaa puolison kanssa. silloinkin isä aina haukutaan, kun ei välitä eikä osallistu perheen arkeen. nyt kun tuleva isä fiksuna haluaa panostaa isyyteen ja  parisuhteeseen sekä helpottaa arkea ja huomioida sen, että mitä tyytyväisemmät vanhemmat sen tyytyväisempi lapsi. taas  tämäkin mies haukutaan, vaikka ei todellakaan tehnyt mitään väärää. näitä isiä saisi olla paljon enemmän! tsemppiä ja onnea tulevalle isälle ja tietysti äidillekkin!

[/quote]

Kiitos kannustuksesta vastauksesta! En tiennyt että näin kiukkuista palautetta tulisi. Tietysti minä osallistun kotitöiden tekoon vielä enemmän kuin nyt, kun vauva syntyy. Moni äiti on tosiaan uupunut ja moni mies kokee, että töissä voi hengähtää ja kotiin meneminen on kamalaa. Puhelevat, että kotona on hullunmylly: pyykit, sotkut ja kiukkuinen äiti, joka heittää hanskat tiskiin kun mies tulee kotiin "sinun vuoro", ei seksiä yms. No tämä tietysti monesta asiasta kiinni, mutta liika stressi, yksinäisyys ja työntäytteisyys pistää väsyttämään. Miksi ei voisi hieman höllätä ja pyytää sukulaisten apua jo etukäteen. Koska ei ole sukulaisia, maksettu apu on parempi vaihtoehto. Monella äidillä tuntuu maailma romahtavan, jos yksin tai miehen kanssa ei jaksa kaikkea. Miksi pitäisi jaksaa!?

t. ap eli mies28

Hohhoijaa..mitenkähän ennen vanhemmat pärjäsi. Ei ollut kaupoja vierivieressä tahi julkisia kulkuneuvoja. Nettiä mistä katsoa aukioloaikoja..uusavuttomuus..

Aika hyvin on monet tosiaan pärjänneet. Sitten kun lapset lähtee pesästä niin voidaankin erota kun ei ole jäänyt yhteistä aikaa. Toki se voi monesta muusta johtua, mutta 1 ilta viikosta vanhemmille on myös lapsen parhaaksi :)

t. mies 28v

Meillä miehen kanssa aina yhteistä aikaa sillävälin kun lapsi nukkuu :) muutaman kerran kuussa on sitten yöhoidossa :) mikään ei ole rankkaa kun tekee sen vaan yhteisvoimin!

Hoitajaa kannattaa pyytää tarpeen mukaan. Kaverini perheessä lapsi oli viikottain yökylässä mummolassa. Mulle tuollainen ei olisi sopinut, mummosta/anopista voi tulla tuolla tavalla liian läheinen, tuppaa liikaa lapsen kasvatukseen. Siinä on riittävästi sopimista kun päätät puolisosi kanssa miten asiar tehdään. Ja seksiä voi harrastaa kun lapsi nukkuu, ei siihen yöhoitajaa tarvita. Kannattaa pitää huolta oman ydinperheen rajoista ja yksityisyydestä.

Eka kertaa oltiin kahden kesken kun lapsi oli puolivuotias. Ei meillä ole tarvetta erota. Miksi olette tehneet lapsen?

Äläkä sitten ala vongata heti kun eukkos tulee synnäriltä kotiin. Koska siitä tulee kyllä ero. Rasittavaa.

Me oltiin ekan kerran kahdestaan, kun lapsi oli 10kk.

Aika pönttöä ajatella, "kun lapset lähtee pesästä niin voidaankin erota, kun ei ole jäänyt yhteistä aikaa". Vauva-aika on tiivistä aikaa lapsen kanssa ja ihan syystäkin. Ne lapset kasvaa kyllä ja ei vaadi niin paljoa aikaa. Ei se teini teidän välissä enään nuku.

Vauva-aika on ihan iisiä. Sen jälkeen kaikki moska vasta alkaa. Uhmat ja äitiäitiäiti-roikkumiset ja kaikki muu hankaluus...

Yö/viikko kuulostaa kyllä todella paljolta! Yö/kk olisi jo ruhtinaallista. Teistä on tulossa perhe,ette te voi ulkoistaa lasta aina kun siltä tuntuu tai vähän väsyttää..on hienoa, että ajattelet myös parisuhdetta, mutta teidän täytyy kenties opetella uudet tavat toimia ja miettiä, mistä voi luopua, jotta perheelle jää aikaa. Vauvat sitä paitsi nukkuvat paljon, joten kyllä siinä kahdenkeskistäkin aikaa jää.

Ei taida olla suhde kovin vakaalla pohjalla, jos ilman kahdenkeskistä aikaa tulee ero. Ehkä sitä vauvaa olis kannattanu vielä harkita.

Kateellisia vastauksia paljon? Minusta on hienoa, että joku miettii suhdetta noin paljon. Ei sitä tarvi elämisestä ja nauttimisesta luopua lapsen vuoksi

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 23:04"]Meillä miehen kanssa aina yhteistä aikaa sillävälin kun lapsi nukkuu :) muutaman kerran kuussa on sitten yöhoidossa :) mikään ei ole rankkaa kun tekee sen vaan yhteisvoimin!
[/quote]
Piti alapeukuttaa tätä, mutta painoin vahingossa ylös.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 23:24"]Ei taida olla suhde kovin vakaalla pohjalla, jos ilman kahdenkeskistä aikaa tulee ero. Ehkä sitä vauvaa olis kannattanu vielä harkita.
[/quote]
Mitä ihmettä? Kyllä minä ainakin lopettaisin sellaisen suhteen, jossa kahdenkeskinen aika jäisi muutamaan viikkotuntiin monen vuoden ajaksi. Eihän tuollainen edes ole enää mikään parisuhde. Kyse eri ole vakaudesta vaan siitä, mitä ihmissuhteilta ylipäätään toivoo.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 22:55"]

Hohhoijaa..mitenkähän ennen vanhemmat pärjäsi. Ei ollut kaupoja vierivieressä tahi julkisia kulkuneuvoja. Nettiä mistä katsoa aukioloaikoja..uusavuttomuus..

[/quote]

Ennen vanhemmat pärjäsi kun apua oli. Turhaan kuvittelet, että vanhemmat olivat ainoat jotka lasten perään katsoivat.
Eivät olleet vaan isovanhemmat olivat apuna.

Nykyään taas on "muotia" että isovanhemmat sanovat miten heidän työnsä on tehty ja apua ei heru.

Ja siten saamme väsyneitä vanhempia ja eroja.

No joo, ei ennen lapsia viety muualle hoitoon, ne isovanhemmat olivat siellä paikan päällä. Eikä sitä lähdetty nollaamaan tai muuten vain lepäilemään. Isovanhemmat auttoivat lasten kanssa että vanhemmat saivat tehdä töitä.

Mutta minä sanon, että se on jo ollut suuri apu parisuhteiden kanssa. Ei ole tarvinnut yrittää tehdä töitä ja juosta lasten perässä samalla. Vaan se aika puolison kanssa on tullut töiden ohella.

Siis, miten julkiset kulkuneuvot ja kaupat liittyivät muuten aloitukseen?

Siis hienosti menee kun itse osallistut. :D

[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 02:07"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 23:24"]Ei taida olla suhde kovin vakaalla pohjalla, jos ilman kahdenkeskistä aikaa tulee ero. Ehkä sitä vauvaa olis kannattanu vielä harkita. [/quote] Mitä ihmettä? Kyllä minä ainakin lopettaisin sellaisen suhteen, jossa kahdenkeskinen aika jäisi muutamaan viikkotuntiin monen vuoden ajaksi. Eihän tuollainen edes ole enää mikään parisuhde. Kyse eri ole vakaudesta vaan siitä, mitä ihmissuhteilta ylipäätään toivoo.

[/quote]

No ei sitä kahdekeskistä aikaa jääkään tuon enempää jos on koko ajan tarve käydä harrastuksissa, ystävien kanssa kahvilla tms.

Vauvat on nimenomaan siitä helppoja, että useimmat nukkuvat suurimmat osan päivästä. Jos miehellä on ihan normi työpäivä (se 8-16) niin aikaahan jää joka päivälle ruhtinaallisesti (plus sitten viikonloput). Jos siis malttaa edes vuodeksi rauhoittua ja nauttia perhe-elämästä ihan siellä kotona. 

[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 02:14"][quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 22:55"]

Hohhoijaa..mitenkähän ennen vanhemmat pärjäsi. Ei ollut kaupoja vierivieressä tahi julkisia kulkuneuvoja. Nettiä mistä katsoa aukioloaikoja..uusavuttomuus..

[/quote]

Ennen vanhemmat pärjäsi kun apua oli. Turhaan kuvittelet, että vanhemmat olivat ainoat jotka lasten perään katsoivat.
Eivät olleet vaan isovanhemmat olivat apuna.

Nykyään taas on "muotia" että isovanhemmat sanovat miten heidän työnsä on tehty ja apua ei heru.

Ja siten saamme väsyneitä vanhempia ja eroja.

No joo, ei ennen lapsia viety muualle hoitoon, ne isovanhemmat olivat siellä paikan päällä. Eikä sitä lähdetty nollaamaan tai muuten vain lepäilemään. Isovanhemmat auttoivat lasten kanssa että vanhemmat saivat tehdä töitä.

Mutta minä sanon, että se on jo ollut suuri apu parisuhteiden kanssa. Ei ole tarvinnut yrittää tehdä töitä ja juosta lasten perässä samalla. Vaan se aika puolison kanssa on tullut töiden ohella.

Siis, miten julkiset kulkuneuvot ja kaupat liittyivät muuten aloitukseen?
[/quote]
Älkää syyttäkö ulkopuolisia omista ongelmistanne. Syyttömiä isovanhemmat teidän sikiämiseenne ovat. Kenenkään ego pidä hankkia enempää lapsia kuun pysyy hoitamaan.

[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 02:23"]

[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 02:14"][quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 22:55"] Hohhoijaa..mitenkähän ennen vanhemmat pärjäsi. Ei ollut kaupoja vierivieressä tahi julkisia kulkuneuvoja. Nettiä mistä katsoa aukioloaikoja..uusavuttomuus.. [/quote]   Ennen vanhemmat pärjäsi kun apua oli. Turhaan kuvittelet, että vanhemmat olivat ainoat jotka lasten perään katsoivat.
Eivät olleet vaan isovanhemmat olivat apuna.   Nykyään taas on "muotia" että isovanhemmat sanovat miten heidän työnsä on tehty ja apua ei heru. Ja siten saamme väsyneitä vanhempia ja eroja.   No joo, ei ennen lapsia viety muualle hoitoon, ne isovanhemmat olivat siellä paikan päällä. Eikä sitä lähdetty nollaamaan tai muuten vain lepäilemään. Isovanhemmat auttoivat lasten kanssa että vanhemmat saivat tehdä töitä.   Mutta minä sanon, että se on jo ollut suuri apu parisuhteiden kanssa. Ei ole tarvinnut yrittää tehdä töitä ja juosta lasten perässä samalla. Vaan se aika puolison kanssa on tullut töiden ohella.

Siis, miten julkiset kulkuneuvot ja kaupat liittyivät muuten aloitukseen? [/quote] Älkää syyttäkö ulkopuolisia omista ongelmistanne. Syyttömiä isovanhemmat teidän sikiämiseenne ovat. Kenenkään ego pidä hankkia enempää lapsia kuun pysyy hoitamaan.

[/quote]

Kuka on syyttänyt?? Vastasin vain kysymykseen, että miten on ennen vanhemmat pärjänneet.

Kyllä mekin mieheni kanssa nyt pärjäämme mainiosti vaikka lapsia on neljä, siihen päälle kaksi navettaa, hevoset jne.

Eikä ole isovanhemmat apuna koska he ovat itse työnsä jo tehneet.

Tosin kätevästi ovat unohtaneet miten paljon minun isovanhemmat meitä hoitivat koska se parisuhde ja työ ;) :D

Ei se minua haittaa. Mutta aika typerää noin tehdä kun ovat itsekin hyödyntäneet kaiken minkä voivat :) Siis meille parkua miten ovat jo työnsä tehneet :) Eiväthän he itsekään antaneet isovanhempien olla rauhassa vaikka hekin olivat jo omat lapsensa kasvattaneet :)

[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 02:21"][quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 02:07"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 23:24"]Ei taida olla suhde kovin vakaalla pohjalla, jos ilman kahdenkeskistä aikaa tulee ero. Ehkä sitä vauvaa olis kannattanu vielä harkita. [/quote] Mitä ihmettä? Kyllä minä ainakin lopettaisin sellaisen suhteen, jossa kahdenkeskinen aika jäisi muutamaan viikkotuntiin monen vuoden ajaksi. Eihän tuollainen edes ole enää mikään parisuhde. Kyse eri ole vakaudesta vaan siitä, mitä ihmissuhteilta ylipäätään toivoo.

[/quote]

No ei sitä kahdekeskistä aikaa jääkään tuon enempää jos on koko ajan tarve käydä harrastuksissa, ystävien kanssa kahvilla tms.

Vauvat on nimenomaan siitä helppoja, että useimmat nukkuvat suurimmat osan päivästä. Jos miehellä on ihan normi työpäivä (se 8-16) niin aikaahan jää joka päivälle ruhtinaallisesti (plus sitten viikonloput). Jos siis malttaa edes vuodeksi rauhoittua ja nauttia perhe-elämästä ihan siellä kotona. 
[/quote]
Vai niin. Minulla on parisuhteen lisäksi tarve harrastaa ja tavata ystäviäni ja tehdä montaa muutakin asiaa. Ehkä aloittajallakin on. Minusta tuollaisessa joko tai -elämässä ei ole oikein mieltä.