Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun mies jää jatkuvasti kiinni valehtelusta?
06.11.2014 |
Mies lähti tänään viikon matkalle. Matkaseura, hotelli, jne ei kuulemma kuulu mulle, riittää, kun tiedän että joku työpaikan juttu. Eilen oli poissa puoleenyöhön. Kun kysyin, missä oli, niin kuulemma veljensä luona hakemassa matkalaukkua 80 km päässä (veli myy laukkuja).
Aamulla katselin laukkua ja sanoin, että tämähän vaikuttaa ihan pätevältä, mitäs maksoit... Ja huomasin, että laukussa olikin jo osoite, miehen isoäidin! Joka asuu meiltä 10 min ajomatkan päässä. Kysyin, että mitäs tämä meinaa, sunhan piti olla siellä toisaalla hakemassa veljeltäsi matkalaukkua.
Mies suuttui ja alkoi haukkua, että olen ihan hullu ja hän ei IKINÄ sanonut hakeneensa laukun veljensä kaupasta...
Minusta tuntuu, että sekoan kohta. Ei ole ainoa kerta, kun mies valehtelee, jää valheesta kiinni ja sitten suuttuu. MITÄ tämä voi olla, mitä teen?
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:15"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 19:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 19:44"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 19:14"]
Jätä se. Pilaat vain oman elämäsi tuon kanssa. Aina saat epäillä ja suuttua valehtelusta. Lopulta kun vielä lapsen teet tuolle, niin yksin pyörität kaikkea kun toiseen ei voi tippaakaan luottaa. On muuten rankkaa pyörittää perheen arkea, kun toiseen ei voi tippaakaan luottaa. Valitettavasti olen kokenut ja syvästi katunut.
[/quote]
No lapsihan on jo tulossa. Mutta lapsesta olen iloinen.
Miten käytännössä tällaisen isän ja lapsen tapaamiset, onko sulla siitä kokemusta? Tuleeko lapsesta yhtä kieroutunut, kun joutuu viettämään kahdestaan tuollaisen miehen kanssa aikaa, ehkä jopa joka toisen viikon?
[/quote]
Joka toiseen viikkoon en suostunut. Ihan jo siltä pohjalta, ettei mies osaa ajatella lapsen parasta monessakaan asiassa. Lapsi ei ole oppinut tuota tyhjän lupailua, lupauksien pitämättömyyttä ja jälkeenpäin valehtelua kuitenkaan. Ilmeisesti kun lapselle ei jostain kumman syystä tarvitse lupailla mitään tai valhdella asioist. Lapsi on hieman alle 6vuotias, joten jatkosta en tiedä, yleensähän lapset kasvaa vanhempiensa kaltaisiksi, niin hyvässä kuin pahassakin. Minulla on nykyään uusi mies ja hän on kyllä parempi miehen ja ihmisen malli lapselle, toivottavasti lapsi kasvaa sen mukaan, ei ex-miehen.
[/quote]
No juuri tuota pelkään. Että lapsi on sitten isompana joka toinen viikko miehen armoilla enkä pysty yhtään sinä aikana pehmentämään tai estämään miehen tyhjiä lupailuja. Kuulin nimittäin miehen äidiltä, että miehen oma isä oli pojalleen sellainen, että keksi kaikkia hauskoja juttuja, mitä voisivat tehdä ja minne mennä - ja yleensä kävi niin, että lupailuiksi jäi ja mies pettyi lapsena kerta toisensa jälkeen.
Pakottaako joku viranomainen tilanteen siihen, että lapsen oltava vuoroviikoin kummallakin vanhemmalla?
[/quote]
Kukaan ei pakota mihinkään vuoroviikkoon. 1yö per ikävuosi. Viikko on vauvalle liian pitkä aika erossa äidistään. Ja kun mies kerran allekirjoittaa sopimuksen että lapsi on esim joka toinen viikonloppu hänellä, tai 1yön viikossa, niin sitäpä ei niin vain ruveta muuttamaan viikkoviikkoksi jos äiti on sitä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat liiton jatkuvan, niin mies seinää vasten NYT. Kokoa viikon aikana oma turvaverkkosi, kerro tilanne kaikille joiden tuen katsot tärkeäksi. Kun mies palaa reissusta, anna kaksi vaihtoehtoa: käytöksen muutos & terapia valheiden selvittämisineen tai ero. Ole valmis laittamaan koti lihoiksi, jos et pysty itse kustantamaan asumistasi siellä ja maksamaan miestä ulos. Se on vain materiaa. Ikävää, että vauva on tulossa (olet heikossa tilanteessa taloudellisesti, kenties et vahvimmillasi nyt hoitamaan tällaista asiaa), mutta vauva on ihana ja antaa merkitystä, pakottaa jaksamaan kuitenkin tässä tilanteessa. Jos haluaa pitää teidät, ymmärtää tehdä kaikkensa pelastaakseen perheenne. Jos ei, vastauksesi on helppo. Tulet olemaan voimaantunut siitä, että otit ohjat omiin käsiisi elämäsi suhteen ja voit varmasti paremmin yksin kuin epämääräisessä 'sameassa vedessä' - mikä on totta ja mikä ei ja miksi joudut ottamaan vastaan tuollaista paskaa. Elämä voi tuoda vaikka mitä ihanaa tullessaan ja tärkeintä on rehellisyys itseäsi kohtaan ja itsensä arvostus. Voimia rakas nainen, pärjäät kyllä!!!
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 21:12"]
Jos haluat liiton jatkuvan, niin mies seinää vasten NYT. Kokoa viikon aikana oma turvaverkkosi, kerro tilanne kaikille joiden tuen katsot tärkeäksi. Kun mies palaa reissusta, anna kaksi vaihtoehtoa: käytöksen muutos & terapia valheiden selvittämisineen tai ero. Ole valmis laittamaan koti lihoiksi, jos et pysty itse kustantamaan asumistasi siellä ja maksamaan miestä ulos. Se on vain materiaa. Ikävää, että vauva on tulossa (olet heikossa tilanteessa taloudellisesti, kenties et vahvimmillasi nyt hoitamaan tällaista asiaa), mutta vauva on ihana ja antaa merkitystä, pakottaa jaksamaan kuitenkin tässä tilanteessa. Jos haluaa pitää teidät, ymmärtää tehdä kaikkensa pelastaakseen perheenne. Jos ei, vastauksesi on helppo. Tulet olemaan voimaantunut siitä, että otit ohjat omiin käsiisi elämäsi suhteen ja voit varmasti paremmin yksin kuin epämääräisessä 'sameassa vedessä' - mikä on totta ja mikä ei ja miksi joudut ottamaan vastaan tuollaista paskaa. Elämä voi tuoda vaikka mitä ihanaa tullessaan ja tärkeintä on rehellisyys itseäsi kohtaan ja itsensä arvostus. Voimia rakas nainen, pärjäät kyllä!!!
[/quote]
Ja onnea vauvasta!!!!! <3
Olet saanut monta viisasta vastausta naisilta, jotka ovat kulkeneet saman polun. Kuuntele heitä ja lähde omaan suuntaisi, älä edes mieti että uhrautuisit lapsen vuoksi jäämään tuohon vankilaan, jossa kärsii kaikki. Ei sellainen ole jaloa, se on tyhmyyttä. Luopuminen on vaikeaa, huonostakin luopuminen. Kyllä se sattuu, mutta jotain tulee tilalle.
Olen ollut samanlaisen miehen kanssa, ja huomasin samat valheet raskaana ollessa, ja myös samat syytökset. Voin vain todeta että asioiden totuuden selvittäminen on turhaa. Mies valehtelee, pettää ja syyttää sinua niin kauan kuin annat tehdä niin. Minä annoin aikaa 10 vuotta ennenkuin uskoin, erosin ja tapasin hyvän miehen. Reilun.
Huoltajuudesta tuskin on huolta. Ei mies tule pyytämään sulta vuoroviikkoja. Enemminkin katoaa kokonaan kuvioista ajan kuluessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 21:14"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 21:12"]
Jos haluat liiton jatkuvan, niin mies seinää vasten NYT. Kokoa viikon aikana oma turvaverkkosi, kerro tilanne kaikille joiden tuen katsot tärkeäksi. Kun mies palaa reissusta, anna kaksi vaihtoehtoa: käytöksen muutos & terapia valheiden selvittämisineen tai ero. Ole valmis laittamaan koti lihoiksi, jos et pysty itse kustantamaan asumistasi siellä ja maksamaan miestä ulos. Se on vain materiaa. Ikävää, että vauva on tulossa (olet heikossa tilanteessa taloudellisesti, kenties et vahvimmillasi nyt hoitamaan tällaista asiaa), mutta vauva on ihana ja antaa merkitystä, pakottaa jaksamaan kuitenkin tässä tilanteessa. Jos haluaa pitää teidät, ymmärtää tehdä kaikkensa pelastaakseen perheenne. Jos ei, vastauksesi on helppo. Tulet olemaan voimaantunut siitä, että otit ohjat omiin käsiisi elämäsi suhteen ja voit varmasti paremmin yksin kuin epämääräisessä 'sameassa vedessä' - mikä on totta ja mikä ei ja miksi joudut ottamaan vastaan tuollaista paskaa. Elämä voi tuoda vaikka mitä ihanaa tullessaan ja tärkeintä on rehellisyys itseäsi kohtaan ja itsensä arvostus. Voimia rakas nainen, pärjäät kyllä!!!
[/quote]
Ja onnea vauvasta!!!!! <3
[/quote]
Tässä todella pohdittavaa. Mun täytyy nyt miettiä, kenen kanssa tästä keskustella. Yksin en taida voida miestä kohdata, se menee huutamiseksi, riitelyksi, syyttelyksi ja kohta mikään ei ole sitä, mitä se on vaan jotain muuta tai eipäs kun sittenkin... Hyviä neuvoja, kiitos.
Vauva on todella odotettu ja toivottu, paras asia elämässäni. Suren vaan sitä, että vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että hän ei saa elää ydinperheessä. Tosin tunnen useammankin vahvaksi, fiksuksi, menestyneeksikin aikuiseksi yh-äidin perheessä kasvaneen ihmisen, joten ehkei hätä ole tämän näköinen.
En tiedä, haluaako mies enää pelastaa perhettämme. Ja mikä takaa, ettei hetken päästä taas oltaisi samassa tilanteessa? Olen hänen silmissään ainoana syyllinen koko tilanteeseen jo pelkällä olemassaolollani, ainakin, mitä hänen puheitaan olen kuullut.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 21:33"]
Olet saanut monta viisasta vastausta naisilta, jotka ovat kulkeneet saman polun. Kuuntele heitä ja lähde omaan suuntaisi, älä edes mieti että uhrautuisit lapsen vuoksi jäämään tuohon vankilaan, jossa kärsii kaikki. Ei sellainen ole jaloa, se on tyhmyyttä. Luopuminen on vaikeaa, huonostakin luopuminen. Kyllä se sattuu, mutta jotain tulee tilalle. Olen ollut samanlaisen miehen kanssa, ja huomasin samat valheet raskaana ollessa, ja myös samat syytökset. Voin vain todeta että asioiden totuuden selvittäminen on turhaa. Mies valehtelee, pettää ja syyttää sinua niin kauan kuin annat tehdä niin. Minä annoin aikaa 10 vuotta ennenkuin uskoin, erosin ja tapasin hyvän miehen. Reilun. Huoltajuudesta tuskin on huolta. Ei mies tule pyytämään sulta vuoroviikkoja. Enemminkin katoaa kokonaan kuvioista ajan kuluessa.
[/quote]
Taidat olla oikeassa... Siis kyllä minä haluan, että lapselle tulee hyvä suhde isäänsä. Mutta en halua, että isä kohtelee lasta henkisesti kaltoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 19:44"][quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 19:14"]
Jätä se. Pilaat vain oman elämäsi tuon kanssa. Aina saat epäillä ja suuttua valehtelusta. Lopulta kun vielä lapsen teet tuolle, niin yksin pyörität kaikkea kun toiseen ei voi tippaakaan luottaa. On muuten rankkaa pyörittää perheen arkea, kun toiseen ei voi tippaakaan luottaa. Valitettavasti olen kokenut ja syvästi katunut.
[/quote]
No lapsihan on jo tulossa. Mutta lapsesta olen iloinen.
Miten käytännössä tällaisen isän ja lapsen tapaamiset, onko sulla siitä kokemusta? Tuleeko lapsesta yhtä kieroutunut, kun joutuu viettämään kahdestaan tuollaisen miehen kanssa aikaa, ehkä jopa joka toisen viikon?
[/quote]
En usko, että miehestä on kovinkaan tunnolliseksi isäksi....
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:01"]
Pettäjä kääntää asiat toisen syyksi, suuttuu, haukkuu ja syyttää hulluksi, että toinen kuvittelee. Ja pettäjä epäilee, että puoliso pettää. Enempää todisteita ei kannata kaivella. Minä mietin omalta kohdaltani, että tätäkö minä haluan elämältä? Tähänkö tyydyn, kulissit, toveruus, yhteisomistus ja kummallakin oma elämä, saisi tehdä mitä haluaisi.. Noup. Räjäytin koko kuvion. En tiedä mitä haluan mutta en tätä. Haluan elää täysillä ja tuntea, rakastaa puhtaasti, ilman vilppiä ja huonoa omatuntoa. Niin, että happi kulkee vapaasti ja ilmavirta tuntuu kasvoilla. Nousta ilmaan tai pudota, kunhan se tuntuu joka solussa. Voi taivas. Viiden vuoden kuluttua, löysin elämäni rakkauden. Puolisoni. En nyt kymmenen vuodenkaan jälkeen unohda kuinka rakastan. Se tuntuu, tunne on läsnä joka hetki. En liioittele, dramatisoi, se vaan menee näin. Olisin menettänyt tämän mahdollisuuden jos olisin tyytynyt vähempään. Onneksi valitsin toisin.
[/quote]
Tuo oli rohkaisevaa, kiitos! Pakko ajatella, että parempaa voi olla luvassa vain, jos tästä p*asta päästään.