Lue keskustelun säännöt.
Olenko itsekäs parisuhteessa?
Vinkkei kiitos❤️
19.09.2021 |
Asun yksin kahden lapsen kanssa. Arkirumba töiden ja kodin kanssa kiireistä. Noin 3 iltaa viikossa olen töissä klo 18.00 saakka. Kotona silloin klo 18.45 aikaa. Kaupassa käynnit, ruuan laitto, kodinsiivous, lasten läksyt, koira, omat opuskelut työn ohessa.
Asumme mieheni kanssa omissa kodeissa. Hän ei ole lasteni isä. Nyt on ongelmaksi syntynyt minun ja mieheni yhteinen aika . Mieheni tahtoisi että vietämme kahdenkeskeistä aikaa hänen kotonaan. Se kyllä käy minulle, mutta koen että tämä yhteinen aika vie minua taas pois kotoa lasteni luota. Koen syyllisyyttä kun olen pois kotoa, mutta koen syyllisyyttä myös kun olen mieheni luona. Tuntuu kuin olisin kahden vaatimuksen välissä ja oloni on vahvasti ristiriitainen.
Mieheni ei käy kotonani usein. Hän toivoisi meille enimmäkseen kahdenkeskeistä aikaa. Minä toivoisin että hän olisi läsnä myös lasteni elämässä, lapseni voisivat nähdä äitinsä yhdessä miehensä kanssa, ei niin että äiti lähtee miehensä luo jättäen lapset kotiin.
Lapset 2 kpl ovat jo teini-ikäisiä 12&15 vuotiaat. Pärjäävät hyvin. Mutta kuten tuossa ylhäällä kirjoitin, haluaisin tarjota lapsille kokemuksia mieheni kanssa enkä tahtoisi joka kerta jättää lapsiani pois touhuista kun näen miestäni. Toivoisin että mieheni näkisi myös tämän minun tunteeni, mutta kun ehdotan asiasta, hän loukkaantuu.
Toki meillä on luonnollisesti viikonloppuisin kahdenkeskeisiä hetkiä kun lapset ovat omissa menoissaan. Mutta en aina tahtousi jättää lapsiani kotiin kun tapaan miestäni.
Huokaus! Tulipas pitkä ja sekava purkautuminen. Kuten tämän saisi ratkaistua. Onko viisaita neuvoja kenelläkään?
Kommentit (18)
Noin minäkin sen koen, mutta mieheni on vahvasti sitä mieltä että meillä pitäisi olla enemmän aikaa vain kahdestaan. Koen että jos menen usein hänen luokse en pysty olemaam siellä rennosti. Vilkuilen kelloa mitenkä pitkään olen ollut poissa kotoa ja koska taas hyppään auton rattiin ja ajan kotiin. Mieheni voisi mielestäni olla meillä useammin. Mutta sitä hän taas ei tahdo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm.. Ei miehen olo ole välttämättä luontevasti 12 ja 15 v lasten kanssa eikä lapsilla olo, että olet heille läsnä kun paikalla on vieras mies. En siis näe parannuksena sitä, että mies vierailisi luonasi. Oma äitini alkoi seurustella uuden miehen kanssa ollessani 10 v ja miehen vierailut ja yökyläily olivat piinallisia kaikille muille paitsi äidille. Toni ei aina näin, mutta helposti näin. Viikossa on 7 päivää. Viitenä käyt töissä ja opiskelet. Lastesi kanssa olisi hyvä viettää aikaa ilman uutta miestä vai vähintään tunti arkisin. Hyvä jos vaikka heti töiden jälkeen, lasten harrastukset lienee myöhemmin. Tuon ikäiset osaavat monet arkirutiinit suorittaa ilman äitiäkin. Viikonloppuisin sanoisin, että yleensä yhden yön, korkeintaan kaksi voivat lapset olla keskenään jos ovat pärjänneet ja olet vähän kuulolla ja tavoitettavissa. Aivan ideaalia elämäntilannetta tuosta ei millään saa, mutta eipä tuo niin kamalaltakaan kuulosta. Välillä suunnittelette kahden Keskisen loman miehen kanssa, jonain viikonloppuina taaa suunnittelet aikaa lasteni kanssa. Tottakai hyvä mies ymmärtää, että joskus lapset tarvitsevat sinua vaikkei hänellä omia olisikaan. Onneksi muutaman vuoden päästä nyt ainakin olet valmistunut.
Kuulostaa siltä, että mies tarvitsee lapsettoman kumppanin koska ei halua yhteistä elämää johon kuuluu lapsetkin.
Mieheni on ollut lasteni elämässä jo 8 vuotta. Jotenka koen että lapseni ja mies eivät ole toisilleen enää vieraita.
Jos sinulla on ollut lapset, työ ja opiskelut jo miehen tavatessasi, etkä ole salannut kiireisyyttäsi, miehen valitus on turhaa. Enemmän huolettaa, että sinä palat loppuun vaatimusten ristitulessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on ollut lasteni elämässä jo 8 vuotta. Jotenka koen että lapseni ja mies eivät ole toisilleen enää vieraita.
🤣🤣🤣👍
Jos noin kauan olette olleet yhdessä ajattelisi, että lapset olisivat jo täysin osa miehen elämää. Tottakai kahdenkeskistä aikaakin pitää olla, mutta ihme jos mies ei vieläkään pidä lapsia osana teidän arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että mies tarvitsee lapsettoman kumppanin koska ei halua yhteistä elämää johon kuuluu lapsetkin.
Eivät kaikki halua kenen vain kanssa yhteistä elämää. Kaikki eivät kulje jonkun listan kanssa, että tällaista naista etsin vaan alkavat suhteeseen ihastuksensa kanssa. Harvempi haluaa viettää aikaa pääasiassa muiden lasten kanssa, mutta seurustellessa ei ole pakko asua yhdessä ja elää yhteistä elämää 24/7. Ei toisen miehen lasten tarvitse kuulua uuden miehen elämään vaikka naisystävällä lapsia olisikin. Vauvakuumeinen, maho tai palstavela eivät välttämättä ole yhtään tyydyttävämpi vaihtoehto.
Olin itse 13v kun äitini rupesi seurustelemaan uuden miehen kanssa. Oli ollut sitä ennen totaali yh viisi vuotta.
Olin toki sen ikäinen että pärjäsin yksin ihan ajatellen sitä pärjäämistä mutta kaipasin äitiäni paljon. Hän kun oli yhtäkkiä puolet illoista työpäivän jälkeen tämän miehen kanssa miehen kotona tms. Aika nopeasti kuvioihin tulivat myös yökyläilyt siellä miehellä niin että olin itse kotona ja äitini siis siellä miehellä. Oli kurjaa täytyy kyllä sanoa vaikka olin kuitenkin jo 14v.
En minä olisi ainakaan kaivannut yhteistä oleilua äidin ja tämän miehen kanssa. Olisin kaivannut omaa kahdenkeskistä aikaa äitini kanssa. Sitä että illalla vaan ollaan, vaikkei edes samassa huoneessa niin samassa kodissa. Olisi voinut jutella ja kertoa mielessä olevia asioita silloin kun ne tulivat mieleen. Tavallaan tuntui että lapsuus/nuoruus loppui noihin aikoihin. Kuten sanottu kyllä pärjäsin noin fyysisesti ihan hyvin vaikka äitini oli monia iltoja ja lopulta öitäkin poissa muuta henkisesti oli orpo olo. Olisin kyllä kaivannut vielä useamman vuoden läsnäolevaa äitiä eikä siihen olisi auttanut mitkään ”leikitään yhtä isoa perhettä tän miehen kanssa” tekemiset.
Miehessä sinänsä ei ollut siis mitään vikaa. Ihan kiva tyyppi. Mutta kotona läsnäolevan äitini menetin hänelle kun äitini rupesi pomppimaan siellä ilta- ja yökaupalla kun ”kyllähän sä jo niin isona pärjäät yksin”. Teinikin useimmiten kuitenkin kaipaa vanhempansa läsnäoloa vaikkei sitä aina näytäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä tuon ikäiset ei jaksa /kiinnosta hengata uuden miehen kanssa.
Mutta on sekin outo juttu että mies on vaan joku perheen ulkopuolinen henkilö, joka ei lasten elämässä näy mitenkään.
Tehkää asioita yhdessä, käykää retkillä, matkoilla yms mitä nyt tuon ikäisten kanssa tehdään?
Jos mies ei suostu, kiristä häntä seksillä/sen loppumisella. Vain näin saat vallan parisuhteessa pidettyä, etkä ole miehelle vain reikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että mies tarvitsee lapsettoman kumppanin koska ei halua yhteistä elämää johon kuuluu lapsetkin.
Eivät kaikki halua kenen vain kanssa yhteistä elämää. Kaikki eivät kulje jonkun listan kanssa, että tällaista naista etsin vaan alkavat suhteeseen ihastuksensa kanssa. Harvempi haluaa viettää aikaa pääasiassa muiden lasten kanssa, mutta seurustellessa ei ole pakko asua yhdessä ja elää yhteistä elämää 24/7. Ei toisen miehen lasten tarvitse kuulua uuden miehen elämään vaikka naisystävällä lapsia olisikin. Vauvakuumeinen, maho tai palstavela eivät välttämättä ole yhtään tyydyttävämpi vaihtoehto.
Jos ei ole valmis ottamaan toisen lapsia osaksi elämäänsä ei pidä ottaa kumppania jolla lapset vaikka viisari värähtäisi. Ellei sitten molemmille ihanne ole kevyt tapailu silloin tällöin ja siinä tapauksessa lasten ei tarvitse tietää asiasta mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanni16kerava kirjoitti:
Yleensä tuon ikäiset ei jaksa /kiinnosta hengata uuden miehen kanssa.
Mutta on sekin outo juttu että mies on vaan joku perheen ulkopuolinen henkilö, joka ei lasten elämässä näy mitenkään.
Tehkää asioita yhdessä, käykää retkillä, matkoilla yms mitä nyt tuon ikäisten kanssa tehdään?
Jos mies ei suostu, kiristä häntä seksillä/sen loppumisella. Vain näin saat vallan parisuhteessa pidettyä, etkä ole miehelle vain reikä.
Muuten peukkua ylös, mutta seksillä kiristäminen ei ole osa tervettä hyvää suhdetta.
Kyllä mä sanoisin, että lasten edun pitäisi mennä edelle ja uskon, että vaikka sun lasten ikäiset lapset pärjää itsekin, on vanhemman läsnäolo silti hyväksi. Itse olisin miehenä ylpeä ja imarreltu, jos minä mahtuisin lapsellisen naisen arkeen. Edellinen suhde kaatui juuri, kun sitä sijaa arjessa ei löytynyt. Olisi pitänyt tyytyä rooliin ajoittaisena seksikumppanina.
M44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että mies tarvitsee lapsettoman kumppanin koska ei halua yhteistä elämää johon kuuluu lapsetkin.
Eivät kaikki halua kenen vain kanssa yhteistä elämää. Kaikki eivät kulje jonkun listan kanssa, että tällaista naista etsin vaan alkavat suhteeseen ihastuksensa kanssa. Harvempi haluaa viettää aikaa pääasiassa muiden lasten kanssa, mutta seurustellessa ei ole pakko asua yhdessä ja elää yhteistä elämää 24/7. Ei toisen miehen lasten tarvitse kuulua uuden miehen elämään vaikka naisystävällä lapsia olisikin. Vauvakuumeinen, maho tai palstavela eivät välttämättä ole yhtään tyydyttävämpi vaihtoehto.
Jos ei ole valmis ottamaan toisen lapsia osaksi elämäänsä ei pidä ottaa kumppania jolla lapset vaikka viisari värähtäisi. Ellei sitten molemmille ihanne ole kevyt tapailu silloin tällöin ja siinä tapauksessa lasten ei tarvitse tietää asiasta mitään.
Sinulla on varmasti jonkinlainen asiantuntijan pätevyys neuvoa täällä... Niin miksei sitä voisi seurustella "kevyemmin" lasten elämään uusien aikuisten pahemmin sekaantumatta? Tottakai tällaisessa kevyessä suhteessa voi rakastuakin ja se rakkaus tilastollisesti kestääkin paremmin kuin uusioperheissä. Joten miksi ei? Tuskin teinit kaipaavat muuta kuin korkeintaan äitiään, eivät sitä miestä heille pyörimään. Se, että yhteistä aikaa kaivataan parisuhteessa jonkin verran enemmän ajoittain ei tarkoita, että nyt sitten parempi etsiä lapseton nainen tilalle. Eivät ne pelkkää idyllistä ja toimivaa auvoa ole kaikkien lapsettomienkaan suhteet. Yhteisen ajan vähyys on melko yleistä noin kiireisillä ihmisillä joka tapauksessa. Toki iän myötä lapsettomia miehiäkin on vähemmän markkinoilla ja sekös korpeaa joitain lapsettomia palstailijoita nyt täällä kun yksi niistä on mamman kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että mies tarvitsee lapsettoman kumppanin koska ei halua yhteistä elämää johon kuuluu lapsetkin.
Eivät kaikki halua kenen vain kanssa yhteistä elämää. Kaikki eivät kulje jonkun listan kanssa, että tällaista naista etsin vaan alkavat suhteeseen ihastuksensa kanssa. Harvempi haluaa viettää aikaa pääasiassa muiden lasten kanssa, mutta seurustellessa ei ole pakko asua yhdessä ja elää yhteistä elämää 24/7. Ei toisen miehen lasten tarvitse kuulua uuden miehen elämään vaikka naisystävällä lapsia olisikin. Vauvakuumeinen, maho tai palstavela eivät välttämättä ole yhtään tyydyttävämpi vaihtoehto.
Jos ei ole valmis ottamaan toisen lapsia osaksi elämäänsä ei pidä ottaa kumppania jolla lapset vaikka viisari värähtäisi. Ellei sitten molemmille ihanne ole kevyt tapailu silloin tällöin ja siinä tapauksessa lasten ei tarvitse tietää asiasta mitään.
Sinulla on varmasti jonkinlainen asiantuntijan pätevyys neuvoa täällä... Niin miksei sitä voisi seurustella "kevyemmin" lasten elämään uusien aikuisten pahemmin sekaantumatta? Tottakai tällaisessa kevyessä suhteessa voi rakastuakin ja se rakkaus tilastollisesti kestääkin paremmin kuin uusioperheissä. Joten miksi ei? Tuskin teinit kaipaavat muuta kuin korkeintaan äitiään, eivät sitä miestä heille pyörimään. Se, että yhteistä aikaa kaivataan parisuhteessa jonkin verran enemmän ajoittain ei tarkoita, että nyt sitten parempi etsiä lapseton nainen tilalle. Eivät ne pelkkää idyllistä ja toimivaa auvoa ole kaikkien lapsettomienkaan suhteet. Yhteisen ajan vähyys on melko yleistä noin kiireisillä ihmisillä joka tapauksessa. Toki iän myötä lapsettomia miehiäkin on vähemmän markkinoilla ja sekös korpeaa joitain lapsettomia palstailijoita nyt täällä kun yksi niistä on mamman kanssa.
Ei kun minä olen ainoa jolla ei sitä pätevyyttä ole täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että mies tarvitsee lapsettoman kumppanin koska ei halua yhteistä elämää johon kuuluu lapsetkin.
Eivät kaikki halua kenen vain kanssa yhteistä elämää. Kaikki eivät kulje jonkun listan kanssa, että tällaista naista etsin vaan alkavat suhteeseen ihastuksensa kanssa. Harvempi haluaa viettää aikaa pääasiassa muiden lasten kanssa, mutta seurustellessa ei ole pakko asua yhdessä ja elää yhteistä elämää 24/7. Ei toisen miehen lasten tarvitse kuulua uuden miehen elämään vaikka naisystävällä lapsia olisikin. Vauvakuumeinen, maho tai palstavela eivät välttämättä ole yhtään tyydyttävämpi vaihtoehto.
Jos ei ole valmis ottamaan toisen lapsia osaksi elämäänsä ei pidä ottaa kumppania jolla lapset vaikka viisari värähtäisi. Ellei sitten molemmille ihanne ole kevyt tapailu silloin tällöin ja siinä tapauksessa lasten ei tarvitse tietää asiasta mitään.
Sinulla on varmasti jonkinlainen asiantuntijan pätevyys neuvoa täällä... Niin miksei sitä voisi seurustella "kevyemmin" lasten elämään uusien aikuisten pahemmin sekaantumatta? Tottakai tällaisessa kevyessä suhteessa voi rakastuakin ja se rakkaus tilastollisesti kestääkin paremmin kuin uusioperheissä. Joten miksi ei? Tuskin teinit kaipaavat muuta kuin korkeintaan äitiään, eivät sitä miestä heille pyörimään. Se, että yhteistä aikaa kaivataan parisuhteessa jonkin verran enemmän ajoittain ei tarkoita, että nyt sitten parempi etsiä lapseton nainen tilalle. Eivät ne pelkkää idyllistä ja toimivaa auvoa ole kaikkien lapsettomienkaan suhteet. Yhteisen ajan vähyys on melko yleistä noin kiireisillä ihmisillä joka tapauksessa. Toki iän myötä lapsettomia miehiäkin on vähemmän markkinoilla ja sekös korpeaa joitain lapsettomia palstailijoita nyt täällä kun yksi niistä on mamman kanssa.
Siksi ei, että lapset eivät saisi tuntea ulkopuolisuutta äidin elämässä. Joko kuuluvat elämään tai eivät. Kevyestä suhteesta ei tarvitse lasten tietää. Miksi lapsille pitäisi tuoda ilmi, että äidin elämässä on nyt tärkeä ihminen joka ei halua heihin tutustua tai elämäänsä osaksi ottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että mies tarvitsee lapsettoman kumppanin koska ei halua yhteistä elämää johon kuuluu lapsetkin.
Eivät kaikki halua kenen vain kanssa yhteistä elämää. Kaikki eivät kulje jonkun listan kanssa, että tällaista naista etsin vaan alkavat suhteeseen ihastuksensa kanssa. Harvempi haluaa viettää aikaa pääasiassa muiden lasten kanssa, mutta seurustellessa ei ole pakko asua yhdessä ja elää yhteistä elämää 24/7. Ei toisen miehen lasten tarvitse kuulua uuden miehen elämään vaikka naisystävällä lapsia olisikin. Vauvakuumeinen, maho tai palstavela eivät välttämättä ole yhtään tyydyttävämpi vaihtoehto.
Jos ei ole valmis ottamaan toisen lapsia osaksi elämäänsä ei pidä ottaa kumppania jolla lapset vaikka viisari värähtäisi. Ellei sitten molemmille ihanne ole kevyt tapailu silloin tällöin ja siinä tapauksessa lasten ei tarvitse tietää asiasta mitään.
Sinulla on varmasti jonkinlainen asiantuntijan pätevyys neuvoa täällä... Niin miksei sitä voisi seurustella "kevyemmin" lasten elämään uusien aikuisten pahemmin sekaantumatta? Tottakai tällaisessa kevyessä suhteessa voi rakastuakin ja se rakkaus tilastollisesti kestääkin paremmin kuin uusioperheissä. Joten miksi ei? Tuskin teinit kaipaavat muuta kuin korkeintaan äitiään, eivät sitä miestä heille pyörimään. Se, että yhteistä aikaa kaivataan parisuhteessa jonkin verran enemmän ajoittain ei tarkoita, että nyt sitten parempi etsiä lapseton nainen tilalle. Eivät ne pelkkää idyllistä ja toimivaa auvoa ole kaikkien lapsettomienkaan suhteet. Yhteisen ajan vähyys on melko yleistä noin kiireisillä ihmisillä joka tapauksessa. Toki iän myötä lapsettomia miehiäkin on vähemmän markkinoilla ja sekös korpeaa joitain lapsettomia palstailijoita nyt täällä kun yksi niistä on mamman kanssa.
Siksi ei, että lapset eivät saisi tuntea ulkopuolisuutta äidin elämässä. Joko kuuluvat elämään tai eivät. Kevyestä suhteesta ei tarvitse lasten tietää. Miksi lapsille pitäisi tuoda ilmi, että äidin elämässä on nyt tärkeä ihminen joka ei halua heihin tutustua tai elämäänsä osaksi ottaa?
Eivät kaikki lapset tahdo itsekään tuttavustua vanhempien uusiin seurustelukumppaneihin. Minä en ole kiinnostunut äitini miesystävästä vaikka olenkin äitini puolesta onnellinen, että uuden rakkauden löysi. Mies on itselleni etäinen enkä olisi ikinä kaivannut häntä meille säännöllisesti kyläilemään. En kokenut olevani äidilleni vähemmän tärkeä vaikka hän seurustelikin ja hänellä oli/on omaa elämää. Ei siihen ollut aihetta. Aikuisena olen tekemisissä äitini kanssa eikä miesystävä haittaa. Kerran mies on soittanut minulle äitini saadessa sairaskohtauksen, ei ole mitään häntä vastaan. Eri
Hyvin asian ajattelet. Luontevaa, että enimmäkseen arki sinun luona ja lapset osa sitä ja välillä kahdenkeskistä aikaa vaikkapa miehen luona.