Lue keskustelun säännöt.
Milloin ja-sanan eteen tulee pilkku?
03.11.2014 |
Peruskoulussa ja lukiossa opetettiin, että ja sanan eteen ei tule koskaan pilkkua. Mutta amk:n äidinkielen opettaja sanoi, että väärin neuvottu. Kuulemma, jos ja-sanan eri puolilla olevat lauseet ovat irrallisia toisistaan, niin sitten siihen pitääkin laittaa pilkku. Olen jo töissä, mutta joudun tekemään joskus käyttö- ja huolto-ohjeita, vaikka en ole kovin taitava suomen kielessä, ja siksi tätä pohdin. Kuuluisiko esim. tuossa edellisessä lausessa olla pilkku ja-sanan edellä? Eli onko tuo oikein vai väärin, miten kirjoitin? Se ainakin tunnustaa sellaiselta että pitäisi olla pilkku tuon ohjeen kertojan mukaan.
Kumpi on oikein? Jos jälkimmänen, niin saisiko jonkun oikein konkreettisen esimerkin. Google antaa aika ristiriitaisia vastauksia.
Kommentit (50)
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:44"]
Taisi olla AMK:n opettaja?
Meillä yliopistossa neuvottiin, että kannattaa käyttää pari tuntia pilkkusääntöjen opetteluun. Sen jälkeen ne osaa, sillä ne eivät ole erityisen vaikeita.
[/quote]Kyllä meidän AMK:ssa käytiin tarkkaan läpi nämäkin kielioppisäännöt kun opinnäytetyötä väännettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:55"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:41"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:30"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:29"]
Tuleeko tuohon muka pilkku, itse en laittaisi?
[/quote]
No kyllä nyt vaan sattuu tulemaan; varmaan muistelet ettei lyhyiden lauseiden väliin tungeta sitä, no oikein sekin!
[/quote]
Eli tarkoittaako tämä sitä, että tuon Kalle ja Pertti -lauseen voisi kirjoittaa ilmankin pilkkua? (Koska mä varmaan oisin tehnyt niin. En vain tiedä, miksi :) )
Ja mun edellisessä kirjoituksessa oli muuten lainaus täältä, unohtui laittaa: https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/pilkut.html
14
[/quote]
17 tiivisti hyvin ja selitti hieman taustojakin - ja toi naisnäkökulmaa!
[/quote]
Joo, mutta mua erityisesti kiinnosti, että voiko noin lyhyessä lauseessa sen pilkun jättää pois, kun oli se Kalle ja Pertti -esimerkkilause?
(Helena minäkin ja paksumpi parempi :P )
Minulle yläasteen äidinkielen opettaja neuvoi muistisäännöksi, että jos lauseen tekijän pitää päästä hyppäämään toiseen lauseeseen, älä laita pilkkua esteeksi ja-sanan eteen. Mutta jos kummallakin lauseella on oma tekijänsä, on ne hyvä pitää toisistaan erillään pilkulla. Tuo sääntö on pysynyt ainakin minun mielessäni hyvin. :)
VIHDOIN JOTAIN, JOSSA MINÄKIN PÄÄSEN PÄTEMÄÄN!
”Antti ja Heikki pelasivat jalkapalloa, ja he tekivät maalin”.
Yleensä ihmisten mielestä he-sanassa on sama tekijä kuin ensimmäisessä lauseessa, joten lauseiden väliin ei tulisi pilkkua. Merkitykseltäänhän Antti ja Heikki voidaan ajatella samaksi tekijäksi kuin he. Kuitenkaan lauseilla ei kuitenkaan ole yhteistä lauseenjäsentä, vaan predikaateilla on kummassakin lauseessa oma subjektinsa eli pilkku tulee!
"Antti ja Heikki pelasivat jalkapalloa ja tekivät maalin"
Tässä virkkeesä lauseilla on yhteinen subjekti Antti ja Heikki, jolloin pilkkua ei tule. Ei siis kannata luottaa puutteellisiin miniteorioihin kuten "pilkkua ei tule jos on yhteinen tekijä". Tuo tekijä sana saattaa hämmentää, vaan kannattaa miettiä lauseenjäsenten kautta.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:58"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:38"]
Kirjoittaja 2 esitti asian oikein hyvin, tosin joku voisi laittaa myös pisteen pilkun tilalle. Jos on kaksi päälausetta, ja -sanan eteen voi laittaa pilkun. Vaihtoehtoisesti voi käyttää pistettä.
Esimerkki 1: Marjatta pitää pitkästä kullista, ja Helena puolestaan rakastaa paksua kyrpää.
Esimerkki 2: Marjatta pitää pitkästä kullista. Helena puolestaan rakastaa paksua kyrpää.
Esimerkki 2 on mielestäni tässä tilanteessa sujuvampi, vaikka merkitys ei muutu. Tietyssä mielessä pilkulla voisi esimerkiksi korostaa, että kaksi asiaa liittyvät toisiinsa.
Mutta miksi välittää kieliopista liikaa? Tässäkin tapauksessa kiinnostavampi asia on kulli, olipa se sitten pitkä tai paksu. Hyvältä se tuntuu!
[/quote]*täällä yksi Helena nauraa ja ihmettelee mistä tiesitkin* (huom, ei pilkkua)
[/quote]
Naisissahan asuu pieni tuhma heluna;) Kyllä me miehet teidät tunnemme..aina tussut kosteina!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:29"]Myöskin se väite, että ja -sana ei saisi koskaan aloittaa lausetta, on epätosi. Ja muutenkin rajoittaisi ilmaisunvapautta.
[/quote]
Totta, ja-sanalla voi halutessaan aloittaa lauseen. Ennen väliviivaa ei kuitenkaan tule välimerkkiä, ellei ennen väliviivaa ole kahta tai useampaa sanaa, jotka sidotaan toisiinsa.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:29"]Tuleeko tuohon muka pilkku, itse en laittaisi?
[/quote]
Pilkku tulee, kun kaksi päälausetta erotetaan toisistaan. Kysymysmerkki tulee, kun sana alkaa kysymyssanalla eli on kysymyslause.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minullekin 70-luvulla opetettiin, ettei ja-sanan eteen tulisi koskaan pilkkua, olin jo tuolloin eri mieltä ja olen edelleen.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 19:17"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 23:01"]VIHDOIN JOTAIN, JOSSA MINÄKIN PÄÄSEN PÄTEMÄÄN! ”Antti ja Heikki pelasivat jalkapalloa, ja he tekivät maalin”. Yleensä ihmisten mielestä he-sanassa on sama tekijä kuin ensimmäisessä lauseessa, joten lauseiden väliin ei tulisi pilkkua. Merkitykseltäänhän Antti ja Heikki voidaan ajatella samaksi tekijäksi kuin he. Kuitenkaan lauseilla ei kuitenkaan ole yhteistä lauseenjäsentä, vaan predikaateilla on kummassakin lauseessa oma subjektinsa eli pilkku tulee! "Antti ja Heikki pelasivat jalkapalloa ja tekivät maalin" Tässä virkkeesä lauseilla on yhteinen subjekti Antti ja Heikki, jolloin pilkkua ei tule. Ei siis kannata luottaa puutteellisiin miniteorioihin kuten "pilkkua ei tule jos on yhteinen tekijä". Tuo tekijä sana saattaa hämmentää, vaan kannattaa miettiä lauseenjäsenten kautta. [/quote] Voih. Siis onko se oikeasti näin: "minä laulan ja leikin." vs. "Minä laulan, ja minä leikin."? Selittäkää rautalangasta mitä muita yhteisiä lauseenjäseniä voi lauseilla olla kuin predikaatti? Tarkoittaako se jotain tämmösiä: "Huomenna lauletaan ja leikitään." vs. "Huomenna lauletaan, ja perjantaina leiktään."?
[/quote]
Ei sanota pilkun kanssa tuota. Lauletaan ja leikitään ovat molemmat passiiveja, joten "tekijä" on sama. Huomenna ja perjantaina ovat adverbiaaleja, eivät subjekteja. Eli huomenna lauletaan ja perjantaina leikitään.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:38"]
Kirjoittaja 2 esitti asian oikein hyvin, tosin joku voisi laittaa myös pisteen pilkun tilalle. Jos on kaksi päälausetta, ja -sanan eteen voi laittaa pilkun. Vaihtoehtoisesti voi käyttää pistettä.
Esimerkki 1: Marjatta pitää pitkästä kullista, ja Helena puolestaan rakastaa paksua kyrpää.
Esimerkki 2: Marjatta pitää pitkästä kullista. Helena puolestaan rakastaa paksua kyrpää.
Esimerkki 2 on mielestäni tässä tilanteessa sujuvampi, vaikka merkitys ei muutu. Tietyssä mielessä pilkulla voisi esimerkiksi korostaa, että kaksi asiaa liittyvät toisiinsa.
Mutta miksi välittää kieliopista liikaa? Tässäkin tapauksessa kiinnostavampi asia on kulli, olipa se sitten pitkä tai paksu. Hyvältä se tuntuu!
[/quote]*täällä yksi Helena nauraa ja ihmettelee mistä tiesitkin* (huom, ei pilkkua)