Politiikan alkeita nuorille äideille

Vaalit lähestyvät taas ja nuoret äitit miettivät mitä puoluetta kannattaisi äänestää? Tässäpä ilmainen pläjäys polittikan alkeiden hahmottamiseen.

Koko asiaahan kannattaa lähestyä oman perheen edun mukaan. Ei niinkään "oikeisto" - "vasemmisto" akselilla, vaan lähinnä oletteko perheinenne koulutuksen mukaan "veronmaksajia" vai "nettoveronmaksajia". Noiden termien sisältö kannattaa selvittää.

Nyt kun YLE-n ja koko ”ruotsalaista rikkautta” edustavan median tärkein tehtävä tuntuu olevan markkinoida Kepua ja Kokoomusta sen kiireen lomassa mitä aikaa venäjän ja perussuomalaisten demonisoimiselta lähetysaikaa vain suinkaan jää.

Näissä tahallisen vääristelyn ja laskelmoivan petoksen oloissa elämämme muistuttaa päivä päivältä yhä enemmän ja enemmän venäjän ja edesmenneen neuvostoliiton oloja. Edesmennyt neuvostoliitto on meille siinäkin mielessä sopiva verrokki, että sielläkin päällystö ja virkamiesnomenklatuura eleli leveästi ja huolettomasti kaviaaria ja skumppaa särpien samaan aikaan kun lystinpidon työllään sponssannut tavan rahvas sai kituuttaa miten kukakin.

tinyurl.com/ofck8cv
tinyurl.com/n33e2sh

Pakkoruotsilla ja kieli- apartheidillä keuliva, suomalaisten veroveroja kaksin käsin suoraan verokuormasta ahmiva päällystömme, koko äärimukasuvaitsevainen verosyöttiläsnomenklatuuramme ja muu YLE-veroilla rillutteleva hoviväki tuntuu somettavan ja elävän selffiekuviensa narsistisessa hurmoksessa kuin Stockmann – mainoksessa kuunaan, siis samaan aikaan kun kaiken tämän iloisen velkaraharilluttelun maksavat nettoveronmaksajat saavat tyytyä TV-tä ihmetellen miltei edesmenneen neuvostoliiton ankeisiin oloihin.
Neuvostoliiton olemassaolo todisti naivissa utopistisuudessaan että kaikenlaisen sääntelyn, määräysten ja lainsäädännön kanssa voidaan periaatteessa elää.

Eli toki näitä kaiken kirjavia paskalakeja ja muita sekopäisen utopistisia säädöksiä työkseen ulostavan lainsäädännön ja byrokratian kanssa voidaan elää, mutta alati kasvavat työttömyysluvut todistaa että vaikeaa se on.

Tästä jättityöttömyyttä osaltaan selittävästä erikoisesta kotikutoisesta lainsäädännöstämme saa suuntaa antavan kuvauksen jos käytetään esimerkkitapauksena tohtori Halla-Ahoon kohdistettua taannoista poliittista vainoa. Tapausta jossa kaikki maamme kolme oikeusastetta vatkaa vuosikausia samaa materiaalia, ja tismalleen samaa näyttöä vuosikausia ennen kuin ne päätyvät edes jonkinlaiseen lopputulokseen, vieläpä pelkästään siksi, että oikeusasteet loppuvat harmittavasti kesken.

Eli jos ja kun näinkin päivänselvä sananvapauteen liittyvä asia oli oikeusoppineille näin mahdoton rasti, niin onko silloin oikeus olettaa, että tässä yhteiskunnassa elävä tavallinen, ilman tohtorin hattua sinnittelevä perusihminen voisi yrittäjänä tai edes työntekijänä tietää mitä voi tehdä ja mitä ei ja onko mikäkin teko laiton? Oikeusvaltiossa olisi kuitenkin yksilön oikeusturvan kannalta oleellista se, että laki on ennakoitava; että ihminen tietää mitä siitä seuraa.

Kukaan ei tiedä mitä esimerkiksi kyseinen tohtori Halla-Ahoon kohdistettu vuosikausia kestänyt poliittinen oikeudenkäyntiprosessi tuli kaiken kaikkiaan maksamaan. Se sen sijaan tiedetään ettätässä nerokkaasti punotussa ja silkkaan petokseen perustuvassa velkaponzissa käytännön työt tekevät nettoveronmaksajat joutuvat tavalla tai toisella nuokin kulut ennen-pitkää veroissaan ja sakoissaan maksamaan, ilman mitään itsekriminointisuojaa. Tarvitaan siis jälleen lisää sakotusta ja rahastusta tehostavia säädöksiä ja normeja! Jonka jälkeen haetaan entistä erikoisempaa lainsäädäntöä ja itsekriminointisuojaa!

Miten ihmeessä tämänkaltaiseen sotkuun on päädytty!

Kaikki riippuu ilmeisesti siitä keiden näistä kaikenkirjavista laintulkinta suhmuroinneista tulisi voida hyötyä. Näyttöjen valossa hyöty pitää ohjata aina lain tilaajalle eli hyviä veljiä hyödyttäville (r)- tahoilla. Tälle veroja suoraan kuormasta ahmivalle, - sekopäisten huuhaa lakiensa kanssa suhmuroivalle pakkoruotsituksella pätevöityneelle lakinomenklatuuralle, jolle pelkät yksityiset pysäköinninvalvontamaksut ovat osoittautuneet täysin mahdottomaksi ratkaistavaksi.

Oikeusjärjestelmästä onkin tullut lähinnä politiikanteon väline. Kammottavia laskuja tehtaileva juridisgirurginen rikollissyndikaatti jonka avulla eliitti, juristit ja muut pakkoruotsituksella pätevöityneet talousrikolliset voivat uhkailla ja kiristää ja tehdä oikeastaan ihan mitä tahansa, kunhan tekevät temppunsa taitavasti ja visusti torkkupeittojensa suojissa, omissa luotettavasti nyökyttelevissä hyvävelipiireissään. Käräjätuomari Jussi Nilsson: ”tuomarikunta on organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen”.

Ongelmat kasautuvat ja sotkut sakenevat! Silti suomenruotsalaisella kieli-apartheidillä keuliva, veroveroja kaksin käsin ahmiva äärimukasuvaitsevainen verosyöttiläsnomenklatuuramme on veivaavin käsin ja hyppivin tasajaloin todistellut että näin on hyvä.

tinyurl.com/okn2wzt

Suomen Eu aikana lakeja on tullut aika tarkalleen 45 000 asetusta, direktiiviä ja päätöstä. Lisäksi EU on laatinut joka vuosi keskimäärin noin 600 muutossäädöstä eli niitä on laadittu Suomen lähes 20 vuoden EU-jäsenyyden aikana yli 12 000 kappaletta. Kun nuo lasketaan ympäripyöreästi että kuukaudessa on 21 työpäivää niin nopea laskutoimitus osoittaa että Brysselistä tulee yli 11 asetusta, direktiiviä, päätöstä tai muutossäädöstä jokaista työpäivää kohti!

Tuon yrittämistä koko EU-alueella murhaavan puukkosateen lisäksi oma kansallinen pykälätehdas suoltaa yli 1000 enemmän tai vähemmän murhaavaa lakia vuosittain. Siis uutta kiusantekoa pukkaa ovista ja ikkunoista joka vuosi ja joka h**vetin päivä!

Tämä jos joku on erittäin hyvin järjestäytynyttä rikollisuutta!! Rikollisuutta josta maksetaan yhtä-aikaa pimeästi – harmaasti ja valoisasti! Tämä rikollisuuden ala kannattaa! Siitä maksetaan jopa vielä jälkikäteenkin hulppeaa eläkettäkin – tai siis kuten asiaan kuuluu, maksatetaan kotoisan tottuneesti tietenkin toisilla!

Kuten suomessa myös neukkutaloudessa eläneiden omaa tilannetta oli hyvin vaikeaa parantaa. Lukuisat epämääräiset ja perusoikeuksia polkevat mielivaltaiset lait, asetukset ja kaiken kattava pikkutarkka sääntely takaa ja pitää huolen että vanhaa hyvien torkkupeittoveljien omistamaa valtaa edustavat kolonialistiset rakenteet pysyvät arvossaan ja asemissaan eikä mikään voi muuttua. Näin taataan että raha ja onnea ja harmoniaa peittävät torkkupeitot pyörii oikeissa piireissä ja byrokratian vihreät oksat ovat varattu jatkossakin vain pakkoruotsittajista koostuvan hyväveli nomenklatuuran sivistyneesti nyökytteleville torkkupeittoveljille.

Maksajiksi syrjityt suomalaisressukat ovat näille veroja suoraan kuormasta kahmiville torkkupeitoissaan nuokkuville virastojen verosyöttiläille lähinnä vastenmielistä rikkaruohoa joka sivistymättömällä olemuksellaan pilaa virastonväen puutarhoissa vietetyt kiireiset päiväunet!

Kaikki tietää että mikään ei loukkaa päiväuniaan virkakiireissään viettävää pakkoruotsittajaa niin syvästi kuin järviseudulle kantautuva moukkamainen suomenkielinen urahtelu.

Järviseudulla ei suomalaista rikkaruohoa suvaita!

Näissä oloissa mikään ei voi enää aidosti yllättää, ei edes nomenklatuuramme köyhille työttömille lanseeraama ”vapaaehtoinen osallistuva sosiaaliturva” 9 € / päiväpalkalla! Tuo idea jolle demaritkin nyökyttelevät, ehkäpä kaikkein innokkaimpina!

Yhteiskuntien vertailu on sikälikin ihan paikallaan että meidän oloissa termit ”veronmaksaja” ja ”nettoveronmaksaja” kuulostavat näennäisesti viattoman neutraaleilta, aivan kuin Neuvostoliitossa ”työläiset” ja ”toverit”, - tämä siitäkin huolimatta että todellisuudessa näiden työnsankareiden keskinäiset erot ovat kuin yöllä ja päivällä. Erot ovat samaa luokkaa kuin mitä oli Etelä-Afrikan mustalla ja valkoisella väestönosalla.

Jos vertaillaan työelämän palkkoja ja pelisääntöjä yleisemmin niin on helppoa huomata ettei markkinatalouden pelisääntöjä ole todellisuudessa tarkoitettukaan sovellettavaksi tasapuolisesti kaikille. Ei sinne päinkään. Kaikki kilpailu, kaikki riskit, laskut ja kaikki vastuu on sälytetty suoraan ja epäsuoraan
nettoveronmaksajina raataville ressukoille, eli heille jotka on kieli apartheidillä syrjitty ulos julkishallinnon suojaisista viroista, suoraan nettoveronmaksajiksi ja jotka siitäkin kurjasta asemasta huolimatta suostuvat kohtaloaan uhmaten tähän kaksilla korteilla käytävään epäreiluun kuppaukseen.

Näissä pakkoruotsilla ja kieli- apartheidillä keulivissa oloissa ”veronmaksajat” tunnistaa siitä että niissä piireissä iloinen pakkoruotsitus raikaa ja korkeampaa sivistystä huokuva ruotsalainen etnisyys on arvossaan. Tämän sivistystä huokuvan porukan kaiken kattava hyvinvointi ja paaponta taataan totuttuun tapaan kehdosta- hautaan, lain voimalla, ja rahat sekä toimeentulo tulee kuin Manulle illallinen suoraan verovaroista, joko valtion, kuntien tai näiden omistuksessa olevien yritysten tai vähintäänkin Mankala- periaatteella toimivien (Oy-Mankala-Ab ) monopolien kautta.

Näissä kieli- apartheidillä keulivan nomenklatuuramme hyvinvointiin keskittyvissä monopoleissa kilpailu on puhtaasti teoreettista ja sivistyneen näennäistä, joten vakaa turvattu automaattinen rahastus toimii ja onni ja autuus on taattua, mitään ole jätetty sattuman varaan.

Tälle rikoksesta hyötyvälle kastille pakkoruotsitus on rikkaus ja sivistyksen kitkerän nöyryyttävän identiteetinmuokkauksen nielleet veronmaksajat voivat hyvin.

tinyurl.com/omf2f57   ”Pakkoruotsi on rikkaus ”

Kelpo veronmaksan viittä hartioillaan laahustavan kieli-apartheidillä keuliva hallintomme ja kaikki tämä byrokratiamme pulskan suojaisa ja hyvinvoiva askartelu tässä itse omaksi työkseen luomassaan, - alati muuttuvien määräysten ja anomusten sokkeloisessa lupalabyrintissä paljastaa että markkinatalouden sijaan elämme pikemminkin jossakin hyvin omituisella ja sairaalla tavalla kieroutuneessa “positiivista syrjintää” mielensä mukaan soveltavassa, - itse itseään omilla täysin mielipuolisen sekavilla ja ristiriitaisilla byrokraattisilla laeilla ja muilla hatusta nykäistyillä määräyksillään tärkeäksi tekevässä, – tiukkaa kieliapartheidia soveltavassa sosiaalisessa markkinataloudessa.

Silkkaa rahastusta merkitseviä sakkoja ja sanktioita poikivia lakeja ja pykäliä nyitään tilaisuuden tullen hatuista kuin taikurin silmänkääntötempuilla – ja jälleen nettoveronmaksajille tulee lisää maksettavaa.

Oikean markkinatalouden sijaan tämä meidän ”rikkaiden suomenruotsalaisten etuun”- keskittyvä
talousoppikähmintä on suunniteltu toimimaan niin että joustot voivat toimia vain yhteen ennalta arvattavaan suuntaan, ja se suunta on lainsäädännöllä, ja lukuisilla pikkutarkoilla lakipykälillä ja asetuksilla ja muilla velvoittavilla normeilla taattu.

Nettoveronmaksajille jää näissä oloissa vain kärsijän rooli. Näissä oloissa nettoveronmaksajat ovat kaiken riiston ja mielivaltaisen sakotuksen avuton objekti, lievimmilläänkin ajateltu kyseessä on potentiaalinen rikollinen jota vahtaamaan ja kyykyttämään on valjastettu koko aparhdheid -hallinnon miehittämä apparaatti.

Nyttemmin jopa koneet on valjastettu tuohon jaloon rahastustehtävään! Nettoveronmaksajien työmatkat ovat täynnänsä näkymättömiä ansalankoja, sakotusautomaatteja ja muita vastaavia rahastusansoja! Jopa autojen pysäköinnistä on tehty täysin mielipuolisen rahastuksen kohde!

Ketä tästä voi sitten kiittää?

Kuten tekstistä voi päätellä itse kiitän pakkoruotsittajia ja maamme sairasta pakkoruotsituspolitiikkaa!

Tuota ahnetta ylimielistä vierasta kieltä solkottavaa, vihamielistä apparaattia joka rohmuaa omistajan elkein kaikki nettoveronmaksajien työn hedelmät kaksin käsin suoraan kuormasta ja valittelee päivän päätteeksi kuinka kassa on taas tyhjä ja valtiontalous on taaskin päässyt näin pahasti kuralla. Joudumme jälleen korottamaan veroja.

Byrokratiasta on muodostunut todellinen globaali pääomien keskus. Kaikki pääomat kiertää sitä kuin materia mustaa aukkoa avaruudessa. Byrokratian veto ja vaikutusvoima lisääntyy kiihtyvään tahtiin koko ajan, ja se nielee kaiken sinne syöksyvän pääoman ja murskaa sen olemattomiin. Eli ensin verotetaan, se liikkuu vielä joten verotetaan lisää, ja jos liikkuu edelleen, niin lisätään sakkoja ja sääntelyä, ja kun se lopulta ei enää liiku, niin ryhdytään tukemaan sitä verovaroista.

Suomenruotsalaista byrokraattista nomenklatuuramme työllistävä täydellinen ikiliikkuja on keksitty. Tälle positiivisella syrjinnällä keulivalle sosiaaliselle markkinataloudelle byrokratia itsessään on kuin suunnaton pääomien järvi, -järvi joka muodostuu lukemattomista joista ja puroista. Kaikkikostonhimoista sadismia muistuttavat sakotus ja verotuskohteet ovat kuin uusia kanavia, ojituksia tms. joilla saadaan lisää uutta vettä tähän byrokratiaamme jatkuvasti pulskistavaan yltäkylläisyyden järveen.

Pakkoruotsilla komeasti keulivat byrokraatit valvovat mustasukkaisesti ja vaivojaan säästelemättä verojen/veden jatkuvasti yltyvää virtaamista. Jokainen nettoveronmaksalle sysätty vero/sakkolappu tai muu suoranainen rahastusansa lisää virtausta ja jokainen yrittäjäksi/konkurssiin huiputettu ex-yrittäjä aiheuttaa aitoa kollektiivista tyydytystä ja vahingonilosta kumpuavia riemunkiljahduksia kaikkialla järviseudulla. Seuraahan siitä tällekin nettoveronmaksaja ressukalle usein jopa sukupolvia kestävä velkaloukko, kaukaisia
perintöjäkin ajallaan rokottava vuolaan tasainen pääomien virta.

Näissä oloissa on ymmärrettävää että kaikki haluaisivat julkiselle sektorille, ihan kaikki-, tämä siitäkin huolimatta että kaikki se byrokraattinen onni ja autuus on todellisuudessa räätälöity vain tietylle 5% väestönosallemme. Silti on ymmärrettävää että kaikki muutkin haluaisivat pystyttää mökkinsä ja perustaa koko elämänsä ja elantonsa tämän yltäkylläisyyttä pursuavaan pääomien järven turvallisille rannoille,- elää siellä ihan niin kuin siellä ollaan elelty aina ennenkin, kuormasta syöden, veroja korotellen ja muutenkin vailla huolen häivää. Siellä iloinen riemuruotsi raikaa ja asiat soljuu muutenkin kuin Strömsöössä kuunaan.

Halu ja tahto päästä osalliseksi tämän järven antimista, lähentelee orgastista pakkomielteisyyttä, eikä suinkaan mikään ihme kun ymmärtää minkälaisessa sadistisen mielipuolisessa lävitse pääsemättömässä sääntely ja pykäläruteikossa kaikki järviseudun elämästä osattomaksi syrjityt nettoveronmaksajat joutuvat rämpimään.

Tätä käsittämättömiin mittoihin paisutettua mamujen hyysäystäkin tulisi ajatella lähinnä edellä kuvatun asunto- ja virka-elinkeinon kautta. Mamut itsehän, sivistymättömän taustansa vuoksi kuuluvat yleensä aina pääosin tavallisten nettoveronmaksajien kurjaan kastiin ja ovat siinä mielessä lähinnä tämän häikälemättömän keinottelun sijaiskärsijöitä. Mamuilla on yrittäjiin rinnastettava salainen kaksois- ellei kolmoisrooli jonka tiedostaminen olisi tärkeää.

Siis haloo! Aivan kuin tämä heidän olemassa-olostaan loihdittu sairas suomenruotsalaisia byrokraatteja pulskistava elinkeino ja muu tähän bisnekseen liittyvä sairas asuntokeinottelu olisi oikeasti heidän syytään?

tinyurl.com/2e5cwb5

Kuten videolta selviää, mamuja riittää loputtomasti, joten kukkahattujen virkoja tarvitaan myös loputtomasti lisää. Pakkoruotsilla ja kieli- apartheidillä kelpaa kukkahattuilla jatkossakin joten ei ihme että järviseudulla riemu raikaa!

Kyllä kelpaa olla suomenruotsalainen byrokraatti?

Se miksi byrokratia on näin äärimmäisen monimutkainen, johtuu tietenkin juuri siitä, että silloin siitä voidaan täysin laillisesti ja nimenomaan lakeihin nojaten kupata suunnattomia pääomia ulos, ilman että kukaan huomaa mitään. Suunnattoman laskutuksen sekamelskaan voidaan kätevästi piilottaa asuntokeinottelun edistämisen ja virkaelinkeinon lisäksi vaikka mitä. Kaikki tapahtuu tiukasti vallitsevien lakien mukaan totta kai.

Se täytyy kuitenkin ymmärtää että on harhaluulo, että “hyvinvointiyhteiskunta” tarkoittaisi yhtään mitään muuta kuin suomenruotsalaisen byrokratian hyvinvointia.

Meillä onkin taatusti koko planeetan onnellisin ja hyvinvoivin byrokraattien kasti. Mistään ei löydy alkuunkaan mitään vastaavaa:

-Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL työllistää 1300 ihmistä.
-PRH patentti- ja rekisterihallitus 440.
-Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 200.
-Aalto-yliopistossa on 4985 työntekijää.

-Vähemmistövaltuutetun toimistossa on 12 hyväpalkkaista virkamiestä.
-Maahanmuuttoklusteri työllistää Suomessa tuhansia ja taas tuhansia henkilöitä verorahoilla.
-Maahanmuuttoklusterin lisäksi kehitysyhteistyöjärjestön Planin verkkosivuilta voi bongata lisää
eksoottisia tittelejä.

tinyurl.com/mpv6hgv

-Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 270. Kalastuksen hoitomaksuista puolet taitaa mennä byrokratiaan.
-On kaikenlaisia Yrityssaloja. Salossa tällaisia yrittämisen neuvonantajia on parikymmentä.
-EU:n toimielimissä on työntekijöitä n. 40 000. Näistä Euroopan komissiossa on n. 24 000,
Euroopan parlamentissa n. 6000, neuvostossa n. 3 600 ja muissa virastoissa vajaa 6000.
Suomalaisten määrää ei tiedetä, ehkä lähemmäs 1000, tai sitten yli.

-EU-tehtävissä EU ja Suomi mukaan lukien täytyy olla tuhansia suomalaisia.
-Aluehallintovirasto työllistää 1200 byrokraattia.
-Kuntien byrokraatit tähän päälle!
-Tulevaisuuden tutkijoita Suomessa on peräti 70

-Trafi on vain yksi pieni esimerkki verorahoilla erittäin hyvin voivasta byrokraattisesta
organisaatiosta. Veroja kilpaa ahmivien Trafilaisten keskipalkka kuukaudessa viime vuonna oli
5188 euroa. Siis keskipalkka!

-Kaikkein poskettomimmat kestitykset on järjestetty omistajayhtiö Solidiumin verosyöttiläille. Yhtiön 11 veroja ahmivan nassukan keskipalkka oli toissa vuonna vaivaiset 13.505 euroa kk:ssa. Aivan oikein! Siis keskipalkka!
- OY AB Veikkauksessa maksetaan yhdestä kokouksesta 4700 euron palkkio!- YLE-n porukoiden pulskan tyytyväinen omahyväinen kahvihuonepönötys noiden päälle! Kyllä kelpaa verosyöttiläsnassukoiden ahmia kahvia ja munkkipossuja ja kikatella päälle.

Kaikki tuo on pelkkä pintaraapaisu! Lisää löytyy ja paljon!

Kyllähän noilla tuloilla ja tuolla ansaintalogiikalla kelpaa ahmia ja rohmuta! Mikään ei selvästikään ole liikaa jos sen vaan saa jotenkin kahmittua ja rohmuttua itselleen suoraan kuormasta ilman kilpailua. Ei siis puhettakaan että tehtäviä palkkoineen kilpailutettaisiin avoimesti ja reilusti nettoveronmaksajien tapaan.

Näiden kiiltävin mitalein koristelluin pulskan turpeiden verosyöttiläsnassukoiden yltiömäinen ja täysin holtiton suoraan kuormasta rohmuava kestitys antaa hyvän kuvan tästä vanhasta läpeensä mädäntyneestä poliittisesta systeemistämme. Teille työt ja kilpailu, -meille rahat ja muu päälle päsmäröinti.

Kelpaa päsmäröidä ja nyökytellä kun itsellä menee hyvin. Kelpaa karjahdella torkkupeittojen takaa tehokkaampaa kilpailua muille!

Byrokraattien osuus on varovaisestikin arvioituna vähintään 58 % BKT. Todellinen luku lienee yli 70%.

tinyurl.com/lhehv24

Meillä on systeemi jossa nämä veroja kilpaa keskenään ahmivat veroporsaat juhlivat ja vetävät välistä minkä kerkeävät ja muut itkevät ja kärsivät. Tämän tason tulonjako-onneen ei ylletty edes Neuvostoliitossa!

Tavallinen julkisen sektorin virkojen ulkopuolelle syrjitty, nettoveronmaksajan rooliin pakotettu kansalainen on tämän kuvion maksaja, moista törkeää verorilluttelua telkkarista töllistelevä luuseri.

Huijatun nettoveronmaksajan viittaan puetut ressukat, etenkin yrittäjät, ovat tämän järjestelmän todellisia uhreja ja itse asiassa koko tämän sairaan systeemin elinvoiman lähde. Objekteja josta koko tämän suunnattoman byrokraattisen hallintoparasiitin elinvoima imetään.

Kun tilanne on edellä kuvattu, voitaneen nähdä että byrokratia on lähinnä vain elinkeino byrokratiassa työskenteleville verosyöttiläille itselleen. Tarkoitus ei siis suinkaan ole mikään yhteiskunnan funktionaalisuus, – vaan kyseessä on vain ja ainoastaan elinkeino kieliapartheidistä hyötyvälle etniselle ryhmälle.

Yhteiskunnan funktionaalisuus on vain kosmeettinen motiivi, jolla tämä veroja suoraan kuormasta ahmiva byrokraattinen ikiliikkuja saadaan pidettyä toiminnassa.

Kieleen perustuva apardheid eli pakkoruotsitus on kaiken aa ja oo. Se on äärimmäisen keskeinen koulutuspoliittinen yleisavain, idealtaan kuin vaatimus oikeasta ihonväristä. Vaatimus jolla kaikki korkeampi koulutus ja koulutuksesta seuraava hyvinvointi voidaan kohdentaa halutulle suppealle porukalla.

Ei siis mikään ihme että kyseisestä apardheidistä hyötyneet kerman töhrimät mitalistitörkimykset puhuvat ja jopa törkeästi kehuskelevat ”pakkoruotsituksen tuomasta rikkaudesta”.

tinyurl.com/outjj8p

Tätä aivottoman hävytöntä härskiä imelyyttä pitää sietää vaikka pitäisi puhutaan julmasta rasismista
ja vääryydestä! Vääryydestä jonka suunnaton inhimillinen hinta maksatetaan korkojen keratyöttömillä ja nettoveronmaksajilla.

Kuten edellisessä lamassa,- myös nykyinen käsiimme lössähtänyt suunnaton velkaponzi, kaikkine ”rikkauksine” ja samojen törkyturpaherrojen kohtuuttomine sosiaalietuuksineen ja ökyeläkkeineen, tullaan maksattamaan ennemmin tai myöhemmin muilla ja suurimmat taakat kantaa jälleen nämä yrittäjiksi pakotetut ressukat.

Tässä valossa ja näissä oloissa voidaankin nähdä että yrittäjäksi ryhtyminen, järjestelmällisen taloudellisen kiristämisen ja kurjistamisen seurauksena on vakavan itsetuhoisuuden merkki. Syvästä epätoivosta ja kriisistä hälyttävä oire jonka soisikin hälyttävän apuun koko mielenterveyskoneiston.

Tämä vapaata länsimaista markkinataloutta pilkkanaan pitävä rikollinen velkavedätys ja koko sairas
talousoppiluomus kaipaisi kaikesta huolimatta kipeästi uusia yrittäjiä. Siitäkin huolimatta että todellisuudessa uudet yrittäjät ovat tämän systemaattisen kusetuksen kannalta lähinnä kävelevää akselirasvaa. Heidät voidaan milloin vain – ja täysin laillisesti uhrata – ja jäänteistä voidaan jauhaa näillä kaiken kattavilla laeilla ja säädöksillä kätevästi systeemille tuoretta poltto-ainetta ja akselirasvaa, – jolla puolestaan taataan vanhan menon jatkuvuus.

Uudet yrittäjät olisivat tämän kätevän kaksoisroolinsa vuoksi äärettömän tärkeää karjaa. Poltto- ainetta jota musta-aukko nielee. Yleensä yrittäjät ja yritykset pistetään hyvissä ajoin lahtipenkkiin ennen kuin ne pääsisivät omin jaloin eläkkeelle.

Olkaamme siis varuillamme ja valppaina kun yrittäjiksi yllytetään! Se kannattaa tajuta ja tiedostaa että vaikka ansa on jo viritetty ja jopa nasevasti lauennut, kenenkään ei silti ole kiristyksenkään puristuksessa pakko vastoin tahtoaan suostua mihinkään niin hulluun ja epätoivoiseen räpiköimiseen!

Koska olosuhteet ovat edellä mainittuja, herää kysymys: Kuinka tämän kaltaisissa olosuhteissa voidaan edes leikillään kuvitella että jostakin löytyisi niin umpihulluja ja itsetuhoisia henkilöitä jotka rupeaisivat vapaaehtoisesti omilla rahoillaan ja omalla vastuullaan uhmaamaan tämän kaltaista järjestelmää? Eikö älykkäiden, rationaalisesti ajattelevien potentiaalisien yrittäjien kannattaisi mieluummin skipata ajoissa kaikki yrittämiseen liittyvä rimpuilu, siis kaikki se ennalta 100% varmasti tuhoon tuomittu räpiköiminen ja asettua saman tien, ennen mitään konkurssia, siihen lopussa häämöttävään laillistetun ryöstön jälkeiseen persaukeiseen tilaan? Säästyisi itselle edes se mahdollinen perintö joka epäonnisen yrittämisen seurauksena ohjautuu automaattisesti ”mustan aukon” kautta byrokraateille ja bankstereille.

tinyurl.com/m247fua
tinyurl.com/mbzlmo4

Mikäli nettoveronmaksajille ja yrittäjille oikeasti haluttaisiin edes teoreettisesti toimivia elinolosuhteita, niin ehdotan että erotaan EU-sta ja sen lisäksi luovutaan kaikista esim. vuoden 1970 jälkeen suolletuista tuhansista ja taas tuhansista kansallisista hömppälaeista ja asetuksista, säädöksistä ja muusta työllisyyden esteiksi viritetystä enemmän tai vähemmän turhista hömpötyksestä tai muutetaan ne edes kertarysäyksellä pelkästään ohjeellisiksi normeiksi, joiden noudattamatta jättämisestä ei seuraa mitään syyttelyitä, sakkoja ja sanktioita. Pistetään EU- lakisotkut samaan pönttöön.

Mikäli uusia yrityksiä ja yrittäjiä oikeasti halutaan lisätä niin pienyritykset ja yrittäminen täytyisi vapauttaa byrokraattien lisäksi näiden kaiken kirjavien lakirottien miinoittamista juridisista virityksistä. Yritysten verotus, kirjanpitosäädökset ja kaikki muu byrokraattinen säätö, hyppyytys ja simputus pitäisi palauttaa kerta-asetuksella takaisin 1970 tasolle. Kaupan päälle täydellinen syytesuoja niin jo olisi ihme jos ei yrittäminen ja työnteko innostaisi.

Helpoin ja yksinkertaisin keino vähentää muutakin toimeliaisuutta tukahduttavaa sääntelyä on
Euroopan unionista eroaminen. Tuleehan suomen lainsäädäntö pääosin Eu:sta.

Pistä toki tämä viesti kiireellä talteen ja jakoon niin muutkin näkee tämän.