Auttakaa, kuinka täällä voi
elää. Muutin tänne Helsinkiin jonkin aikaa sitten. Täällä on aivan kamalaa.Pelkkiä kamalia kerrostaloja ja asvalttia. Likaista ja synkkää. Tää on kauheeta. Onhan täällä joku puisto,mutta kun sinne nenee ammulla lenkille niin on kuin kävelis kaatopaikalla. Ne on kauheen törkysiä.
Illalla ei uskalla lähtee ees ulos lenkkeilemään. Nämä lähiö korttelit on kauheita. Kertokaa kuinka te muut jaksatte täällä. Täällä ei oo muuta tekemistä kuin soppailla, käyä elokuvissa tai kuntosalilla.
Onko kellään toisella näin vaikeeta sopeutuu tänne. Mulla on kauhee ikävä kotiseudulle. Sinne missä maailma on vielä ihmiselle tarkotettua ja turvllista.
Kommentit (13)
Tähän aikaan vuodesta on Suomessa kaikkialla rumaa ja synkkää ja pimeää. Kannattaa vaihtaa maata.
No ei se tule olemaan helppoa. Mutta kaikkeen tottuu. Ja aina kun on lomaa ja pidempi vapaa, niin matkalaukku mukaan ja junaan. Näin se vain on. Leivän eteen pittää kärsiä. Ainakin toistaiseksi.
Kuinka monta aloitusta vielä aiot tehdä tästä samasta aiheesta? Etkö voisi vain jatkaa niitä entisiä ketjujasi?
Ainakin sieltä on lyhyt matka lentokentälle ja pääsee edullisesti ulkomaille ja on enemmän vaihtoehtoja kuin pohjoisesta. Sitä kadehdin täällä periferiassa asuessani.
Kulttuurishokki ei ole naurun asia. Sinulla on kuitenkin varmaan täällä jo uusia tuttuja töistä tai opinnoista? Ole heidän seurassaan ja yritä katsella seutua avoimin silmin. Aikansa se vie, mutta suurempiinkin muutoksiin on sopeuduttu. Onhan uudella kotiseudullasi sentään enemmän tuttua kuin vierasta: kieli ja kulttuuri, media, kauppojen valikoimat. Ajattele jotakuta, joka tulee tänne 5000 km päästä.
Eipä noita löyä tuolta. Eikö siullakaan oo neuvoja.
Minusta tunuu ku olisi muuttanu ulkomaille. Ei tuossa lähikaupassa kuule suomeekaan. Töissä on vähä vaikee tutustuu kun kaikki on perheellisiä ja paljon vanhempia. Kultuurisokki tämä tosiaan oli.
Taasko sä olet valittamassa samaa asiaa? Pitäiskö kuitenkin harkita sitä kotikonnuille palaamista, jos on noin vaikeaa?
Kukaan ei pakota sua asumaan täällä. Muuta takaisin mökkiisi metsän keskellä jos noin ahdistaa.
Oi asusin seillä kotosassa tuppukylässä onnellisena jos siellä voisi käyä töissä.
Voi muuttasin jos siellä olisi töitä. Ja varmaan muutan jos sieltä saan töitä. Tuo on yksi asia mikä on ihmetyttäny, onko suurin osa etelän ihmisä ilkeitä. Ystävälliseen ihmiseen ei juurikaan törmää täällä.
Mutta miten te uskallatta lähtee illalla lenkille. Vai käyttekö te aina jonkun toisen kanssa. Vai onko käytössä joku itspuollustus konsti. Minä en kyllä uskalla mennä yksin.
Älä välitä. Aikansa kutakin. Kunhan lama taas hellittää, niin sitten voit taas etsiä paremmalla tuloksella töitä muualta. Ei tää ole pysyvää. Maailman kulku on aaltoliikettä. Voimia. En muuten minäkään käy iltasin yksin ulkona. Minä otan aina mieheni mukaan tai sitten jonkun tutun. Yöllä jo pitää liikkua niin sitten taksilla.
Ette sitten muuttaneet pientalolähiöön?