50 eur / kk lisää käyttörahaa!

Mitä siinä voimenettää jos eroaa kirkosta? Joutuuko omaiset maksamaan esim. Hautajaiskuluista enemmän tms. ?

Haudataanko minut sitten siihen mihin haluan ? Elikkä läheisteni viereen hautuumaalle ?

Itse kuulun kirkkoon, koska halusin kirkkohäät ja että lapseni kastetaan. Halusin myös kummiksi ja joskus sitten hautajaisiini papin siunaamaan. Siinä mun syyt kuulua kirkkoon.

Ja tosiaan jos pelkästään rahallisista syistä eroaa, niin se summa kannattaa sitten ottaa sivuun joka kuukausi. Ei se niin paljon ole että mitenkään elämisessä muuten tuntuisi. Ja ennen kuin joku tästä hermostuu, niin tällä tarkoitan nyt sitä, että kun toi summa menee automaattisesti joka kuukausi niin sitä ei huomaa. Se on vähän sama kun tupakan lopetus, jos et sitä askin hintaa laita säästöön niin ei sitä säästöä juuri muuten välttämättä huomaa.

Toi on mun koko kuukausibudjetti, mutten itse saa samaa tulojeni vuoksi. Olisi kiva :(

https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/erolomake

joo, ei jumala rahalla mitään tee. On irvokasta ajatellakkin että se joka maksaisi eniten saisi parhaan paikan kuollessaan

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 13:27"]

joo, ei jumala rahalla mitään tee. On irvokasta ajatellakkin että se joka maksaisi eniten saisi parhaan paikan kuollessaan

[/quote]

Kuka sulle tuollaista on opettanut? Katolinen kirkko harrasti tuota keskiajalla, mutta sitten tuli Luther ja nyt Suomen kouluissakin kerrotaan ihan toisenlaisia tarinoita.

Oliko niin, että kirkkoon kuuluu vielä nykyään 75% suomalaisista? Se on kyllä hurja määrä nähden siihen, että iso osa meistä on koulutettuja ja evoluutioteoriaan uskovia. Taitaa kirkon jäsenistössä valtaosa olla näitä, jotka on vanhempien toimesta liitetty, mutta eivät itse ole saaneet aikaiseksi erota vaikka eivät uskokaan.

Pitäisikö kirkkoon liittäminen kieltää? Jokainen saisi itse liittyä tai olla liittymättä täysi-ikäisenä.

Ei uskoa ja taivaspaikkaa rahalla saa. Mutta itse ajattelen niin, että se on mun siivuni yhteisvastuusta ja hyväntekeväisyydestä. Osa menee sitten hätää kärsiville, osa kirkon ylläpitoon ja en tiedä meneekö palkkoihinkin tms. osa verorahoista. Mutta vaikka ne rahat eivät menisikään suoraan lyhentämättöminä hädänalaisille, menevät ne kuitenkin siinä mielessä oikeaan kohteeseen välillisesti, että monelle ihmiselle kirkko on suuri lohtu. Moni yksinäinen, vanhus, sairas, syrjäytynyt, juuri läheisensä (jopa oman lapsensa) menettänyt tai vaikka kehitysmaan kansalainen voi löytää kirkosta viimeisen oljenkorren ja toivon. Silloin on hyvä, että siihen hätään löytyy rahaa palkata joku auttamaan, kuuntelemaan ja olkapääksi tuomaan lohtua ja uskoa tulevaan. Uskoa siihen, että eteenpäin kannattaa vielä jatkaa vaikka elämä potkisikin päähän. Pappi voi olla esimerkiksi kriisitilanteessa suureksi lohduksi ja avuksi, vaikka avun kohde itse ei olisikaan uskovainen. Papilla on kokemusta surevan kohtaamisesta.

En ole kovinkaan aktiivinen seurakuntalainen, pikemminkin tapauskovainen. Kirkosta eroaminen ei sikäli kai muuttaisi mitään. Mutta minusta on ihan ok maksaa tuota ja olemme toki käyttäneet kirkon "palveluja" itsekin elämän varrella. Mm. kirkkohäät, 3 lapsen ristiäiset, seurakunnan perhekerhossakin ollaan käyty kun se on paikkakuntamme ainoa kerho ja siellä saa äitiyslomalainenkin itselleen aikuista seuraa. Mummilleni kirkosta on ollut paljon apua mm. sururyhmän ja vanhustyön merkeissä. Ne ovat kannatelleet häntä leskeksi jäätyään. Kauhea ajatella missä jamassa hän olisi jos noita sosiaalisia kontakteja ei yhtäkkiä olisi. Ne ovat ainoita sosiaalisia tilanteita mihin hän on jaksanut ukin kuoleman jälkeen enää lähteä.

Ei se kirkko niitä rahoja kuitenkaan mihinkään henkilöstön pikkujouluihin ainakaan laita. Kannattaa miettiä sitäkin kenelle ne rahat menevät, nimittäin kirkon tapauksessa aika usein myös vähäosaisille eri muodoissa. Itsekään en ole mikään uskis sanan varsinaisessa merkityksessä, en tiedä onko jumalaa vai ei, mutta minua surettaa tämä suuntaus että luovutaan kristinuskosta kokonaan ja kovaan ääneen, luovutaan perinteistä ja lapsillekin opetetaan että satua se vaan on. Tuputetaan siis niitä omia käsityksiä lapsille totuutena, eli syyllistytään itse juuri siihen mistä kirkkoa ja uskonnonopetusta virheellisesti syytetään. Ei kerrota asioista tasapuoisesti, eikä anneta lasten tehdä vapaasti omia johtopäätöksiä. Ei luoteta siihen, että he pystyisivät tekemään omia johtopäätöksiä, tai sitten ainakin pelätään, että ne ovat niiden omien käsitysten vastaisia.

Pelkään hieman sitä mikä vaikutus tällä kehityksellä voi olla yleiseen moraaliin aikojen saatossa. Se vaikutus ei vielä meidän aikana näy ja moraalia voi toki opettaa ilman kirkkoakin, mutta toimiiko se yhtä tehokkaasti, vai ottaako itsekkyys yhä enemmän sijaa ihmisten käyttäytymisessä? Sitten kun on totuttu siihen, että sitä kirkon ohjaavaa esimerkkiä ei enää ole, kun kaikki on vain yksilön omien intressien varassa? Se moraali ja toisten huomioonottaminen voi alkaa tuntua tyhmältä, yksi käsitys muiden joukossa, se ei kannata enää, jokainen on oman onnensa seppä..

Pelkkää spekulaatiota toki, mutta ei pidä olettaa, että ihmiset ajattelee sadan tai kahdensadan vuoden päästä enää niin kuin me. Vaikkei jumalaan ja raamatun sanaan uskoisikaan, niin kyllä siitä uskonnosta on ihmiskunnalle hyvääkin ollut.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 13:33"]

Oliko niin, että kirkkoon kuuluu vielä nykyään 75% suomalaisista? Se on kyllä hurja määrä nähden siihen, että iso osa meistä on koulutettuja ja evoluutioteoriaan uskovia. Taitaa kirkon jäsenistössä valtaosa olla näitä, jotka on vanhempien toimesta liitetty, mutta eivät itse ole saaneet aikaiseksi erota vaikka eivät uskokaan.

Pitäisikö kirkkoon liittäminen kieltää? Jokainen saisi itse liittyä tai olla liittymättä täysi-ikäisenä.

[/quote]

Paavikin uskoo evoluutioon.

http://yle.fi/uutiset/paavi_franciscus_alkurajahdys_ja_evoluutio_ovat_totta/7571791

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 13:48"]

Ei uskoa ja taivaspaikkaa rahalla saa. Mutta itse ajattelen niin, että se on mun siivuni yhteisvastuusta ja hyväntekeväisyydestä. Osa menee sitten hätää kärsiville, osa kirkon ylläpitoon ja en tiedä meneekö palkkoihinkin tms. osa verorahoista. Mutta vaikka ne rahat eivät menisikään suoraan lyhentämättöminä hädänalaisille, menevät ne kuitenkin siinä mielessä oikeaan kohteeseen välillisesti, että monelle ihmiselle kirkko on suuri lohtu. Moni yksinäinen, vanhus, sairas, syrjäytynyt, juuri läheisensä (jopa oman lapsensa) menettänyt tai vaikka kehitysmaan kansalainen voi löytää kirkosta viimeisen oljenkorren ja toivon. Silloin on hyvä, että siihen hätään löytyy rahaa palkata joku auttamaan, kuuntelemaan ja olkapääksi tuomaan lohtua ja uskoa tulevaan. Uskoa siihen, että eteenpäin kannattaa vielä jatkaa vaikka elämä potkisikin päähän. Pappi voi olla esimerkiksi kriisitilanteessa suureksi lohduksi ja avuksi, vaikka avun kohde itse ei olisikaan uskovainen. Papilla on kokemusta surevan kohtaamisesta.

En ole kovinkaan aktiivinen seurakuntalainen, pikemminkin tapauskovainen. Kirkosta eroaminen ei sikäli kai muuttaisi mitään. Mutta minusta on ihan ok maksaa tuota ja olemme toki käyttäneet kirkon "palveluja" itsekin elämän varrella. Mm. kirkkohäät, 3 lapsen ristiäiset, seurakunnan perhekerhossakin ollaan käyty kun se on paikkakuntamme ainoa kerho ja siellä saa äitiyslomalainenkin itselleen aikuista seuraa. Mummilleni kirkosta on ollut paljon apua mm. sururyhmän ja vanhustyön merkeissä. Ne ovat kannatelleet häntä leskeksi jäätyään. Kauhea ajatella missä jamassa hän olisi jos noita sosiaalisia kontakteja ei yhtäkkiä olisi. Ne ovat ainoita sosiaalisia tilanteita mihin hän on jaksanut ukin kuoleman jälkeen enää lähteä.

[/quote]

Hyviä pointteja! En ole koskaan tullut ajatelleeksi sen enempää mihin ne rahat menevät. Aina automaattisesti ajattelee, että jumalanpalvelusten pitämiseen tyhjälle kirkkosalille. Mutta nuo ovat kyllä kohteita joihin mielellään rahaa antaisin, vaikka olisi vaan esim. spr:n lipaskeräys.