Ex-aviomiehellä todettu syöpä

Aika itsekästä. Riita on jäänyt harmittamaan niin menenpä nyt setvimään sitä syöpäsairaan ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla miten menee, puhua riitaisat välit selviksi ja ehkä olla tukena.

Sitä aina ajattelee, että elämä jatkuu mutta tämä todella pysäytti.

aika itsekästä

Kyllä on maailma kummalliseksi mennyt. Se mitä ap ehdottaa on täysin normaalia toimintaa, sanoisin että suorastaan huomaavaista. Lyhyt yhteydenotto jossa ap ottaa osaa ja tarjoutuu auttamaan jos sairastunut sitä kaipaa ei ole millään tavalla itsekästä, vaan on ainoastaan pieni huomaavaisuuden osoitus henkilölle joka aikaisemmin oli itselle tärkeä ja samalla jättää miehelle oven auki jos hän haluaakin apua tai keskustella. Helpompi hänellekin sitten pyytää jos ap on itse ottanut ensimmäisen askeleen riitaisan eron jälkeen - ei tarvitse miehen tuntea esim. nöyristelevänsä ottaessaan yhteyttä exään kun ei itse ole se aloitteentekijä. Varsinkin jos loppu on oikeasti lähellä on myös erittäin tavallista että henkilö itsekin haluaa selvittää vanhat riidat sun muut niin ettei mikään jää kaihertamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla miten menee, puhua riitaisat välit selviksi ja ehkä olla tukena.

Sitä aina ajattelee, että elämä jatkuu mutta tämä todella pysäytti.

aika itsekästä

Kyllä on maailma kummalliseksi mennyt. Se mitä ap ehdottaa on täysin normaalia toimintaa, sanoisin että suorastaan huomaavaista. Lyhyt yhteydenotto jossa ap ottaa osaa ja tarjoutuu auttamaan jos sairastunut sitä kaipaa ei ole millään tavalla itsekästä, vaan on ainoastaan pieni huomaavaisuuden osoitus henkilölle joka aikaisemmin oli itselle tärkeä ja samalla jättää miehelle oven auki jos hän haluaakin apua tai keskustella. Helpompi hänellekin sitten pyytää jos ap on itse ottanut ensimmäisen askeleen riitaisan eron jälkeen - ei tarvitse miehen tuntea esim. nöyristelevänsä ottaessaan yhteyttä exään kun ei itse ole se aloitteentekijä. Varsinkin jos loppu on oikeasti lähellä on myös erittäin tavallista että henkilö itsekin haluaa selvittää vanhat riidat sun muut niin ettei mikään jää kaihertamaan. 

Ehkäpä se sairastunut ei halua levitellä tietoa sairastumisestaan kuin pienelle piirille, mutta sitten hän kuulee, että joku on juorunnut asiasta ties kenelle. Miehellä voi olla jo parisuhde, ei siihen tarvita eksiä mukaan hääräämään. Nyt siihen tunkee mukaan eksä vuosien takaa nyyhkimään, miten kurjaa toisella onkaan ja sairastunut joutuu lohduttamaan häntä. Jos sairastunut haluaa ottaa yhteyttä, hän tekee sen.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut mukana serkkuni saattohoidossa ja vuoden kestäneessä taistelussa syöpää vastaan. 

Usko mua, ketään sairastunutta ei kiinnosta vanhat tyttö/poikaystävät. 

Siinä on itse kuolemassaan niin heikoilla, että ei edes itse osaa käsitellä sitä. Saatikka, että haluaisi vääriä ihmisiä ympärilleen. 

Ap vaan haluaa omaa järkytystää lieventää. Näyttää todella epäkypsältä. 

Eli sillä että tiedät yhden tapauksen voit mielestäsi keksiä jotain yleisiä sääntöjä jotka koskevat kaikkia? Itse tiedän kyllä useamman tapauksen, missä kuolemaa tehnyt on nimenomaan halunnut olla yhteydessä mm. sukulaisiin joiden kanssa on ollut ristiriitoja ja välit poikki jopa vuosikymmeniä, koska eivät ole halunneet jättää asioita selvittämättä ja vaivaamaan itseä sillä viimeisellä hetkellä. Vanhojenkin nuoruuden kavereiden, joiden kanssa ei ole vuosiin ollut yhteyksissä, lyhyet yhteydenotot ja muistamisetkin ovat lämmittäneet, vaikka ei ole enää edes jaksanut puhelimessa puhua. Pelkkä tieto siitä että nämäkin ajattelevat on ollut tärkeä.

Voithan laittaa viestiä, vastaa jos vastaa. Siitähän sen tiedät.

Vähintäänkin haastava mietinnän paikka. Jos riidoissa erottu, ehkä en ottaisi yhteyttä, jos jotenkin edes sopimusten vallitessa, ottaisin yhteyttä. Minulle merkitsee myös riidan syyt, ottaisinko yhteyttä vaiko en. Jos sika-petturi, epäluotettava, narsisti tai jotain, en ottaisi yhteyttä, joten riidan syyt ratkaisee minun käyttäytymisen.

Anna olla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla miten menee, puhua riitaisat välit selviksi ja ehkä olla tukena.

Sitä aina ajattelee, että elämä jatkuu mutta tämä todella pysäytti.

aika itsekästä

Kyllä on maailma kummalliseksi mennyt. Se mitä ap ehdottaa on täysin normaalia toimintaa, sanoisin että suorastaan huomaavaista. Lyhyt yhteydenotto jossa ap ottaa osaa ja tarjoutuu auttamaan jos sairastunut sitä kaipaa ei ole millään tavalla itsekästä, vaan on ainoastaan pieni huomaavaisuuden osoitus henkilölle joka aikaisemmin oli itselle tärkeä ja samalla jättää miehelle oven auki jos hän haluaakin apua tai keskustella. Helpompi hänellekin sitten pyytää jos ap on itse ottanut ensimmäisen askeleen riitaisan eron jälkeen - ei tarvitse miehen tuntea esim. nöyristelevänsä ottaessaan yhteyttä exään kun ei itse ole se aloitteentekijä. Varsinkin jos loppu on oikeasti lähellä on myös erittäin tavallista että henkilö itsekin haluaa selvittää vanhat riidat sun muut niin ettei mikään jää kaihertamaan. 

Ehkäpä se sairastunut ei halua levitellä tietoa sairastumisestaan kuin pienelle piirille, mutta sitten hän kuulee, että joku on juorunnut asiasta ties kenelle. Miehellä voi olla jo parisuhde, ei siihen tarvita eksiä mukaan hääräämään. Nyt siihen tunkee mukaan eksä vuosien takaa nyyhkimään, miten kurjaa toisella onkaan ja sairastunut joutuu lohduttamaan häntä. Jos sairastunut haluaa ottaa yhteyttä, hän tekee sen.

Ei tarvitse nyyhkiä eikä tunkeilla. Itse olin tilanteessa, jossa kohteliaasti jättäydyin taka-alalle kun ex sairastui. Ei tullut yhteydenottoa. Kysyin sitten yhteiseltä ystävältä, haluaakohan ex minun ottavan yhteyttä koska olen kahden vaiheilla. Sain kuulla, että ex oli vastannut kysyvänsä puolisonsa kantaa, mutta sen jälkeen ei kuulunut mitään. Joten päättelin tietenkin, että on parempi pysyä etäällä. Oli kuitenkin kalvava tunne, että olenkohan minä nyt töpännyt jotenkin.

Sitten kuitenkin tuli tilanne, että tapasimme. Hänen puolisonsa oli kohtelias ja vaikutti siltä, että arvosti sitä että en ollut tuppautunut. Ex sen sijaan murjotti minulle. Tajusin siinä, että eihän hän koskaan muulloinkaan ollut aktiivinen yhteydenpitäjä vaan jätti sen lähes aina muiden tehtäväksi, joten varmaan tuossa tilanteessa hän oli vielä voimakkaammin noin reagoiva. 

Hän sitten kuoli, minua ei kutsuttu hautajaisiin ja mietin vieläkin, että kyllä minä itse asiassa saatoin pettää hänet. Olisi pitänyt olla vähemmän kohtelias ja vaikka sitten puhua hänen puolisonsa kanssa asiasta suoraan. Olisinhan voinut toimia niinkuin hän pyytää ja auttaa sitten vaikka jotenkin etäämpää jos olisi tarvittu. Ja kyllähän he olisivat apua tarvinneet. Onneksi siihen löytyi muita. Mutta ap ei kerro, millainen tukiverkko hänen eksällään on, joten on vähän hassua olettaa, että kyllä se varmasti riittää. Tosi monen lesken esimerkiksi olen kuullut kertovan, että kaikki väistivät koska olettivat, että on läheisempiäkin, jotka siinä tilanteessa ottavat kopin. No se tilanne on läheisimmille ehkä vielä vaativampi kuin sairaalle itselleen, joten kyllä suomalaiset tekisivät viisaasti jos kehittäisivät tähän asiaan hiukan vähemmän etäkohteliaat periaatteet. Ja tarjoaisivat apuaan sinne missä sitä edes teoriassa saatetaan tarvita. 

Virolainen tuttava oli kauhuissaan suomalaisten tavoista. Hänen tuttunsa puoliso kuoli, virolaisten tapojen mukaan silloin kaikki kynnelle kykenevät syöksyvät paikalle ruokaa mukana. Suomalaiset taas hajaantuvat vinkuen lentoon  kuin naakkalauma. Hänen oli vaikea ymmärtää perusteluja. Ja kyllähän ne vaikuttavat aika lapsellisilta minustakin. Vain eri tavalla lapsellisilta kuin ne, joita niillä tyrmätään.  

Kieltämättä vaikuttaa itsekkäältä että et ole vuoteen ottanut yhteyttä ja vasta kun saat tietää sairaudesta olet valmis puhumaan asiat kuntoon. Älä ota yhteyttä. Jos on jotain yhteisiä tuttuja niin joku voi hienovaraisesti selvittää haluaako mies puhua kanssasi, jos ei niin jätä rauhaan. 

Ehkä voisit ottaa yhteyttä mainitsematta mitään sairaudesta. Kerrot, että olet miettinyt asioita ja haluat pahoitella omaa osuuttasi siihen, että asiat menivät kuten menivät. Siis vain jos olet oikeasti, aidosti pahoillasi. Toisaalta voi olla myös parempi että annat vain olla, hän ottaa yhteyttä jos haluaa. Hänellä on kuitenkin nyt raskasta ja voi olla, että yhteydenottosi lisäisi hänen ahdistustaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla miten menee, puhua riitaisat välit selviksi ja ehkä olla tukena.

Sitä aina ajattelee, että elämä jatkuu mutta tämä todella pysäytti.

aika itsekästä

Miten se on itsekästä? Jos on erottu riidoissa. Ero oli miehelle kovempi paikka, joten haluaisin olla edes nyt tukena hänelle.

Etköhän lähinnä itsellesi hae henkistä helpotusta ettei jää vaivaamaan joskun sitten heittää veivinsä. Harvoin tässä maailmassa mitään täysin toisten takia tekee.

Ap, ota yhteyttä. Kysy mitä kuuluu. Älä usko näitä julmia ihmisiä täällä.

Syöpäsairas arvostaa yhteydenottoja.

Antaisin olla. Mennyt on mennyttä ja hän ex.

Itse olisin luultavasti myös halunnut ottaa yhteyttä vastaavassa tilanteessa. Vähän yllättynyt että kaikki näin yhtä mieltä siitä, että yhteydenotto olisi itsekäs teko.

Vierailija kirjoitti:

Ap, ota yhteyttä. Kysy mitä kuuluu. Älä usko näitä julmia ihmisiä täällä.

Syöpäsairas arvostaa yhteydenottoja.

Eiköhän se ole aika lailla 50-50, joku arvostaa ja joku ei. Itse ehkä mieluummin sairastelisin omassa rauhassani enkä kaipaa mitään yhteydenottoja ja voivotteluja sun muuta voimien toivotteluja.

Laita viesti! Hän vastaa tai ei vastaa ja siitä tiedät, voitko jatkaa yhteydenpitoa.

Ottaisin yhteyttä. Tietenkin.

Laita viesti ja kysy vaan mitä kuuluu

Mun ex sairastui pian eron jälkeen, ei tosin syöpään mutta leikkausta vaativaan juttuun. Leikkauksen jälkeen mulla oli sellainen olo että pitäisi jotenkin jelpata, kun oltiin vuosikymmeniä yhdessä.

Toisaalta hän halusi erota, joten en kokenut luontevaksi tarjoutua avuksi. Mitä ihmettä olisin velkaa ihmiselle, joka ei halunnut olla mun kanssa?

Ja jos mulla nyt ois syöpä, ja ottaisi yhteyttä niin en todellakaan haluaisi olla missään tekemisissä. Minulla on omat ystävät ja oma tuttavapiiri ja ex ei kuulu näihin ihmisiin.

Olisi ihan eri asia jos olette "eronneet ystävinä" ja pitäneet koko ajan yhteyttä muutenkin. 

Anna olla. Olette toisillenne eikä hyvästä syystä.