Mikä minua vaivaa? Diagnoosia kiitos.

Ahdistuksen syy ja oireet ovat lähes määrittelemättömiä. Yleinen vitutus ja ylireagointi asioihin on yksi.

Nukutko hyvin vai onko vaikea saada unta?

Kokeile rentoutua päivän mittaan vaikka 10 min kerrallaan. Mieti tilannettasi. Kaikkihan on oikeastaan aika hyvin eikö?

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 21:29"]

Ahdistuksen syy ja oireet ovat lähes määrittelemättömiä. Yleinen vitutus ja ylireagointi asioihin on yksi. Nukutko hyvin vai onko vaikea saada unta? Kokeile rentoutua päivän mittaan vaikka 10 min kerrallaan. Mieti tilannettasi. Kaikkihan on oikeastaan aika hyvin eikö?

[/quote]

Ehkä voisi olla ahdistusta jos tämä olisi väliaikaista tai vaihe. Ahdistuksen uskoisin ilmenevän myös fyysisinä tuntemuksina, tunnistan kyllä oireet.

Mutta tosiaan; olen ollut aina tällainen. En ole ahdistunut, nukun mainiosti ja tarpeeksi, saan helposti unta, nautin elämästäni. En ylireagoi, minusta ei ulos päin näe tuntemuksiani. Olen oppinut sietämään oloa. Elämä on mallillaan. Ääniyliherkkyyttä on ollut, mutta se ilmenee selkeämmin jos pyykinpesukone linkoaa -> menen mahdollisimman kauas tai jos joku pamauttaa oven lujaa kiinni.

Miksi ihmeessä kuvittelet, että jokaisen vittumaisen luonteenpiirteesi taustalla olisi jokin sairaus?

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 22:03"][quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 21:29"]

Ahdistuksen syy ja oireet ovat lähes määrittelemättömiä. Yleinen vitutus ja ylireagointi asioihin on yksi. Nukutko hyvin vai onko vaikea saada unta? Kokeile rentoutua päivän mittaan vaikka 10 min kerrallaan. Mieti tilannettasi. Kaikkihan on oikeastaan aika hyvin eikö?

[/quote]

Ehkä voisi olla ahdistusta jos tämä olisi väliaikaista tai vaihe. Ahdistuksen uskoisin ilmenevän myös fyysisinä tuntemuksina, tunnistan kyllä oireet.

Mutta tosiaan; olen ollut aina tällainen. En ole ahdistunut, nukun mainiosti ja tarpeeksi, saan helposti unta, nautin elämästäni. En ylireagoi, minusta ei ulos päin näe tuntemuksiani. Olen oppinut sietämään oloa. Elämä on mallillaan. Ääniyliherkkyyttä on ollut, mutta se ilmenee selkeämmin jos pyykinpesukone linkoaa -> menen mahdollisimman kauas tai jos joku pamauttaa oven lujaa kiinni.
[/quote]

Itsekin olen patouttanut vitutukseni niin etten enää oireile selvästi. Ne käsittelemättömät asiat saattavat vain puskea pintaan joskus. Kokeile mindfullnessia tai jotain. Älä missään nimessä katkeroidu mistään.

Itse en enää pystyisi mennä terapiaan sillä jo luodut kulissit pitäisi aloittaa alusta

Voi paska. Toi on ebola.

Jatkan vielä:

Eli jos sua alkaa ahdistamaan, niin sun täytyy tavallaan tehä itelles alter ego. Eli alat esittämään sellaista coolia joka onnistuu kaikessa ja tässä tapauksessa ei ärsyynny. Sitten alat sulautua yhteen alter egosi kanssa

Asiallisia vastauksia?

Ebola.

Ootko erityiserkkä?

Muakin välillä ärsyttää ja stressaa äänet.
Vallankin jos on väsynyt.
Esim. ulkoa kuului puhaltimen kova ääni.
Ja joskus kun poika laittaa ikkunan kiinni ja se narisee!

Misofonia (tunnetaan myös lyhenteellä SSSS, selective sound sensitivity syndrome eli 4S) on sairaus, jossa ihminen on psyykkisesti herkistynyt jokapäiväisille äänille, jotka ovat valtaosalle muista ihmisistä yhdentekeviä. Tavallisesti ne liittyvät mm. syömiseen ja hengittämiseen ja aiheuttavat kuulijassaan hallitsematonta raivoa, mikä yltyy ääritapauksissa väkivallaksi. Kyseessä ei ole hyperakusia, jossa henkilö kokee sietämättömänä kaikki ympäristön äänet, vaan inhoa valikoiduille voimakkuudeltaan matalille äänille, jotka ovat luonteeltaan toistuvia. Tila on tunnistettu sairaudeksi mm. englanninkielisissä maissa, mutta ei löydy toistaiseksi ICD-10 diagnostisesta järjestelmästä, jonka takia suomalaiset lääkärit eivät laajalti tunne tilaa.

Misophoniasta liikkuu useita teorioita neurologisesta, psykologisesta perinnölliseen. Oireita vähentäneillä hoitomuodoilla on yhteistä kuitenkin limbisen järjestelmän rauhoittaminen. Neuroplastisuuden ansiosta minkä ikäisenä tahansa on mahdollista päästä äänitriggereistä eroon. Äänestä aiheutuva fyysinen vastine kehossa on amygdalan aiheuttama ja johtuu virheellisestä tulkinnasta hengenvaarasta. Keskeistä on että kyseessä ovat äänet, joilla on jokin merkitys. On huomattavaa, että erittäin suurella osalla misophoniasta kärsivillä on ollut elämässään traumoja.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 23:12"]

Misofonia (tunnetaan myös lyhenteellä SSSS, selective sound sensitivity syndrome eli 4S) on sairaus, jossa ihminen on psyykkisesti herkistynyt jokapäiväisille äänille, jotka ovat valtaosalle muista ihmisistä yhdentekeviä. Tavallisesti ne liittyvät mm. syömiseen ja hengittämiseen ja aiheuttavat kuulijassaan hallitsematonta raivoa, mikä yltyy ääritapauksissa väkivallaksi. Kyseessä ei ole hyperakusia, jossa henkilö kokee sietämättömänä kaikki ympäristön äänet, vaan inhoa valikoiduille voimakkuudeltaan matalille äänille, jotka ovat luonteeltaan toistuvia. Tila on tunnistettu sairaudeksi mm. englanninkielisissä maissa, mutta ei löydy toistaiseksi ICD-10 diagnostisesta järjestelmästä, jonka takia suomalaiset lääkärit eivät laajalti tunne tilaa.

Misophoniasta liikkuu useita teorioita neurologisesta, psykologisesta perinnölliseen. Oireita vähentäneillä hoitomuodoilla on yhteistä kuitenkin limbisen järjestelmän rauhoittaminen. Neuroplastisuuden ansiosta minkä ikäisenä tahansa on mahdollista päästä äänitriggereistä eroon. Äänestä aiheutuva fyysinen vastine kehossa on amygdalan aiheuttama ja johtuu virheellisestä tulkinnasta hengenvaarasta. Keskeistä on että kyseessä ovat äänet, joilla on jokin merkitys. On huomattavaa, että erittäin suurella osalla misophoniasta kärsivillä on ollut elämässään traumoja.

[/quote]

Kiitos, tämä on uutta. Selittäisi monta tilannetta. Erityisherkkä olen luultavasti. Tämänkin olen löytänyt hiljattain, en ole testannut itseäni, mutta olen lukenut aiheesta. Ääniyliherkkyyttä on ollut aina. Molemmat lapset ovat äänyliherkkiä. Ap

Avasin ketjun vain nähdäkseni montentenako ebola mainitaan.

Onko sulla traumoja, käsittely jäänyt kesken?

Todella mielenkiintoista! Itselläni hieman saman tyyppistä oirehdintaa.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 23:11"]

Muakin välillä ärsyttää ja stressaa äänet. Vallankin jos on väsynyt. Esim. ulkoa kuului puhaltimen kova ääni. Ja joskus kun poika laittaa ikkunan kiinni ja se narisee!

[/quote]

Just tällaista. Nuorempana sain melkeinpä raivokohtauksia tietyistä äänistä. Elämä on siedättänyt ja pystyn nykyisin käsittelemään äänien aiheuttaman ärtymyksen. Poistun tilanteesta. Joskus tasainen taustahäly auttaa ja avaan tv:n tai radion. Pahinta on jos yritän keskittyä johonkin ja joku naksuttelee kynää tai kuulen syömisen ääniä. Tavallaan ihan pimeä puoli itsessäni, jota olen todellakin pitänyt tähän asti luonteenpiirteenä.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 23:24"]

Onko sulla traumoja, käsittely jäänyt kesken?

[/quote]

Saattaa olla, mutta selvästkin lapsuudesta, koska olen oireillut näin jo ihan pienenä. Ap

Ja yks mitä en kestä, on mässytys. Se saa hermot kiristymään.
11

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 23:27"]

Todella mielenkiintoista! Itselläni hieman saman tyyppistä oirehdintaa.

[/quote]

Kerro omia kokemuksia. Onko sinulla traumoja? Ap

Mulla oli tuollaista kun olin vuosia ahdistunut ja stressaantunut. Ja niiden taustalla oli pitkäaikaisia tunne-elämän ongelmia. Ei sun olosi diagnoosilla parane. Kokeile terapiaa, ehkä auttaa. lapsille tuollainen on pelottavaa.