Onko normaalia pitää itseään 25-vuotiaana vanhana?
Tuntuu että elämää on jo reilusti takana päin ja elinvuosia rajallisesti jäljellä. Haluaisin mennä opiskelemaankin mutta ehdinkö luoda enää uraa
Kommentit (17)
On normaalia. Mutta ei kannata - mietin samaa nyt nelikymppisenäkin.
Onko aloittaja harkinnut ikäihmisenä, ET-lehden keskustelupalstalle siirtymistä ?
Ihminenhän on fyysiseti vasta kasvunsa päättänyt 25 vuotiaana, eli olet juuri ja juuri täysikasvuinen. Alle kymmenen vuotiaan mielestä, jos 25 on vanha se on normaalia muuten ei. Ajattele jos elät 85 vuotiaaksi olet 60 vuotta vanha.
25 on aika vähän. Ehdit luoda uraa, perustaa perheen, matkustella ja vaikka mitä.
Joskus sitä vaan tuntee että tässäkö elämä nyt oli. Mutta nykyisin kun elinajanodote vaan pitkittyy, niin elämääsi on jäljellä vielä 75 vuotta.
Et kysynytkään tosissasi vai?
On normaalia, mutta virheellistä. Hyvin ehdit.
Kai se siinä vaiheessa tuntuu normaalilta. Nyt sitten 25 vuotta myöhemmin moiset ajatukset naurattaa. Olen viisikymppisenä nuorempi ja onnellisempi kuin kaksvitosena.
Normaalia ja normaalia. Joskus pidän itseäni vanhana, mutta useimmiten en. Salme 70 v.
Koin itse ihan samoin tuon ikäisenä, mutta sittemmin ajattelutapani on muuttunut ja nyt kohta 35-vuotiaana pidänkin itseäni nuorena.
Totta kai olet vanha, elämähän lyödään lopullisesti lukkoon 30-vuotiaana ja loppu on ehtoopuolta. Sitten kun olet kolmekymppinen, kuolema koittaa 50-vuotiaana.
Kerkeet tehdä ihan mitä vaan iän puolesta. Mutta jos tunnet olevasi henkisesti loppu tai vanha niin se on enemmän psykologinen juttu joka sinun pitää hoitaa. Jos ei omat riitä niin hae apuja. Tuossa iässä pitäisi virtaa riittää opiskeluihin tai johonkin elämän muutokseen jos tunnet olevasi jumissa
Kyllähän tuo elämättömältä elämältä ja joltain mielenterveysongelmalta vaikuttaa.
Aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi asti, eli tuntosi ovat keskenkasvuiselle täysin tyypillisiä.
Onko munkkien ja nunnien elämä elämätöntä vai onko hiukan ahdas tuo elämättömän elämän käsite. Oman elämän merkityksellisyyshan se on se juttu ei ulkoiset kuviot ja elkeet ja muiden odotteet.
Kun olin 23v pidin itseäni luuserina ja auttamattoman vanhana suunnilleen kaikkeen mahdolliseen. nyt 30 vuotta myöhemmin ihmettelen mitä mun päässä oikein liikkui.
Ap, 24v on nuori. Nauti elämästäsi, sulle on kaikki mahdollista.
Yksi hyvä ystäväni julisti jo 25-vuotiaana olevansa varhaisessa keski-iässä.
Muistan, kun kaverin kanssa 25-vuotiaina puhuttiin, että on hirveää olla niin vanha. No, nyt ollaan 42-vuotiaita, että silleen.