Lue keskustelun säännöt.
Kateellisuus (ja katkeruus?) pilaa ystäväsuhteen
30.10.2014 |
Otsikossa tulikin jo esille.. Mutta lyhyesti selitettynä: Olemme ystäväni kanssa molemmat yli 30v, ja ollut lapsuudenystäviä noin 20v. Lapsuuden ystäväni on asunut aina pienellä kotipaikkakunnallamme, itse muutin pois rakkauden ja töiden perässä 10v sitten. Muutin hiljattain takaisin kotipaikkakunnalleni, sillä en jaksanut enää asua pk-seudulla vaan halusin lähemmäksi sukulaisia yms + täällä voi ostaa omakotitalon samaan hintaan, millä pk-seudulla saisi kerrostalo yksiön/kaksion. Olen tällä hetkellä työtön, avopuolisoni on töissä vakituisesti kaupassa myyjänä.
Näiden 10v aikana olen aina käynyt katsomassa tätä ystävää, samalla kun olen käynyt vanhemmillani. Kaikki on ollut aina ok, juttelut ollut aika pinnallisia "niitä samoja" kuten ennenkin.. Netin kautta olemme myös jutellut silloin tällöin. Nyt kun muutin takaisin, ajattelin "ihanaa, saan viettää aikaa hänekin kanssa" sillä lapsena ja nuorena meilä oli aina hauskaa yhdessä. Mutta nyt kaverini "piikittelee" yms, enkä tiedä miksi. :(
Esim:
"helppohan sinun on, kun ei ole lapsia"
"En minä vain raaskisi ostaa"
"Tuollainen on ihan turhaa"
"Sinulla on aina niin hienoja tavaroita"
jne. Tuntuu että kaverini on kateellinen tavaroistani yms. Ja koko ajan vihailee että "sinä kun olet niin rikas" vaikka en ole. Olen hankkinut huonekalut yms, kun olin pk-alueella töissä. Vaikka toki olen nyttenkin jotain ostanut ja matkustellut, mutta se matkustelu on helppoa.. Kun asuu pienellä paikkakunnalla ja asuntolainanlyhennykseen menee 250€/kk, kun pk-seudulla meni vuokraan 800€/ + muut kulut. (riippumatta siitä olinko töissä tai en, vuokra piti maksaa) Olen aina ollut säästäväinen, eikä minulla ole lapsia tai lemmikkiä.
Saan siis pelkkää kelanpäivärahaa, ilman mitään korotuksia eli n. 700€ -verot. Ja avopuolisoni keskimääräinen palkka on varmaan joku 1600€/kk. Mutta hyvin pärjäämme, jää vielä säästöönkin.
Kaverini on ammatiltaan "kotiäiti" (kutsuu itseään näin) ja ollut koko elämänsä vain kotona työttömänä käyden työkkärin kursseja, ja tämän jälkeen hankkinut lapsia. Tällä hetkellä on kodinhoidontuella kahden alle kouluikäisen kanssa, ja suunnittelee kolmatta lasta. Hänen mies on ns. raksatöissä. Joten käsittääkseni molemmat saa enemmän rahaa kuin minä avopuolisoni kanssa. (kun lasketaan kodinhoidontuet, lapsilisät korotettu päiväraha jne.) En käsitä mistä tuo "olet rikas" käsitys nostaa päätään, ja miksi hän piikittelee ja vihjailee asiasta koko ajan. Koska siinä ei ole mitään perää.
Tämä pilaa ystävyyssuhteen, enkä tiedä mitä tehdä. Tiedän, että ihmiset muutuu vuosien varrella.. Mutta.. :(
Kommentit (26)
10, kerrankin joku joka ymmärtää mitä haen tässä aloituksessa..
Itse en koskaan ota esille edes vaatteiden tms hintoja. Vaan hän on se joka kysyy. Tilaan vaatteita ulkomailta (esim kiinasta) vaateet halpoja "hm-laatua" olevia vaatteita jne. Ei todellakaan mitään kalliita "luksus" tuotteita, vaikka hänellä on varmaan tässäkin asiassa erilainen mielikuva. Koska "ulkomailta tilattu on kallista, ei minulla vaan olisi varaa"
Ihan arkipäivän ostoksista saa piikittelyä osakseen. Esim kahvista. Kaverini ei itse juo kahvia lainkaan, mutta keittää minulle jos käyn kylässä. Mutta nyt alkanut "sinulle ei varmaan maistu, kun meillä on vaan tätä tavallista juhlamokkaa" Tämäkin tuli siitä, kun olen joskus keittänyt kahvia kotonani muuteripannulla. Ja joskus sivulauseessa sanoin, että tykkään enemmän juoda sitä kun suodatinkahvia. (Juhlamokka kun on vaaleapaahtoista, paahtoaste 1. Mutteripannulla keittäessä ostan paahtoasteelta 4-5 olevaa kahvia ja maistuu ihan oikeasti erilaiselle). Eikä tuolla hinnalla ole oikeasti paljoa eroa, kun tavallista suodatinkahvia juon 2-mukia, mutta erikoiskahvia vain yhden kupin kerrallaan.. Niin on ihan sama, kumpaako juon, hinnan puolesta.
Tuntuu kaverin käytös tosi lapselliselta, ja ärsyttää. :/
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotiäidillä ei ole samalla tavalla omia rahoja. On riippuvaisempi miehestään.
Tuon takia kaikkien kannattaa muutta nuorena opiskelemaan tai töiden perässä, palata kun aina voi.
Sano sille, että on sulla ainakin paremmin hoidettu koti kun saat siihen oikein kodinhoidontukeakin. Tuollaisesta tuesta voisit sinäkin olla kateellinen. Mistäköhän sitä saa ja millainen on kodin oltava että sen hoitoon saa tukea?
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 14:22"]
Kotiäidillä ei ole samalla tavalla omia rahoja. On riippuvaisempi miehestään.
[/quote]
Ja asiallehan ei voi mitään tehdä, opiskella ei voi saati ainakaan töihin mennä. Ei kun katkeroitumaan vaan siitä, että niillä jotka vaivautuvat oikeisiin töihin, on enemmän ja kivempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
14 Olen yrittänyt myös kehua kaveriani hänen lapsiaan ja kotiaan. Esim: "sinun lapset on ihania, kun osaa käyttäytyä aina niin hyvin. Ihana tuo teidän kukkiva omenapuu, tulisipa minunkin omasta puusta yhtä kaunis" jne pieniä asioita, ja olen myös tarkoittanut enkä sanonut vain sanomisen ilosta tai siksi että haluaisin jotenkin miellistellä häntä.
Kai se on pidettävä taukoa ystävyydestä, ei taida muu auttaa. :(
Hae aloittaja sinäkin sitä kodinhoidontukea :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 14:47"]
Hae aloittaja sinäkin sitä kodinhoidontukea :D
[/quote]
Puutuu vaan se lapsi, että voi hakea.. ;) Vaikka tällä tavalla saisin varmaan kaverini takaisin, että hankkisin myös lapsen/lapsia. Mutta en taida. Ei ole ihan riittävän hyvä peruste minun lapsen hankinnalle.. :)
-Ap
Ei kukaan voi hakea tai saada kodinhoidontukea, kun sellaista ei ole olemassakaan. Se on KOTIHOIDONtuki, ei kodinhoidontuki. Lapsen kotihoitoon, ei kodin hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tulonne ovat suunnilleen samat mutta heillä on kaksi lasta niin voit ihan itse miettiä, miksi heillä ei ole varaa esim. matkustaa.
Muutenkin katkeralta hän vaikuttaa, mutta oletko itse yhtään katkera esim. työttömyydestäsi? Tuo sinä sitä hänelle esille, niin teillä on puntit tasan tai jotain jaettavaa.
Aidan toisella puolella on aina vihreämpää. Näin se vaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nykyään asiassa kuin asiassa ihmisillä on tarve kuvitella muiden olevan heille kateellisia, vaikka kateuteen ei ole edes mitään aihetta? Mikä muotivillitys tämä oletettu kateuden kohteena oleminen milloin minkäkin takia oikein on?
20 Kyse ei ole siitä etteikö ole varaa, vaan lähinnä siitä ettei hän edes halua matkustaa. (Tai sellaisen mielikuvan minä olen ainakin saanut) Hän ei käynyt kertaakaan luonani, kun asuin pk-seudulla. Oli aina joku tekosyy. Ei tullut edes yhteisen kaverimme häihin, vaikka hänet perheineen oli kutsuttu. Ei tykkää juuri käydä kun kotipaikkakunnan lähi kaupungeissa. On aina "niin hankalaa kun on nämä lapset, mies ei tykkää ajaa jne" En tiedä onko hän käynyt koskaan edes Helsingissä tms.(Lastenhoitapuna hänellä on eläkeellä oleva äiti, jolla lapset on usein hoidossa.)
Ja työttömyys oli itselleni helpotus, josta olen iloinen. Sillä vuosiin minulla ei ole ollut aikaa tehdä mitä itse haluan silloin kun haluan. Toki haluan töihin mennä, siitä ei ole tässä kiinni. Vaan haluan vain nauttia hetken siitä, ettei minulla ole kiire minnekään. Siitä, että saan itse miettiä mitä haluan tehdä. Eikä vain aina sitä, mitä joku käskee minun tekemään. Minulla on myös tiedossa työpaikka, mutta se alkaa vasta helmikuussa 2015.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 15:27"]
20 Kyse ei ole siitä etteikö ole varaa, vaan lähinnä siitä ettei hän edes halua matkustaa. (Tai sellaisen mielikuvan minä olen ainakin saanut) Hän ei käynyt kertaakaan luonani, kun asuin pk-seudulla. Oli aina joku tekosyy. Ei tullut edes yhteisen kaverimme häihin, vaikka hänet perheineen oli kutsuttu. Ei tykkää juuri käydä kun kotipaikkakunnan lähi kaupungeissa. On aina "niin hankalaa kun on nämä lapset, mies ei tykkää ajaa jne" En tiedä onko hän käynyt koskaan edes Helsingissä tms.(Lastenhoitapuna hänellä on eläkeellä oleva äiti, jolla lapset on usein hoidossa.)
Ja työttömyys oli itselleni helpotus, josta olen iloinen. Sillä vuosiin minulla ei ole ollut aikaa tehdä mitä itse haluan silloin kun haluan. Toki haluan töihin mennä, siitä ei ole tässä kiinni. Vaan haluan vain nauttia hetken siitä, ettei minulla ole kiire minnekään. Siitä, että saan itse miettiä mitä haluan tehdä. Eikä vain aina sitä, mitä joku käskee minun tekemään. Minulla on myös tiedossa työpaikka, mutta se alkaa vasta helmikuussa 2015.
[/quote]
Kuulostaa sitlä että kyse ei olekaan siitä ettei haluaisi matkustaa. Jostain syystä ei uskalla, kärsii paniikkihäiriöstä (ehkä diagnosoimattomasta) yms, ja siksi ei lähde edes kaverinsa häihin.
24 Varmasti tässä on jotain tuollaista takana. Hän on ollut aina aika hiljainen, eikä kavereita ole kovin montaa. Elämä pyörii vain neljän seinän sisällä lasten kanssa, eikä paljoa muualla käy kuin kaupassa ja kirpparilla tms. Siksi olen aina yrittänyt olla hänen ystävä, kysellä kuulumisia ja käydä välillä kylässä. Ja pyytää myös kylään lapsien kanssa.
Alkaa oma kärsivälisyys ja empatia hiipua, kun saan vaan piikittelyä osakseen. Tämä on harmi, sillä pidän (vai pitäisikö sanoa pidin?) kaveristani ja hänen pienistä lapsistaan. Olen yrittänyt pyytää häntä mukaan aina jonnekin, mutta ei lähde "kun on nämä lapset, niin ei ole helppo niin vain lähteä"
Aloittajan kaverista tulee mieleen "mistä ujolle äitimammaselle töitä" tyyppi.. Jostain syystä ketju on poistettu, tai sitten en vain löytänyt sitä?
Mutta niin se taitaa mennä, ettei kotiäideillä ole ns. omaa rahaa.. Vaan kaikki menee lapsiin, niin kadehtii helposti niitä, joilla on sitä "omaa rahaa".. Eikä ole riippuvaisia siitä mitä puoliso tienaa, ja antaa käytettäväksi.. Jos antaa ollenkaan..
Eikä opiskelemaan tai töihin lähdetä kovin helposti, sillä tulot tippuu. Kotona ollessa saa enemmän, helpommin. Mikä on aika nurkin kurista. (myös lapsettomille työttömille) töiden teko ja opiskelu pitäisi aina olla kannattavampaa kuin kotona "jouten olo", ja siihen olla mahdollisuus myös sitten jos/kun on hankkinut lapsia.
Unohda hänet. Jos sama käy toisin päin, hän unohtaa sinut. Ei ystävyys merkinnyt hänelle mitään.
Olette kyllä vähävaraisia koko sakki, en usko että on kateudesta kyse. Eikä antamasi esimerkit mielestäni ole piikittelyä, vaan eriäviä mielipiteitä. Todennäköisesti olette vaan kasvaneet erilleen, mutta aikaisemmin lyhyillä visiiteillä se ei ole tullut ilmi. Aika usein nuo kotipaikkakunnalleen jämähtäneet kadehtivat salaa muualle lähtiviä, mutta en usko että kateus on tässä motiivina kun kerran palasit häntä koipien välissä kotiseudulle.
Olet todella rahakeskeinen, mikään muu ei tunnu pyörivän mielessä ainakaan avauksen perusteella. Olette kasvaneet erillenne.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 11:58"]
Olet todella rahakeskeinen, mikään muu ei tunnu pyörivän mielessä ainakaan avauksen perusteella. Olette kasvaneet erillenne.
[/quote]
Höpöhöpö. Mielestäni ap ei ole mitenkään rahakeskeinen mutta tottakai avauksessa raha tulee esille koska se tuntuu kaihertavan "ystävää"
Mä niin ymmärrän aapeetä. Mulla oli ystävä joka tosi usein käytti juuri tuota "hyvähän sun on" hankki uudet talvikengät, lastenistuin tai ihan mikä tahansa. Piikitteli pukeutumistani, ajankäyttöäni jne. Purki minuun pahan olonsa. Löi luurin korvaan kun hänen autonsa oli rikki, olin viemässä lasta harrastukseen johon hänenkin piti tuoda omansa ja tarjouduin kääntymään takaisinpäin hakemaan hänenkin lapsensa.
Pitemmän alkoi rasittaa ja niin tuo ystävyys lopahti. Ystävällä on varmaan eri versio asiasta, kuin minusta tuli niin hieno etten voi enää kaveerata =(