Omien lasten tappajaa ymmärretään
Kommentit (9)
Ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Ymmärrätkö?
No en kyllä ymmärrä enkä hyväksy. Omien enkä vieraiden. Jokainen narsistinen kusipää saa tappaa itsensä, jos huvittaa, mutta miksi viedä lapset mukanaan. Voin vain kuvitella, miltä siitä 6-vuotiaasta tuntui, kun katsoi äidin kiihdyttävän sata(ja enemmän) lasissa päin bussia....
Koska nainen oli äiti, niin hänestä tulee luonnollisesti sellainen kotoisa, "pullantuoksuinen" kuva monen mielessä joten eihän sellaista nyt sovi syyttää! Hänethän nyt vain oli ajettu nurkkaan ja ahdistikin niin kovin... Vähän sama kuin nämä pro-Auer -tyypit.
Samalla logiikalla, voiko tämännäköinen ihminen olla paha: http://littlefun.org/uploads/5233b6f9e691b24c807d6b6b_736.jpg
Ei ymmärretä. Ymmärrän kyllä että ihmisellä voi olla vaikeaa, todella vaikeaa. Silti bussia päin ajaminen kaikki lapset kyydissä on semmoinen asia jolle ei löydy tippaakaan ymmärrystä eikä hyväksyntää.
Väärin! Olet tainnut lukea kovin valikoivasti viestejä tai yrität puolustella mahdollisia omia sekapäisiä edesottamuksia.
Ei, me emme missään tapauksessa hyväksy, ja useimmille meistä ymmärtäminenkin on mahdotonta. Emme siis ymmärrä, eikä kaikki meistä edes yritä. Vaan minkäpä sille voi, jos ihan kaikilla ei ole järkeä eikä ymmärrystä, siksi tekevät aivan järjettömiä tekoja. Niin kuin tämä lastentappaja ja Utsjoen kouluampuja. Ihan yhtä itsekeskeisiä sekopäitä molemmat.
Itsemurha on aina tragedia, jolla on oma taustansa. Kukaan ei tee itsemurhaa ilman mitään syytä, todella pahaa oloa, järkyttäviä pettymyksiä, ylipääsemätöntä väsymystä, silmitöntä vihaa, jolle sillekin on joku syy. Jokin prosessi edeltää aina tuolaisia tilanteita. Nuo asiat eivät oikeuta ketään tekemään itsemurhaa, eivät myöskään tappamaan ketään toisia. Tappamista ei tarvitse hyväksyä, ei itsensä eikä muiden. Se on aina väärä ratkaisu. Siksi onkin viisaampaa katsoa niitä syitä, jotka johtavat tilanteeseen, jossa muuta vaihtoehtoa ei enää kykene näkemään. Miksi jollekin tulee tuollainen täysin ylipääsemätön tilanne ja tekee hätiköidyn päätöksen, lopullisen? Jos näitä edeltäviä syitä yrittää miettiä JA YMMÄRTÄÄ, se ei tarkoita, että hyväksyy ja ymmärtää, että oli ok tehdä noin. Ei ollut ok! Ei ikinä! Mutta miten estää, ettei kenenkään kohdalle tule tuollaista tunnepatoa, joka murtuu noin traagisin seurauksin? Sitä tässä tilanteessa voidaan pohtia ja siihen yrittää vaikuttaa.
Puolisoitaan pettävät ja heitä hylkivät ja heidät hylkäävät voisivat ensimmäiseksi miettiä, mitä toiselle aiheuttavat! Jos on uskollinen ja pyrkii olemaan avoin ja luotettava, ei tuota toiselle tuskaa pettämisellä. Se vaan on yksi hirvittävimmistä rikoksista puolisoa kohtaan, koska se aina horjuttaa parisuhdetta, ja jos on pienet lapset, niin vielä vakavampia ongelmia tulee. Tämä on ihmisen sisäänrakennettu systeemi, jota emme voi kieltää. Ihmiset ovat myös erilaisia kaikilta sietokyvyiltään, joten senkään puolesta emme voi tuomita niitä, jotka eivät kestä toisten heile aiheuttamia syviä ahdinkoja. Ei se ole "parempi ihminen", joka kestää pää pystyssä kaikki elämän myrskyt. Parempi on se, joka ymmärtää auttaa heikompiaan, elämän murjomia, ja joka ymmärtää välttää aiheuttamasta lähimmilleen sietämättömiä tuskia omila itsekkäillä teoillaan (esim pettäminen).
Totta kai ymmärretään, koska kyseessä oli ÄITI. Jos olisi ollut isä niin tälläkin palstalla olisi taas toinen ääni kellossa. Tosin ehdittiinhän sitä isääkin täällä jo syyttää...
Minusta tämän äidin puolustelu on samaa kuin jonkun kouluampujan puolustelu. Olihan se kouluampuja koulukiusattu ja pahoinvoiva, väsynytkin.
On vaikea on noin epätoivoista jo kuollutta ihmistä tuomitakaan. Mitä se auttaa?
toki en halua, että kukaan ketään tapaa. Elämää pitää kunnioittaa.
se ihminen ja ne ihmiset jo kuolivat. Ei sellaisesta voi enää täällä maanpäällä tuomita.
mutta miten tuollaiset voisi ennalta ehkäistä? Se olisi oleellisempaa.
keksi siihen ratkaisu. Mieti siihen keinoja. Ne auttavat paljon enemmän kuin se, että tuomitsetko vai et.
miten voisi olla ihmisille avuksi armollisempi muille ja itselleen?
miten saisi ihmisen luottamaan, että elämä kantaa...miten sellaisen saisit ilmaistua elämän aikana, ettei äkkipikaistuksissaankaan tappaisi? Miten saisi ihmiselle tunytten, että apua on ja miten saisi ihmiselle avun ajoissa? Keksi siihen ratkaisuja. Sitten olet sankari.
syyllistämällä et voita etkö helpota nyt mitään. Se meni jo. Surullista. Osanotto.