Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa muuttaa kaupungista maalle - minä en
Hezalainen
15.09.2021 |
Asutaan miehen kanssa pääkaupunkiseudulla ja meillä on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta. Mies on kotoisin Pohjanmaalta ja minä taas itse olen pääkaupunkiseudulta. Mieheni on saanut päähänsä, että haluaa muuttaa takaisin kotipaikkakunnalleen tai sen läheisyyteen mm. Rauhallisuuden ja halvemman asumisen takia. On sitä mieltä, että esim. Lasten parempi kasvaa siellä. Itseäni kaupunkilaisena tämä ajatus jännittää todella paljon. Haluaisinkin kysyä, voisinko sopeutua pääkaupunkiseutulaina alle 10 tuhannen ihmisen kaupunkiin?
Kommentit (38)
Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on anketa, ainoa syy muuttaa sinne on insessti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites vapaa-ajan asunto siellä maalta, missä voisi asua osan vuodesta? (=mukavat kesäkuukaudet).
Eivät ihmiset halua muuttaa Pohjanmaalle yleensä, koska sieltä on hankalaa matkustaa maailmalle, jos tulee tilaisuus. Isot kaupungit voivat olla stressaavia joillekin, jos energiaa kuluu jonnekin. Pitäisikö miehen katsoa maaseutupaikkaa itselleen lähempää ja näkee lapsia, sinua - jos on taloudellisesti mahdollista ottaa toinen asunto.
Vierailija kirjoitti:
Asuminen ja liikkuminen on pohjanmaalla kalliinpaa. Miehesi ei tätä ymmärrä, koska hän vertaa vain kuluja ja olettaa tienaavansa pohjanmaalla yhtä hyvin kuin helsingissä. Todellisuudessa kannattaisi verratessa laskea sen mukaan, että pohjanmaalla saa työttömyysperuspäivärahaa. Ei sieltä töitä löydy. Eipä tunnukaan enää asuminen ja liikkuminen halvalta niillä tuloilla.
Oikeastiko? Pitänee sanoa pomolle, että vauvapalstan mukaan täällä ei ole töitä, lopeta palkanmaksu. Jostain syystä maalaispaikkakunnilla on pienempi työttömyys% kuin Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Halvempi asuminen on hyvä pointti. Mutta onko töitä?
Toisaalta palkat on myös huonommat, mikäli töitä ylipäänsä saa. Eikä ne modernit asunnot hevonpeessäkää ilmaisia ole. Myös kaksi autoa on pakko olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika usein on tuttavapiirissä käynyt niin, että mies muuttaa maalle (tai joskus kaupunkiin), vaimo jää vanhaan kotiin ja ero tulee alle vuodessa. Vaimon elintaso putoaa huomattavasti, mies löytää uuden naisen. Sitten kaikki ne syyt, joiden takia ei voinut muuttaa, ovatkin yhdentekeviä, kun ei ole enää varaa keskustan perheasuntoon, vaan pitää muuttaa sivummalle pieneen kaksioon. Oma valinta. Lapsista on vastuussa yksin, ei mitään vapaita eikä turvaverkko jaksa aina kannatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halvempi asuminen on hyvä pointti. Mutta onko töitä?
Toisaalta palkat on myös huonommat, mikäli töitä ylipäänsä saa. Eikä ne modernit asunnot hevonpeessäkää ilmaisia ole. Myös kaksi autoa on pakko olla.
Työkaveri Helsingissä saa palkkaa 4700 e/kk ja minä täällä maalla saan ihan saman summan. Onko palkkani siis huonompi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuminen ja liikkuminen on pohjanmaalla kalliinpaa. Miehesi ei tätä ymmärrä, koska hän vertaa vain kuluja ja olettaa tienaavansa pohjanmaalla yhtä hyvin kuin helsingissä. Todellisuudessa kannattaisi verratessa laskea sen mukaan, että pohjanmaalla saa työttömyysperuspäivärahaa. Ei sieltä töitä löydy. Eipä tunnukaan enää asuminen ja liikkuminen halvalta niillä tuloilla.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa on Suomen pienin työttömyysaste. Riippuu toki alasta, kuinka töitä on missäkin saatavilla, mutta melko älyvapaa oli tämä kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Asuminen ja liikkuminen on pohjanmaalla kalliinpaa. Miehesi ei tätä ymmärrä, koska hän vertaa vain kuluja ja olettaa tienaavansa pohjanmaalla yhtä hyvin kuin helsingissä. Todellisuudessa kannattaisi verratessa laskea sen mukaan, että pohjanmaalla saa työttömyysperuspäivärahaa. Ei sieltä töitä löydy. Eipä tunnukaan enää asuminen ja liikkuminen halvalta niillä tuloilla.
En sitten tiedä Pohjanmaasta, mutta muutin hiljattain maalle ja oma kokemukseni on päinvastainen. Asumisesta maksan puolet vähemmän kuin ennen, urheiluharrastukseni maksaa kuussa saman verran kuin aiemmin yksi kerta, autopaikka maksaa koko vuodelta saman kuin ennen yksi kuukausi jne. Ja se palkkakin on sama kuin minulla aiemmin vastaavassa työssä kaupungissa. Kyllähän niillä ylijäävillä rahoilla elää ihan herroiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen, että selvitätte, onko teillä realistisia mahdollisuuksia muuttaa sinne. Käykää katsomassa asuntoja sieltä. Selvittäkää, millaiset työllistymismahdollisuudet teillä olisi siellä.
Huomioi se, että pikkukaupunki on aivan eri asia kuin maaseutu, ja maaseututaajamakin on eri asia kuin haja-asutusalue. Ja haja-asutusalueen kylä, jossa on aktiivinen kylätoimikunta, on ihan eri asia kuin joku syrjäinen maatila mistä on 10 km lähimpään naapuriin, joka on kesämökki.
Vieläkö joku luulee nykyään, että maalla on lasten jotenkin parempi varttua? En tajua, mistä tuo käsitys on peräisin alunperinkään. Ehkä niiltä, joista ei ole sijoittumaan isoon kaupunkiin.
Kaikesta kuppikuntaisesta sisäsiittoisuudesta kannattaa hakeutua eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohjanmaan rannikkokaupunki siis. Kannattaa prepata vähän ruotsia jo valmiiksi, koska ruotsinkielisten osuus on aika suuri vähän joka kaupungissa.
Jos mies haluaa vaan pihan ja saunan, niin riittää kun muutatte Nurmijärvelle. Ei tarvii mennä Pohjanmaalle asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassu tuo sinun ”maalle”-käsitteesi, jos miehesi kerran haluaa muuttaa 10 000 asukkaan rannikkokaupungin keskustaajamaan. Mutta toisaalta - niinhän monet pohjoisempana asuvat sanovat sukulaisten asuvan ”Hesassa”, vaikka kyseiset sukulaiset asuisivat Espoossa, Vantaalla tai vaikka Järvenpäässä. Sillä suunnalla kuitenkin.
Ei maalle lasten kanssa! Tarvitsevat virikkeitä! Maalla asuvat nuoret ovat ahdistuneempia, pelokkaampia, epäitsenäisempia, ja huonompia opiskelussa ja töissä!
Kyllä nykyaikana kaupungin puukkojunkkarien keskuudesta kannattaa suunnata maalle, vain jos mahdollista. Lapsien takia.
Ap täällä
Hei kiitos kaikille kovasti eri näkökulmista ja näitä oon tosiaan itsekkin melkein kaikkia pyöritellyt. Ollaan tätä asiaa nyt vaan jo yli vuosi keskusteltu ja tuntuu, että miehen on vaikea päästä tästä ajatuksesta yli. Itse juuri pelkäänkin tätä, että hän jotenkin asiaa kamalasti romantisoi. Ja tosiaan jotenkin toi ihmisten ja lapsien "vähäys" jännittää, että mitä sitten jos kiusattaisiin jne. Plus omat arvot hyvin vihreät ja liberaalit, melko punavihreässä kuplassa siis elelen ja sosiaalista piiriä plus perhettä viikoittain näen.
Tosiaan hän haluaa hirveästi, että asunnossa olisi piha ja sauna. Se on täällä Helsingissä melkoisen kallista meidän tulot huomioon ottaen. Mulla on siellä tuttuja juuri miehen kautta plus hänen perheensä kanssa ihan hyvin tulen toimeen ja lapset on niin pieniä, että he varmasti siinä mielessä tottuisivat. Ollaan myös molemmat sellaisella alalla, että töitä meille on ja on itseasiassa jo melkein luvattukin paikat jos sinne mennään. Ja tosiaan muutettaisiin varmaan sinne "keskustaan" eikä täysin siis peltojen keskelle, jos sinne muutettaisiin. Sosiaalinen myös olen ja en sinänsä uskoisi, että se on ongelma vähän mietin tietysti olisiko siellä juuri niitä "mun ihmisiä" Ja ei, ei ole mieheni lesta eikä siellä kylällä josta puhun olisi lestoja oikeastaan tietääkseni ollenkaan tai mitenkään valtaväestö. Puhun rannikolla sijaitsevasta kaupungista.
Ja elämänhallinta ihan on ihan ok, välillä vähän horjuu toki niinkuin pikkulapsiperheissä saattaa olla :D.