Sisustuksesta kiinnostuneet - kuinka usein vaihdat sohvaa?
Jos olet ylipäätään kiinnostunut siitä miltä kotona näyttää ja pyrit siiven että koti on jollain tavalla ajan mukainen, vaikka klassinenkin, niin kysymykseni sinulle on että kuinka usein hankit uuden sohvan ulkonäkösyistä, siis siksi että vanhan sohvan ulkonäkö ei enää miellytä?
Ja sitten te, jotka olette sisustusihmisiä ja joilla on ollut sama sohva kauan, mikä/millainen sohva se on jotta se ajattomasti sopii vuosikymmenet ajankohtaiseen sisustukseen?
Rajasin ulos ei-sisustusihmiset jotka vaihtavat sohvan vasta kun se menee rikki ja sillä ei ole väliä minkä näköinen sohva on.
Kommentit (40)
Ensimmäisen sohvani sain vuonna 1998 ja siitä luovuttiin 3.muuton yhteydessä vuonna 2007. Silloin ostettiin uusi sohva ja se palveli viime vuoteen saakka eli 13 vuotta. Alkoi kyllä olla jo vaihtamisen tarpeessa eli ei ns. huvikseen vaihdettu.
En vaihda kovin usein, ehkä 8 vuoden välein. Olisi ihanaa löytää niin ihana sohva ettei siihen kyllästy ollenkaan, mutta en tiedä kestäisikö se kuitenkaan oikeasti hyvänä käytössä kymmeniä vuosia.
HT-Collectionin Clara sohva edelleen käytössä, ikää sillä jo 20 vuotta. Vaalea sohva, päälliset voi pestä koneessa. Höyrypesulla voi raikastaa rungon. Meillä ei kotieläimiä ja ollaan siistejä.
Vierailija kirjoitti:
Kerran olen ostanut sohvan. Sisustuksesta kiinnostuminen ei tarkoita, että olen juntti joka kohtelee huonekaluja kuin roskia. Kerralla hyvä ja ajaton.
No millainen se hyvä ja ajaton on?
Nykyinen sohva on ensimmäinen, jonka omaan kotiin ostin, ja sillä on ikää 13 vuotta. Se verhoiltiin aiemmin tänä vuonna, ja nyt se on kuin uusi.
En ole vielä löytänyt sellaista sohvaa, jota haluaisin katsella kodissani. Ei ole sohvaa eikä tule.
1995 ostamani halvat puurunkoiset nojatuolit päällystin uudelleen 2002, ja myin ne 2012.
Ekan kunnonn sohvan ostin 2002 ja se verhoiltiin uudelleen 2019. Samaan aikaan ostin sille kaveriksi uuden nojatuolin.
Siinä välissä, kun jo kodin sohva vähän harmitti, hankin kakkosasunnon ja siellä pääsi leikkimään sisutuksella ihan rauhassa, ei mitään historian painolastia mukana eikä miehen rahoja, joten häneltä ei kysytty juurikaan mitään.
Sohva on tyyliltään ihan perus pehmustettu sohva kiinteillä tyynyillä. Alkuun se oli tumman sininen ja verhoilun jälkeen vaaleamman sininen. Periaatteessa en ole työelämässä ollessani ostanut enää mitään kun halvalla ssi, vaan etsin kunnes löydän itseä miellyttävän ja olen etsinnän ajan mieluummin ilman.
Eihän sisustaminen sitä tarkoita että sitä vaihdellaan alvariinsa.
Minulle tärkeimpiä asioita on nimenomaan laadukas ja kestävä. Sisustuksessa muuten hauskuus ja helppous. En käy sitä varten töissä että haluan käyttää yhtään ylimääräistä aikaa ja rahaa mihinkään roskaan jota olen uusimassa jatkuvasti.
Sohva on laadukas nahkasohva joka ei kerää pölyä, helppo puhdistaa, ajaton (luonnonvärit) ja kestävä lapsiperheessä.
Muuten käytän myös laadukkaita kestäviä täyspuisia kalusteita, keramiikkaa, luonnonvärejä ja harkitsen tarkkaan mitä ostan. Mietin aina sen kannalta miten kestää aikaa, jaksaako katsoa 20 vuotta? Tapetit/ pintamateriaalit olen valinnut myös sillä silmällä.
Minulla on 10 vuotta vanha valkoinen nahkasohva ja tykkään siitä edelleen. Ei ole kulunut ja se on mukava istu.
Toinen sohva eli vähän istuttu 20 vuotta vanha Iskun kangassohva lähti jäteasemalle, sillä minä en jaksanut sitä enää alkaa uudelleen verhoiluttaa, mutta tyynyt olis edelleenkin olleet hyvässä kunnossa. Jossain monilapsisessa perheessä tuskin olis kestänyt yhtä kauaa.
Meidän sohva on 7 vuotta vanha. Välillä tekisi mieli ostaa uusi, koska kyllä tuossa alkaa jo kissojen vaikutus selvästi näkymään, vaikka eivät ne paljoa siihen kynsiään teroitakaan. Toisaalta juuri tuo sama syy puolustaa vanhan sohvan pitämistä, koska kissataloudessa on turha toivoa, että ne maukukasat yhtään hellemmin uutta sohvaa kohtelisivat kuin kohtelevat tätä vanhaa. Pikemminkin päinvastoin; tässä sohvassa ei ole enää mitään uutuudenviehätystä, joten siihen ei tarvitse enää tutustua eikä "merkata" sitä omakseen. (Merkkaamisella en tarkoita virtsaamista.)
Ilman kissoja en todennäköisesti edes haaveilisi uudesta sohvasta. Tämä on minusta edelleen malliltaan ja väriltään ihan hyvä ja siinä on mukava sekä istua että löhötä. Ja ihan kivasti siinä yksi ihminen väliaikaisesti nukkuukin. En ylipäätään mielelläni uusi huonekaluja pelkästään kyllästymisen takia, elleivät ne nyt jo tosiaan aikansa eläneitä tai mitoiltaan erittäin epäsopivia ole. Sohva on niin kallis hankinta, että ei meillä sellaista kovin usein olisi edes varaa uusia.
Mä uudistan sisustusta vaihtelemalla verhoja ja muita tekstiilejä useammin. Näitäkään en siis osta uusia alvariinsa, vaan kierrätän jo olemassaolevia. Lainaillaan esim. just verhoja äitini ja siskoni kanssa puolin ja toisin aina välillä, niin saa enemmän vaihtelua. Samoin vaihdan esimerkiksi vessaan ja sauna/kylppäriin maton ja saippuapullon 2-3 krt vuodessa. Myös huonekalujen järjestystä vaihtelen aika ajoin jne. Tällaisilla tavoilla mä sisustelen silloin kun alkaa kyllästyttämään.
Olen vaihtanut sohvan kahdesti. Ensimmäinen oli meillä noin 10 vuotta ja toinen noin 15. Eka vaihto tapahtui tyylisyistä. Toinen vain siksi, että kangas alkoi olla niin kulunut, että ei vaan näyttänyt enää hyvältä. Harkitsimme myös uutta verhoilua, mutta päädyimme kuitenkin tähän. Nyt on uusi, toivotaan että pysyy kauan hyvänä.
Ompelin irtopäällisen joku 8 vuotta sitten ja sain siten värin vaihdettua.
Me tehtiin just iso pintaremontti ja laitettiin uusi keittiö kun rakentamamme talo oli 15v vanha. Sohvatkin vaihtuivat samaan syssyyn. Nyt on hyvä.
Vaihdan aina keväällä kesäsohvan samalla kun vaihdan kesäverhotkin. Syksyllä sitten taas pitää olla talvisohva ja paksumpi talvimatto ja talviverhot tietysti myös.
Se virkistää kovasti ja antaa joka vuodenajalle oman tunnelman.
Sohvalla on ikää reilut parikymmentä vuotta ja on sopinut joka kämppään kuin nakutettu, vaikka muu sisustustyyli on elänyt aika tavalla. Kyseessä on syvä ja leveä kangasverhoiltu puurunkoinen "tasalaitainen", tyynyt haahkaa. Kankaat pitäisi kohta uusia, mutta en ole jaksanut selvitellä mistä saisi laadukasta verhoilutavaraa. Enkä uskalla edes miettiä mitä vastaavasta joutuisi nykyään maksamaan jos sellaisen jostain saisi tai jossain teettäisi.
Viimeisen 25 vuoden aikana 3 kertaa. Syy on ollut se että olemme vaihtaneet myös taloa ja aiempi sohva ei ole sopinut uuteen tilaan.
Vierailija kirjoitti:
En tykkää sohvista. Kerää vaan tavarakasoja.
Mitä tavarakasoja? Ei mulla ainakaan ole mitään tavarakasoja koskaan sohvalla.
Sohvani on jotain lähes 15. Pitäisi vähintään vaihtaa kangas, mikä tosin maksaa enemmän kuin uusi Ektorppa. edellinen soffa oli about saman ikäinen ja tosi kiva, mutta entinen mieshän oli hinkannut sitä sillai, että oli pakko heittää. Mies ja sohva siis.
Vähän tämä etätöissä oleminen on kuluttanut sohvan kangasta, se rypistyy eikä enää oikein tasaannu. Lisäksi se on auringon haalistama. Mutta eipä käy vieraita tai sisustuslehdet kuvaamassa. Joten antaa olla. On muuten mukava ajaton malli. liikkeestä jota ei enää ole 2-istuintyynyllä mutta ne ovat isot niin mahtuisi periaatteessa kolme. Selkänojatyynyt eivät ole menneet miksikään, kimmoisat kuin uudet, haalistuminen vain haittaa. Oli vielä kallis sisustusliikkeestä hankittu kangas! Nimenomaan Romon kalustekangas. Mun molemmat sohvat ihan perus nelsikulmaisia, ei mitään howardia tai tyyliä. Howard on kyllä kiva, ehkä joskus hankin sellaisen.
Meillä on miehen kotoa peritty sohva 1950-luvulta. Viimeksi perusteellisesti kunnostettu ja verhoiltu noin seitsemän vuotta sitten laadukkaalla kankaalla. On hyväkuntoinen kuin uusi, vaikka uutena en ole nähnyt yhtään näin kaunista siroa sohvaa, jossa on hyvä istua. Emme varmaan koskaan luovu tästä, menee vielä perinnöksi miehen tyttärelle.
Sohva pysyy hyväkuntoisena kun perheessä ei ole lemmikkejä eikä pikkulapsia emmekä esim. syö mitään sohvalla istuen.