Lue keskustelun säännöt.
Kuka huolehtii lapseni kristillisestä kasvatuksesta kun koulu ei?
26.10.2014 |
Haluaisin, että lapseni saa kristillisen kasvatuksen. Olemme käyneet seurakunnan perhekerhossa ja sen jälkeen lapsi oli seurakunnan kerhossa. Aikaisemmin jouluun sisältyi runsaasti uskonnollista kasvatusta mm. aamuhartaukset. Mitäs nyt kun kaikki on poistettu? Kuka asiasta nyt huolehtii? Pyhäkouluun lasta ei enää saa ja ruokarukous kotona tuntuu teeskentelyltä.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatus tulisi saada ensisijaisesti vanhemmilta..
Eiköhän se ihan vanhempien tehtävä ole. Ainakin Helsingissä on myös kristillisiä kouluja.
Sinä itse sekä lapsen kummit. Kannattaa kannustaa lasta mukaan seurakunnan toimintaan ja osallistua itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat lapsellesi kristillisen kasvatuksen, sitten annat hänelle sellaisen. Tukea kasvatustyössäsi antavat lapsen kummit ja kirkko.
Uskonnollinen kasvatus ei missään tapauksessa ole koulun tehtävä.
Syy siihen miksi koulusta on poistettu kaiken masilman hartaudet johtuu siitä että kaikki ei tahdo antaa sitä kristillistä kasvatusta, kuten minä. Oma toiveeni on että kun lapsi on 15 niin kerrotaan uskonnoista ja saa itse päättää haluaako esim rippikouluun mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkko? Eikös niillä ole toimintaa ympäri vuoden? Niinhän ovat tehneet eri lahkotkin aina, huolehtivat itse sanansa eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen vanhempi tietysti vastaa itse lapsensa uskonnollisesta kansvatuksesta.
Ryhdy lukemaan raamattua joka hetki kun lapsi on kotona. Nauhoita jumalanpalvelukset ja pyöritä niitä ja laita autosa virsilevyt soimaan. Jos et saa lasta aivopestyä tällä taktiikalla niin jo on kumma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Homma oli vain niin paljon helpompaa, kun opetus tuli luonnollisena osana arkipäivää. Harva (poika)lapsi on innostunut kouluikäisenä seurakunnan toiminnasta enkä edes tiedä mitä on tarjolla.
Vanhemmat. Ja kummithan on sitä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se kristillinen kasvatus on tähänkin asti ollut vanhempien ja kummien tehtävä.
Jos ei itsellä kuulu tapoihin käydä sunnuntaisin kirkossa, niin miksi ihmeessä se lapsi pitäisi jotenkin kasvattaa kristillisesti?
Kyllä uskovat perheet käyvät sunnuntaisin kirkossa ja lapset käyvät pyhäkoulussa. Lisäksi siihen muu toiminta päälle, voi olla raamattupiiriä ja muuta. Kotona rukoillaan yhdessä muutenkin kuin ruoka- ja iltarukoukset. Jos tämä ei kuulosta omalta arjelta, niin miksi hitossa pitää yrittää esittää jotain uskovaa ja vaatia lapselle kristillistä kasvatusta toisten toimesta?
17 lisää vielä: Jos se ruokarukous tuntuu teeskentelyltä, niin kai nyt ymmärrät hyvä ihminen että silloin sinun pitää rukoilla lapsesi puolesta, että Jumala kutsuisi häntä! Ja pyytää muitakin uskovia ystäviäsi rukoilemaan.
[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 19:33"]
Homma oli vain niin paljon helpompaa, kun opetus tuli luonnollisena osana arkipäivää. Harva (poika)lapsi on innostunut kouluikäisenä seurakunnan toiminnasta enkä edes tiedä mitä on tarjolla.
[/quote]Helpompaa? Eli koska et itse jaksa kasvattaa lastasi, pitäisi jonkun muun tehdä se? Miten voi olla, että et itsekään tiedä mitä seurakunnalla on tarjolla, jos kerran olet uskovainen ja kristillisyys on luonnollinen osa elämäänne? Mutta älä huolehdi, lapsi oppii sen mitä kotona opetetaan. Jos rukoilu, kirkossa käynti, seurakunnan toimintaan osallistuminen ja kirkollisten juhlapyhien viettäminen on luonnollinen osa perheenne elämää, lapsi oppii sen kuin itsestään. Jos ei, voit tietenkin itse hankkia muualta lapsellesi haluamat palvelut, aivan kuten vaikkapa epäurheilulliset vanhemmat saattavat viedä lapsensa urheiluharrastusten pariin, kun eivät itse osaa opettaa urheilullista elämäntapaa. Sinusta se vain on kiinni.
Herran jestas, joku uusavuton vanhempi viimeinkin tajusi että ne lapset pitääkin kasvattaa itse!! Kaikkea ei voikaan ulkoistaa.
Voithan sinä itse käydä lapsesi kanssa kirkon tilaisuuksissa. Esimerkiksi joulun aikaan järjestetään kirkossa monenlaisia tilaisuuksia. Voitte myös kotona lukea yhdessä Lastenraamattua tai vastaavaa.