Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kummassa downshiftata työelämässä? Neuvoja?
14.09.2021 |
Minulla on akateeminen tutkinto ja pitkä oman alan työkokemus. Meidän ala on henkisesti aika kuormittava ja työ on vaativaa ja koska olen edennyt ns. senioripositioon niin minulle on laitettu ne vaativimmat työt ja vastuut. No, olen uupunut urallani kaksi kertaa ja lisäksi todella leipiintynyt työhön joka vie kaiken energian niin että vapaa-ajalla ei henkistä energiaa enää riitä mihinkään.
Olen anonut lukuisia kertoja pääsyä osa-aikatyöhön. Ei käy sanoo pomo. Myös työterveyden tuella. Ei silti käy. Olen anonut lukuisia kertoja siirtoa vähemmän kuormittaviin tehtäviin (vaikka pienemmällä palkalla). Ei käy. Olen hakenut uusia työpaikkoja varmaan pariasataa. Ns. helpompiin, kevyempiin, vähemmän vastuullisiin töihin en pääse koskaan edes haastatteluun. Vaikeisiin ja raskaisiin töihin pääse haastatteluihin ja olen useamman kerran tullut valituksikin mutta kun olen sanonut että olen valmis vain osa-aikatyöhön niin siihen ei suostuta.
En vain yksinkertaisesti enää pysty näin kuormittavaan työelämään. Miten kummassa pystyä downshiftaamaan uralla kevyempiin hommiin tai lyhyempään työviikkoon?
Kommentit (43)
Jää vuorotteluvapaalle. Sitten mietit vapaalla rauhassa, mitä haluat tehdä ja teet vasta sitten ratkaisuja.
Vaikka oma työ tuntuisi miltä tahansa, niin ei kannata tehdä väsyneenä radikaaleja ratkaisuja ja esimerkiksi irtisanoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla sama ongelma. Menin 18-vuotiaana suoraan yliopistoon ja tein jo opiskeluaikana ihan sikana töitä, alallani on krooninen työvoimapula ja nyt 45-vuotiaana en haluaisi kuulla koko alastani enää sanaakaan. Onnistuin hankkimaan puolen vuoden määräaikaisuuden josta pääsen siististi ansiosidonnaiselle päivärahalle keväällä mutta pelkään nyt jo sitä päivää kun oletettavasti loppukeväästä tai viimeistään alkukesästä työkkäri pakottaa mut hakemaan pahimmillaan samaa paikkaa josta olen jäämässä työttömäksi (sinne tuskin tulee monia muita hakijoita, asun pienessä kaupungissa). Oikeasti toivon että olisi enemmän pari päivää -viikossa työpaikkoja. Minulle olisi täysin toisarvoista että materiaalinen elintaso tipahtaisi, en nykyäänkään ikinä osta mitään kallista mutta oikeasti en kestä tätä oravanpyörää. Tämä ei ole ihmisarvoista elämää.
Alue: Aihe vapaa
Perusta firma ja myy osaamistasi haluamasi määrä.