Miten kummassa downshiftata työelämässä? Neuvoja?
Minulla on akateeminen tutkinto ja pitkä oman alan työkokemus. Meidän ala on henkisesti aika kuormittava ja työ on vaativaa ja koska olen edennyt ns. senioripositioon niin minulle on laitettu ne vaativimmat työt ja vastuut. No, olen uupunut urallani kaksi kertaa ja lisäksi todella leipiintynyt työhön joka vie kaiken energian niin että vapaa-ajalla ei henkistä energiaa enää riitä mihinkään.
Olen anonut lukuisia kertoja pääsyä osa-aikatyöhön. Ei käy sanoo pomo. Myös työterveyden tuella. Ei silti käy. Olen anonut lukuisia kertoja siirtoa vähemmän kuormittaviin tehtäviin (vaikka pienemmällä palkalla). Ei käy. Olen hakenut uusia työpaikkoja varmaan pariasataa. Ns. helpompiin, kevyempiin, vähemmän vastuullisiin töihin en pääse koskaan edes haastatteluun. Vaikeisiin ja raskaisiin töihin pääse haastatteluihin ja olen useamman kerran tullut valituksikin mutta kun olen sanonut että olen valmis vain osa-aikatyöhön niin siihen ei suostuta.
En vain yksinkertaisesti enää pysty näin kuormittavaan työelämään. Miten kummassa pystyä downshiftaamaan uralla kevyempiin hommiin tai lyhyempään työviikkoon?
Kommentit (43)
Hankalaa. Itse teen lyhennettyä päivää, koska kuopus on vielä sen verran pieni. Mutta periaatteessa ymmärrän ongelman. Se on jännä, miten kerta toisensa jälkeen työpaikoilla ei kuunnella mitä työntekijä itse sanoo, vaan suhtaudutaan niin, että ”on pakko” sitä sun tätä, kuka nämä hommat muuten hoitaa. Ja sitten se työntekijä lähtee, ja tulee kokeneen työntekijän kohdalla iso osaamisen menetys, jota ei uudella rekryllä noin vain korvata.
Eikö tosiaan edes 80% työpäivä onnistu? Luulen että 60% ei mene helposti läpi - ellei sitten määräaikaisena?
Vierailija kirjoitti:
Hankalaa. Itse teen lyhennettyä päivää, koska kuopus on vielä sen verran pieni. Mutta periaatteessa ymmärrän ongelman. Se on jännä, miten kerta toisensa jälkeen työpaikoilla ei kuunnella mitä työntekijä itse sanoo, vaan suhtaudutaan niin, että ”on pakko” sitä sun tätä, kuka nämä hommat muuten hoitaa. Ja sitten se työntekijä lähtee, ja tulee kokeneen työntekijän kohdalla iso osaamisen menetys, jota ei uudella rekryllä noin vain korvata.
Eikö tosiaan edes 80% työpäivä onnistu? Luulen että 60% ei mene helposti läpi - ellei sitten määräaikaisena?
Ei onnistu edes 80% eikä edes määräaikaisena. Ei myöskään esim 3 kk palkaton vapaa. Ei edes niissä uusissa töissä joihin tulin valituksi. :( Ap
Ehkä sinun pitää vain irtisanoutua. Jos on liian kova kokemus ja olet vielä aika nuori, niin ei sinua varmaan uskalleta palkata ”huonompiin” hommiin. Ajatellaan, että et viihtyisi, tai olisit hankala alainen.
Irtisanoutuminen ainakin muuttaisi kuvion.
Mä teen myös 30 tuntista viikkoa. Ei onnistuisi joka paikassa mutta onneksi tässä työpaikassa täysin ok.
ammatti insinööri ja sähkösuunnittelua.
Tykkään tosipaljon siitä että jää vapaa-aikaa enemmän. Työmatkoihinkaan ei kulu kuin 5min suuntaansa.
Sama ongelma. En edes pidä itseäni kovin älykkäänä enkä ole koskaan tavoitellut vaativia tehtäviä mutta ainoat paikat mihin pääsen ovat kuin rakettitiedettä ja kokoaikaisena tietysti. Vaihtoehdot on työttömyys tai oma yritys. Kummatkin on huonoja vaihtoehtoja omalla tavallaan.
Tee kiinnostaviin työpaikkoihin avoimia hakemuksia, joissa kerrot suoraan, että haluat vain ja ainoastaan osa-aikaisen työn. Kuulostaa siltä, että ei ole hirveästi menetettävää, kun mietit jo koko alan vaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
Tee kiinnostaviin työpaikkoihin avoimia hakemuksia, joissa kerrot suoraan, että haluat vain ja ainoastaan osa-aikaisen työn. Kuulostaa siltä, että ei ole hirveästi menetettävää, kun mietit jo koko alan vaihtoa.
Sama jatkaa vielä: en ollenkaan ihmettele, että et tule valituksi, jos haet paikkoihin joissa on niin paha puute sinunlaisestasi ammattilaisesta, että sellainen on päätetty palkata ja laitettu avoin haku. Ei niissä paikoissa kerta kaikkiaan riitä osa-aikainen enää siinä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee kiinnostaviin työpaikkoihin avoimia hakemuksia, joissa kerrot suoraan, että haluat vain ja ainoastaan osa-aikaisen työn. Kuulostaa siltä, että ei ole hirveästi menetettävää, kun mietit jo koko alan vaihtoa.
Sama jatkaa vielä: en ollenkaan ihmettele, että et tule valituksi, jos haet paikkoihin joissa on niin paha puute sinunlaisestasi ammattilaisesta, että sellainen on päätetty palkata ja laitettu avoin haku. Ei niissä paikoissa kerta kaikkiaan riitä osa-aikainen enää siinä vaiheessa.
Oon mä tehny avoimia hakemuksia niin että kerron heti että haen osa-aikatyötä. Oon myös soitellu suoraan puolitutuille pomoille ja kysyny ottaisko he mut osa-aikahommiin vaikka ei ile avoimia paikkoja. Kaikki sanoo ei mutta että kokoaikahommiin voisi palkata mut. Ap
Ala saikuttamaan viitaten mielenterveyteesi. Pomolle vihjaile burnoutista ja vähemmistä tunneista. Ehkä ottaa vinkin, ehkä ei.
Voi kun saisit jalan oven väliin kaupan alalle, olisi lyhyttä sopparia tyrkyllä.
Opintovapaa, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaa, määräaikainen palkaton vapaa, 4-päiväinen työviikko, vastuiden vähentäminen (palkka voi pudota).
Tuntuikin siltä, että väistin luodin jättäessäni työnhaun toiselta alaltani. Asiantuntijatyö ei oikein jousta. Nyt olen ekassa ammatissa, duunarina työvoimapula-alalla. Töitä saa soittamalla ja voit ilmoittaa, koska et ole käytettävissä. Pidän 4-6 kk omia lomia vuodessa, sillä jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Opintovapaa, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaa, määräaikainen palkaton vapaa, 4-päiväinen työviikko, vastuiden vähentäminen (palkka voi pudota).
Luitkohan aloitusta ollenkaan? Ap sanoi että ei noita saa.
Jään seuraamaan. Sama tilanne minulla.
Mitä tahansa kunhan ei lähäriksi.
Oota kun täytät 50v, pääset downshiftaamaan halusit tai et. Sut irtisanotaan yt-neuvotteluissa tuta-syistä. Työttömänä et sitten muuta teekään kuin köyhäilet loppuikäsi.
Ainiin ja kuulet fittuilua laiskoista työttömistä tässä huutavan työvoimapulan maassa. Sillähän ei ole merkitystä, ettei työnantajat sua palkkaa....
Olen hoitaja ja tässä työssä jos missä onnistuu downshiftaus. Välillä teen pari päivää viikossa, välillä koko viikon jos huvittaa. Välillä taas pidän parikin viikkoa vapaata. Töitä on erilaisissa paikoissa niin paljon viitsii tehdä ja paskoihin paikkoihin ei tarvitse mennä enää toiste. Jossain kohtaa oon tehnyt myös niin, että olen työskennellyt vain ns talviaikaan. Kolmen kuukauden kesäloma on aikas mukavaa.. Onnistunee myös muilla aloilla missä työvoimapulaa. Siitä vaan alan koulutusta alle ja saa tehdä hommia just sen verran kuin haluaa.
Mitä työtä siis tarkemmin teet? Asiakaspalvelua? Numeroiden parissa? It? Pystytkö hölläämään työtahtia nykyisessä työssäsi? Esim et ota vastaan uusia projekteja, vetoat työajan riittämättömyyteen. Alat hoitaa töitä hitaammalla vaihteella, pidät pidennettyjä taukoja, ruokkiksia. Pidätkö silti edelleen työstäsi? Jospa kyseessä on keski-iän kriisi ja sen takia työelämä tuntuu liian raskaalta myös. Pystytkö vaikuttaa töihisi, että hoidat vain niitä mieluisampia tehtäviä enimmäkseen? Paska esimieskin, kun ei tajua, että alaiset kärsii.
Tee rehellinen työhakemus, jossa selität tilanteesi: olet pätevä, mutta palkkatoiveet on kuitenkin vain tämä, syystä siksi ja siksi… Kai pysyisit tekemään täyttä päivää, jos sinulta vaadittaisiin vähemmän?
Kannatan todella vaihtamaan työpaikkaa, vaikka samantasoisiinkiin tehtäviin. Näin saat heitettyä kaiken vanhan tauhkaa taaksesi ja pääset aloittamaan 0-tilanteesta. Ole sitten tarkkana ettet käy haalimaan liikaa töitä tai vastuuta.
Jos jatkat omassa työpaikassani, niin alat vain jokaisen uuden tehtävän, pyynnön yms edessä sanoa, että et ehdi etkä pysty millään.
Sama työ voi olla vähemmän kuormittavaa eri firmassa. Eli työpaikan vaihtokin voisi helpottaa vaikka hommat olisi samoja. Lisäksi luulisi että sulla on ihan hyvä palkka, josta jäisi sen verran säästöön että voit pitää sapattivapaan jos irtisanoudut. Pomokin saattaisi suostua osa-aikatyöhön jos vaihtoehtona on sun lähtö kokonaan - voit siis säästöjen turvin pelata vähän rulettia ja irtisanoutua, sanoen että voit jäädä jos saat osa-aikatyön.
Lisäksi kannattaa miettiä tarkkaan miksi työ on niin kuormittavaa. Välitätkö liikaa? Muuta omaa suhtautumista. Onko liikaa ylitöitä? Älä vain tee niitä. Tosi paljon on kiinni omasta asenteesta, mistä ottaa stressiä.