Toiset ajetaan työuupumuksen partaalle, toiset eivät saa ollenkaan töitä

Sain syövän ja jäin sairauslomalle. Kun palasin, sain potkut (yt). Mitä järkeä on edes parantaa ihmistä syövästä, kun ei kerran tartteta. Joku minut nyt elättää. Hoitoni olivat tosi kalliit! Työhaluja on.

4: mieheni on EHKÄ kohta työtön. Mikä koulutus hänellä oikein pitäisi olla, että se olisi kunnon koulutus, sillä nyt hän on oman alansa tohtori?

Moni ottaakin mielellään sen eropaketin kun tietää, että työt eivät ole vähentyneet minnekään, mutta työntekijöiden määrää vähennetään.

Sellaiset työt, joissa työmäärä vähenee suoraan firman menestyksen mukaan, on lähinnä suorittava asiakaspalvelutyö. Hallinto, suunnittelu, myynti jne. pyörii edelleen samanlaisena kuin ennenkin, paitsi myynnissä ei ehkä tule kauppoja, mutta niiden määrä ei ainakaan lisäänny myyjiä vähentämällä. Myöskään tuotteiden laatu harvoin paranee suunnittelun vähentämisellä.

Työnantajat vaatii että ihmiset ottaa vastaan pätkähommia ja sitten ihmettelee että hei miks sulla on näitä työttömyyskuukausia CVssä.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 12:58"]

Nämä asiat ovat yhteydessä toisiinsa joskus. Jos ihmiset suostuisivat tekemään vain ne työt mihin omat voimavarat ja aika riittäisi, ehkä voitaisiin palkata lisää työntekijöitä? Tyhmät akat suostuvat tekemään palkatonta ylityötä saamatta mitään kiitosta.

[/quote]

Ja jopa ylitöitä salassa. Tullaan aamulla reilusti ennen varsinaisen työajan alkua eikä leimata itseä sisään. Sama iltapäivällä, mutta toisin päin. Leimataan itsensä ulos ja jatketaan hommia omalla ajalla. Työnantaja ei tule edes tietoiseksi siitä, ettei työaika riitä.

Tuolla tyylillä kyllä kaivaa omaa hautaansa.

Ei

Kyllä on.

Miten pistät ne työttömät tekemään työtä, johon vaaditaan kunnon koulutus?

Nämä asiat ovat yhteydessä toisiinsa joskus. Jos ihmiset suostuisivat tekemään vain ne työt mihin omat voimavarat ja aika riittäisi, ehkä voitaisiin palkata lisää työntekijöitä? Tyhmät akat suostuvat tekemään palkatonta ylityötä saamatta mitään kiitosta.

On, työssäkäyvät elättävät ne työelämän ulkopuolella olevatkin. Vero-ja veroluontaiset maksut tappavat monia yrityksiä eikä he voi työllistää sen jälkeen ketään ja taas verot nousevat, loputon oravan pyörä joka ei ratkea sillä että ulkomailta tuodaan halpatyövoimaa.

Hmm... En allekirjoita, että ketään ajettaisiin työuupumukseen nykyään töissä työmäärällä. Ainahan töissä on pitänyt töitä tehdä ja mun kokemuksen mukaan nykyään työtahti on aika löysä. Paljon valitusta ja esittämistä, mutta todellisuudessa kiire on näennäistä ja paljon näyteltyä. Tämä kokemus 15 vuoden ajalta useasta työpaikasta. Tästä ei tietenkään saa ääneen puhua ja olen löytänyt pari hengenheimolaista, jotka myöntää, että asia on näin ja pitää vaan esittää jotain muuta. Ainoa oikeasti kiireinen työ on ollut opettajan työ, mutta siinäkin lyhyemmät päivät korvasi paljon.

Mutta työuupumus on tavallaan silti todellista. Se tulee siitä, että pitää epämääräisessä työpaikassa esittää kiireistä ja tarpeellista henkihieverissä, ettei saa fuduja. Lisäksi pelko työpaikan menettämisestä lisää stressiä. Ongelma ei niinkään ole työmäärä vaan yleinen työelämän epävarmuus ja se, että ihmiset kokee ahdistusta ikuisesta kiireestä valittamisesta, kun eivät koe itse pohjimmiltaan olevansa niin kiireisiä. Sitten miettivät, että pitää peitellä sitä kuplaa, ettei tule potkuja... Esittää koko ajan jotain.

No kannattaako sitten äänestää sitä Kokoomusta:)

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 12:59"]

Hmm... En allekirjoita, että ketään ajettaisiin työuupumukseen nykyään töissä työmäärällä. Ainahan töissä on pitänyt töitä tehdä ja mun kokemuksen mukaan nykyään työtahti on aika löysä. Paljon valitusta ja esittämistä, mutta todellisuudessa kiire on näennäistä ja paljon näyteltyä. Tämä kokemus 15 vuoden ajalta useasta työpaikasta. Tästä ei tietenkään saa ääneen puhua ja olen löytänyt pari hengenheimolaista, jotka myöntää, että asia on näin ja pitää vaan esittää jotain muuta. Ainoa oikeasti kiireinen työ on ollut opettajan työ, mutta siinäkin lyhyemmät päivät korvasi paljon.

Mutta työuupumus on tavallaan silti todellista. Se tulee siitä, että pitää epämääräisessä työpaikassa esittää kiireistä ja tarpeellista henkihieverissä, ettei saa fuduja. Lisäksi pelko työpaikan menettämisestä lisää stressiä. Ongelma ei niinkään ole työmäärä vaan yleinen työelämän epävarmuus ja se, että ihmiset kokee ahdistusta ikuisesta kiireestä valittamisesta, kun eivät koe itse pohjimmiltaan olevansa niin kiireisiä. Sitten miettivät, että pitää peitellä sitä kuplaa, ettei tule potkuja... Esittää koko ajan jotain.

[/quote]

Niin, kun sinä et tällaista ole joutunut kokemaan, niin koko ilmiötä ei ole olemassakaan. 

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 12:59"]

Hmm... En allekirjoita, että ketään ajettaisiin työuupumukseen nykyään töissä työmäärällä. Ainahan töissä on pitänyt töitä tehdä ja mun kokemuksen mukaan nykyään työtahti on aika löysä. Paljon valitusta ja esittämistä, mutta todellisuudessa kiire on näennäistä ja paljon näyteltyä. Tämä kokemus 15 vuoden ajalta useasta työpaikasta. Tästä ei tietenkään saa ääneen puhua ja olen löytänyt pari hengenheimolaista, jotka myöntää, että asia on näin ja pitää vaan esittää jotain muuta. Ainoa oikeasti kiireinen työ on ollut opettajan työ, mutta siinäkin lyhyemmät päivät korvasi paljon.

Mutta työuupumus on tavallaan silti todellista. Se tulee siitä, että pitää epämääräisessä työpaikassa esittää kiireistä ja tarpeellista henkihieverissä, ettei saa fuduja. Lisäksi pelko työpaikan menettämisestä lisää stressiä. Ongelma ei niinkään ole työmäärä vaan yleinen työelämän epävarmuus ja se, että ihmiset kokee ahdistusta ikuisesta kiireestä valittamisesta, kun eivät koe itse pohjimmiltaan olevansa niin kiireisiä. Sitten miettivät, että pitää peitellä sitä kuplaa, ettei tule potkuja... Esittää koko ajan jotain.

[/quote]

Kyllä tuo on myös todellisuutta, että yhden työntekijän pitää ehtiä tekemään koko ajan enemmän ja enemmän töitä samassa ajassa. Tai että yhden työntekijän jäädessä pois jäljelle jääneet hoitavat myös hänen työnsä, eikä tilalle palkata uutta työntekijää. Minun tapauksessani minun piti aloittelevana ja kouluttamattomana työntekijänä saavuttaa heti ammattilaisen työtaso ilman perehdytystä, ja kun en luonnollisesti tähän yltänyt, sain haukut ja syyllistykset ja moitteet milloin maalaisjärjen puutteesta ja milloin ripeyden. Ja palkkahan ei vastannut mitenkään tätä työmäärää: osa-aikaisena työntekijänä sain tehdä usein ihan kokopäivätyön verran töitä, mutta palkkaa maksettiin merkittävästi vähemmiltä tunneilta. 

Minulla on useampi tuttava, jotka joutuvat säännöllisesti painamaan ylitöitä, ja räikeimmissä tapauksissa siis ilman palkkaa: ylityöt saa pitää sitten vapaina joskus hyvässä tilanteessa. Tosiasiassa sitä hyvää tilannetta ei tule lainkaan, ja koko ajan kasvavat ylityötunnit kasvavat ja kasvavat, eikä sitä joustoa näy missään. Minun on vaikea uskoa, että kukaan istuisi tuntitolkulla ylitöissä teeskentelemässä kiirettä. 

Näin on. Ensin jouduin kestämisen äärirajoille, paloin loppuun ja sain erittäin näkyvän hermoromahduksen. Sittemmin olenkin ollut työtön. Joten tunnen asian molemmat puolet.

Suomalainen työmaailma on armoton, ja joka muuta väittää, joko kieltää todellisuuden tai on sokea. Tästä on inhimillisyys kaukana. 

t. kyynistynyt