Kuinka paljon uskot lopuksi lähtökohtien vaikuttavan ihmiseen?

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 14:04"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 18:49"]

Mutta voi se toimia toisinkin päin. Olen nähnyt hyvän perheen lapsen, joka on päätynyt narkkariksi.

[/quote]

Näissä tapauksissa on yleensä kyse siitä, ettei perhe ollutkaan niin hyvä kuin on ulospäin näyttänyt.

[/quote] Niin, ulkopuolelta ei aina voi nähdä esim. perheen sisällä olevaa sairasta ilmapiiriä tai vaikka insestiä yms.

Minä en ole ponnistanut minnekään, ja tulen tunnekylmästä perheestä jossa äiti joi. Myöhemmin asuin isän kanssa kaksin, lähinnä pitäin itse huolta itsestäni. En juonut enkä käyttänyt päihteitä, mutta en pärjännyt koulussa. Mitään apua en saanut mistään. Ja mihinkään en ole elämässäni edennyt. 

Tuntuu, että se suututtaa ihmisiä paljon! Että no niin, siinä taas yksi luuseriperheen luuserilapsi. Olisi edes yrittänyt. 

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 12:23"]

Täähän ei ole uskon asia vaan asiasta on tutkimustietoa reilusti. Olosuhteet vaikuttavat kaikkeen jopa älykkyyden kehittymiseen. Ihmisiä tulisi silti kohdella samalla tavalla syntyperästä tai varallisuudesta riippumatta. Meillä kaikilla on samanlainen ihmisarvo.

[/quote]

Mitä tarkoitat sanalla ihmisarvo?

Itse olen väkivaltaisesta ja alkoholin huuruisesta lapsuudesta huolimatta tasapainoisempi, menestyvämpi ja onnellisempi kuin mieheni, jonka kotiolot olivat turvalliset, raittiit ja kaikin puolin hyvät. Muiden suhtautumisessa meidän onnistumisiin/virheisiin en ole huomannut eroa.

Voi olla, että joillekin huonot olot kasvattavat sinnikkyyttä ja näyttämisen halua, että perhana kyllä minä teillle näytän!

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 12:23"]

Täähän ei ole uskon asia vaan asiasta on tutkimustietoa reilusti. Olosuhteet vaikuttavat kaikkeen jopa älykkyyden kehittymiseen. Ihmisiä tulisi silti kohdella samalla tavalla syntyperästä tai varallisuudesta riippumatta. Meillä kaikilla on samanlainen ihmisarvo.

[/quote]

Kaksi rattijuoppoa ajaa lapsen päälle, jonka seurauksena lapsi kuolee. Toinen rattijuopoista on elänyt tasapainoisen lapsuuden ja menestyy nykyisessä elämässä hyvin. Yhden hauskan baari-illan jälkeen hän kuitenkin päätyy humalassa rattiin ja ajaa lapsen päälle. Toinen on erittäin rikkinäisestä ja väkivaltaisesta perheestä, ja on kokenut lapsena paljon rankkaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Hän on siis kasvanut täysin kieroon itsestään riippumattomista syistä, tuntee suunnatonta katkeruutta ja itseinhoa, hänellä ei ole läheisiä ihmisuhteita, eikä ole saanut tai löytänyt apua. Hän ei enää välitä edes omasta elämästään ja terveydestään. Alkoholi on ainoa asia joka tuo edes hiukan tyydytystä elämään. Eräs päivä hänkin sitten päätyy juoviksissa auton rattiin, jonka seurauksena ajaa lapsen päälle, niin että lapsi kuolee. Hänelle olisi kuitenkin ollut saman tekevää, vaikka olisi itsekin kuollut. Onko oikein että näihin kahteen rattijuoppoon suhtaudutaan täysin samalla tavalla, taustasta riippumatta? Sekö on sitä ihmisarvoa ja tasa-arvoa?

Mä sanoisin kaikille että kannattais valita puoliso mahdollisimman samankaltaisista lähtökohdista ja suurinpiirtein samalta koulutustasolta. Sääli kun tulee kaikenmaailman väärinkäsityksiä ja niistä riitoja sitten kun toinen ei edes ymmärrä mitä/mistä toinen puhuu. Koulutetun mamumiehenkin kanssa olis varmaan selkeämpi keskusteluyhteys kuin suomalaisen amisduunarin kanssa --

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 21:56"]

Jokainen on oman onnensa seppä. T. Kokoomusnuori

[/quote]

Tarkoitit varmaankin pyöveli?

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 12:52"]

Itse olen väkivaltaisesta ja alkoholin huuruisesta lapsuudesta huolimatta tasapainoisempi, menestyvämpi ja onnellisempi kuin mieheni, jonka kotiolot olivat turvalliset, raittiit ja kaikin puolin hyvät. Muiden suhtautumisessa meidän onnistumisiin/virheisiin en ole huomannut eroa.

[/quote]

Tuohan ei todista mitään siitä, että sinä et olisi menestynyt vielä paremmin, jos sinulla olisi ollut paremmat lähtökohdat, tai että miehesi ei olisi katuojassa, jos hänellä olisi ollut sinun lähtökohtasi. Vertaat kahta eri henkilöä, joilla on lähtökohtien lisäksi eroa kaikissa muissakin ominaisuuksissaan.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 14:29"]

Minä ja kaksi veljeäni tultiin kaikki onnellisesta normaalituloisesta perheestä, jossa oli rajat ja rakkautta. Meillä oli ja on toki edelleen todella ihanat, ymmärtävät ja rakastavat vanhemmat. Kuitenkin minä ja nuorempi veljeni opiskeltiin ja saatiin työpaikat, kun taas vanhimmasta veljestäni tuli narkomaani.. Sama kasvatus ja lähtökohdat kaikilla..

[/quote]

Ei se, että lapset kasvavat samassa perheessä, tarkoita että heillä olisi samat lähtökohdat. Lapsia voidaan kohdella eri tavalla esim. iästä ja sukupuolesta riippuen. Saman perheen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne voi vaihdella niin, että eri ikäisillä lapsilla on ratkaisevina kehitysvuosinaan ollut eri tilanteet. Ja tietysti sisarusten välillä voi olla synnynnäisiä eroja terveydessä, persoonallisuudessa ja addiktioherkkyydessä.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 14:02"]

Uskon että tausta vaikuttaa, mutta en anna mitään anteeksi jommallekummalle eri tavalla. Samasta teosta sama rangaistus, aina, paitsi jos on kehitysvammainen tai muu holhouksenalainen. Se on ihan sama asia kuin vaikka pituus: ei ole ihmisen vika jos hän on jäänyt geeniensä takia lyhyeksi, mutta kukaan ei silti yritä väittää että lyhyellä pitäisi olla sama oikeus pärjätä korkeushypyssä kuin pitkällä.

[/quote]

Miksi annat sitten vammaisille ja holhottaville anteeksi? Eihän heidän vammansa ole "enemmän" olosuhteiden seurausta kuin ihmisten pituuserot, tai ylipäänsä se tausta jonka vertauskuvana käytät pituutta.

Musta ihmisiä pitää ymmärtää niin pitkälle, kun eivät tee pahaa muille.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 14:35"]

on vakavastivammaisina syntyneitä, jotka ovat tehneet uran maailmankuuluina kirjailijoina tai taiteilijointa tms. , ja yhtä tunnettuja on varakkaiden, rikkaiden ja menestyneiden vanhempien etueokeutetut lapset, joiden elämä menee aivan mönkään. Ja todellakin, kuten joku kertoi omasta kokoemuksestaan, jopa samassa perheessä sisarukset selviävät eri tavalla lapsuuskodin vaikeukista.[/quote]

Yksittäisiä ääriesimerkkejä varmasti löytyy mitä erilaisimmista elämänkohtaloista, mutta jos nyt kuitenkin puhutaan siitä miten yleensä suurimmalla osalla ihmisistä asiat vaikuttaa, niin onhan se nyt ilmiselvä fakta että hyvistä lähtökohdista on enemmän hyötyä kuin huonoista. Miksi niitä muuten edes tavoiteltaisiin ja halutaan lapsille "parempaa alkutaivalta kuin itsellä oli"?

Uskon, että paljon vaikuttaa. Toisaalta ajattelen, että jostain hyvästä perheestä lähtöisin oleva ei voi koskaan ymmärtää narkkarikodista lähtöisin olevaa. Narkkarikodista lähtöisin oleva ei koskaan osaa myöskään haaveilla samoista elämän päämääristä kuin hyvästä kodista lähtöisin oleva.

Aina lähtökohdat eivät määrää ihmisen tulevaisuutta, jos ihminen on muuten hyvin sinnikäs ja sopeutuva. Lähtökohtien ei tarvitse olla täydelliset, kunhan ne ovat riittävän hyvät. Uskon, että lähtökohdat määräävät noin yli 70% tulevaisuudesta. Mutta voi se toimia toisinkin päin. Olen nähnyt hyvän perheen lapsen, joka on päätynyt narkkariksi.

Tasa-arvoa on se, että kaikki lähtevät samalta viivalta, ei se, että kaikki tulevat samaan aikaan maaliin. Tärkeintä ei ole voitto vaan se, että ylipäätään pääsee maaliin jossain vaiheessa. Eli niille, jotka eivät itse pysty mihinkään ei kuulu samat edut ja saavutukset kuin niille, jotka pystyvät. Heikoista täytyy silti huolehtia ja heillä on oikeus hyvään elämään.

Epäonnistua voi sekin, jolla on kaikki onnistumisen edellytykset ja sama toisin päin.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 12:26"]

Eiköhän näissä ole edelleen se perinteinen fifty-sixty -suhde eli kotitausta on tietenkin merkitystä, samoin kavereilla ja ympäristöllä myöhemmin.

Lastenkotilapset ja muut vaikeissa oloissa kasvaneet tunnistaa yleensä v-tu -suosikkigenitaalista. Saisipa joku karsittua Suomesta kyseisen tympeän sanan käytön.

[/quote]

Minulla on lastenkotilapsuus. Minulla on korkeakoulututkinto enkä käytä genitaaleja pilkkuina puhuessani.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 21:56"]

Jokainen on oman onnensa seppä. T. Kokoomusnuori

[/quote]

Eikä, kun on paljon kivempaa uskoa, ettei mun huumeongelmat, köyhyys ja läskiys joudu minusta vaan ahneista kapitalisteista!

Täähän ei ole uskon asia vaan asiasta on tutkimustietoa reilusti. Olosuhteet vaikuttavat kaikkeen jopa älykkyyden kehittymiseen. Ihmisiä tulisi silti kohdella samalla tavalla syntyperästä tai varallisuudesta riippumatta. Meillä kaikilla on samanlainen ihmisarvo.

Eiköhän näissä ole edelleen se perinteinen fifty-sixty -suhde eli kotitausta on tietenkin merkitystä, samoin kavereilla ja ympäristöllä myöhemmin.

Lastenkotilapset ja muut vaikeissa oloissa kasvaneet tunnistaa yleensä v-tu -suosikkigenitaalista. Saisipa joku karsittua Suomesta kyseisen tympeän sanan käytön.

Olen huomannut ihmisten olevan tässä asiassa hyvin epäjohdonmukaisia. Kaikki tietää olosuhteiden vaikutuksen, ja myös sen että olisi itse pärjännyt todennäköisesti huonommin jos lähtökohdat olisi olleet huonommat. Silti usein samaan hengenvetoon voidaan väittää silmät kirkkaina: "se on kato sust itest kii hei et ootsä kato sä".