Mitkä oli teillä ne eron ensimerkit?

Ystäväni juttelivat juuri viikonloppuna asiasta ja kertoivat, että se ettei enää juteltu mistään. 

Joo, se puhumattomuus. Tuo taitaa olla aika yleistä, että ei pahemmin keskustella ja jos keskustellaan, toinen voi olla kaikesta jatkuvasti eri mieltä eikä sitä yhteistä säveltä tunnu löytyvän. Ennen hyvästä ja positiivisesta keskustelusta tulee kylmää, joskus jopa halveksuvaa tai siinä vallitsee muuten outo ilmapiiri

Tuntuu ettei toista kiinnostanu enää mun jutut. Kaukosuhteessa saatto mennä pahimmillaan useampi päivä ilman mitään yhteydenottoa. Siinä mielessä ero tuli yllätyksenä että aina kun kysyin ollaanko ok, ex vakuuttu kaiken olevan hyvin :/

Puhumattomuus, se ettei toinen enää välitä samoin kun ennen, toinen tekee omia suunnitelmia, ei halua viettää vapaa-aikaa yhdessä, jne. Se ettei hän enää jakanut oli asioitaan samalla tavalla kuin aiemmin. Meidät erotti vuorotyö, kun toinen on aina vapaalla, kun toinen töissä, niin siinä on vaikeaa ylläpitää yhteyttä.

Suhteen alussa antamani koru jäi pöydälle.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu ettei toista kiinnostanu enää mun jutut. Kaukosuhteessa saatto mennä pahimmillaan useampi päivä ilman mitään yhteydenottoa. Siinä mielessä ero tuli yllätyksenä että aina kun kysyin ollaanko ok, ex vakuuttu kaiken olevan hyvin :/

Todella tutun kuuloinen kuvio! Ensin vakuutetaan kaiken olevan hyvin ja laitetaan oudon tunnelman syyksi jotain työstressiä tai muuta vastaavaa, ja sitten myöhemmin ero tuleekin aivan puskista. Ei hyvä juttu. Kyllä asioista pitäisi keskustella avoimemmin, eikä yhtäkkiä pudottaa toista tuolla tavalla :(

Puhumattomuus, välttely, yhä pitemmät poissaolot, mustasukkainen omien rahojen vahtiminen, vain omien pyykkien pesu, sinkun leikkiminen, juominen. Yöpöydällä omassa huoneessa konjakkipullo tyhjeni viikossa ja keittiön viinilootan joi yksinään myös viikossa.

Niin muutti kahden lapsen isä itsensä eronneeksi lapsettomaksi alkoholistiksi.

Varmaan se kun exä sanoi oli tavannut toisen miehen edellisenä päivänä kaverinsa juhlissa ja aikoo lähteä hänen luokseen toiseen kaupunkiin seuraavana viikonloppuna. Siinä vaiheessa exä tosin vielä kyseli että olisiko avoin suhde mahdollinen ja lähti käymään lähikaupassa. Ymmärsi varmaan palatessaan ettei ollut mahdollinen, sillä vaatekaappini oli tyhjä ja sormus keittiön pöydällä. 

En ymmärrä miksi eroamista pitää moni huonona asiana. Sehän on ihan suurenmoinen asia, ettei ole tuomittu mätänemään tylsäksi käyneen kumppanin kanssa. Erotkaa, olkaa vapaat!

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi eroamista pitää moni huonona asiana. Sehän on ihan suurenmoinen asia, ettei ole tuomittu mätänemään tylsäksi käyneen kumppanin kanssa. Erotkaa, olkaa vapaat!

Saattaisit puhua vähän eri tavalla, jos tunnistaisit mitä avioero tekee lapsille. Ja ihan tutkitusti yhdessä pysyneet pariskunnat harvoin katuvat asiaa vanhempina. Eroa kadutaan paljon useammin.

Suhteessa näyttäytyvä välinpitämättömyys.

-Seksi vähenee. Tai, tarkemmin, lämpö ja himo vähenee ja tilalle tulee pelkkä suoritus, tai ei sitäkään.

-Aloituksia ei tehdä. Seksin tauot vain pitenevät.

-Yhteiset jutut ja kiinnostuksen aiheet vähenee. Yhteisillä jutuilla en tarkoita mitään yhteistä keskustelua, vaan sitä että mitään ei suunnitella, eikä varsinkaan toisen ideoista tai mielipiteistä innostuta niinkuin ennen.

-Ja lopulta, edeltävään liittyen, se että jos itse innostuneena avaat suun kun toinen puhuu, niin toinen valittaa että keskeytit tms. (ja jokainen ymmärtää sen että jos puhuu päälle, se on väärin, mutta normaaliin keskusteluun kuuluu väliheitot) Eli käytännössä tuo tarkoittaa sitä että häntä ei harmistuta se että innostuit ja keskeytit, vaan se että häntä itseä ei kiinnosta sinun mielipide ollenkaan, vaan hän haluaa vain selittää sen mitä mietti ja sitten ollaan taas hiljaa. Eli toinen muuttuu itsekkääksi ja itsenäisemmäksi ja sinä jäät ulkopuolelle hänen tulevaisuudestaan.

-Sitten on sellaiset pienet jutut joita tulee. Esimerkiksi lemmikkiä rakastetaan enemmän kuin puolisoa ja se sanotaan ääneen, eikä leikillään, tai jos kuvitellaan että esimerkiksi bussilinja kotipaikalle toiselle puolelle suomea lakkautetaan, niin puoliso voi perustella oman auton hankintaa, ja mainitsee siinä myös muuton kotipaikkakunnalleen. Eli pieniä, hyvin pieniä heittoja joista kuuluu se että haluaisi pois nykyelämästä ja suhteesta. Tietenkin, sitten jos kysyt että aiotko muuttaa, niin toinen sanoo "en tietenkään vaan auto vaan pitäisi saada" tms. Joku voisi kai sanoa noita freudilaisiksi lipsahduksiksi.

Jos miettii lyhyesti sanottuna, niin kannattaa muistaa lapsuuden kaverisuhteita. Kaikki olivat innostuneita ja valmiita toimimaan ja kaikki kannustivat toisiaan ja pitivät toistensa puolta. Vähän vanhempana siihen tuli muitakin suhteita, mutta tavallaan se sama leikkisyys on säilynyt aikuisenakin. Tuollaista samaa voi olla suhteen alussa, mutta kun se leikkisyys kaikkoaa ja elämästä tulee vain suoritusta ja esiintymistä, sitä on turha enää yrittää etsiä, sillä ero siitä tulee. On ihan hyvä joskus myös miettiä että oletko itse oikeasti onnellinen, ja kysyä sitäkin että mikä tekisi sinut onnellisemmaksi. Jos siihen liittyy toiveet siitä että puoliso tulisi enemmän mukaan tunteella, niin sitten kannattaa huolestua.

Vierailija kirjoitti:

-Ja lopulta, edeltävään liittyen, se että jos itse innostuneena avaat suun kun toinen puhuu, niin toinen valittaa että keskeytit tms. (ja jokainen ymmärtää sen että jos puhuu päälle, se on väärin, mutta normaaliin keskusteluun kuuluu väliheitot) Eli käytännössä tuo tarkoittaa sitä että häntä ei harmistuta se että innostuit ja keskeytit, vaan se että häntä itseä ei kiinnosta sinun mielipide ollenkaan, vaan hän haluaa vain selittää sen mitä mietti ja sitten ollaan taas hiljaa. Eli toinen muuttuu itsekkääksi ja itsenäisemmäksi ja sinä jäät ulkopuolelle hänen tulevaisuudestaan.

Tämä oli muuten todella hyvä huomio. Sellainen tietynlainen itsekkyys voi tulla aina vaan enemmän ja enemmän esille, ja se näkyy jo siinä keskustelussa.

Mies alkoi määräillä mitä saan tehdä ja veti raivareita melkein mistä vaan.

´5kg, ei minulla.

+5kg

Pímppaa ei enää annettu. Siinä oli ensimmäinen merkki erosta.

Meidän avioliitto kaatui 20 vuoden jälkeen miehen sivusuhteeseen. Seksiä oli ensimmäiset 10 vuotta pari kertaa viikossa ja viimeiset 10 vuotta kerran viikossa. Taukoa ei ollut kuin synnytysten jälkeen ne pakolliset viikot. Me myös nukuimme lusikassa viimeiseen yöhön asti. Annoimme aamu- ja iltapusut kaikki 20 vuotta.

Eli ei, läheisyys ei ollut mikään oire mistään.

Vierailija kirjoitti:

Meidän avioliitto kaatui 20 vuoden jälkeen miehen sivusuhteeseen. Seksiä oli ensimmäiset 10 vuotta pari kertaa viikossa ja viimeiset 10 vuotta kerran viikossa. Taukoa ei ollut kuin synnytysten jälkeen ne pakolliset viikot. Me myös nukuimme lusikassa viimeiseen yöhön asti. Annoimme aamu- ja iltapusut kaikki 20 vuotta.

Eli ei, läheisyys ei ollut mikään oire mistään.

Meilläkin on tapana antaa joka aamu ja ilta pusut toisillemme, ja nukutaan usein lusikassa. Tuntui jotenkin ihan kauheelle lukea tätä juttua ja miettiä, että jos nyt toinen yhtäkkiä ilmoittaisi haluavansa erota, niin... En kyllä oikeasti tiedä mitä ajattelisin tai mitä kaikkea tuntisin. Tuo jos mikä tulisi ihan puskista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän avioliitto kaatui 20 vuoden jälkeen miehen sivusuhteeseen. Seksiä oli ensimmäiset 10 vuotta pari kertaa viikossa ja viimeiset 10 vuotta kerran viikossa. Taukoa ei ollut kuin synnytysten jälkeen ne pakolliset viikot. Me myös nukuimme lusikassa viimeiseen yöhön asti. Annoimme aamu- ja iltapusut kaikki 20 vuotta.

Eli ei, läheisyys ei ollut mikään oire mistään.

Meilläkin on tapana antaa joka aamu ja ilta pusut toisillemme, ja nukutaan usein lusikassa. Tuntui jotenkin ihan kauheelle lukea tätä juttua ja miettiä, että jos nyt toinen yhtäkkiä ilmoittaisi haluavansa erota, niin... En kyllä oikeasti tiedä mitä ajattelisin tai mitä kaikkea tuntisin. Tuo jos mikä tulisi ihan puskista.

Niin se minullekin tuli ihan puskista. Sitä ihmetteli pitkään, missä valheessa sitä oli elänyt.

Sama