Veloista selvinneitä/selviämässä olevia?
Hei!
Olisi kiva kuulla kokemuksia muilta, jotka ovat vaikeissa taloustilanteissa ja jotka ehkä ovat lopulta menettäneet luottotietonsa tai joutuneet ulosottoon jne. Ihmisiltä, jotka eivät koskaan uskoneet niin käyvän.
En tiedä, elämä on ollut jo pitkään kituuttamista. Ollaan tehty ratkaisu, että myydään talo. Se ei ole vielä mennyt kaupan ja koko ajan eletään siinä rajoilla, että milloin talous sortuu kokonaan. Laskuista on selvitty nippanappa eräpäivä siirrellen tai myöhässä maksaen. Nyt tulotilanteeni on niin epäselvä, etten oikein pysty sopimaan, että maksan silloin ja silloin. En tiedä, onko minulla silloinkaan varaa maksaa :( Etsin töitä. Olen alalta, jossa on sijaisuuksia, mutta olen aivan korviani myöten täynnä sitä työtä. Se työ vaikuttaa jo mielenterveyteeni ja yleiseen jaksamiseeni. En vain tiedä, löydänkö muutakaan. Jos odotan kotona mahdollista uutta työtä, niin taloutemme ehtii ehkä kaatua sinä aikana. Jos taas menen noihin töihin, mitä voisi olla tarjolla, niin mielenterveyteni ehkä kaatuu.
Kommentit (8)
Miten olet henkisesti selvinnyt? Mitä keinoja olet käyttänyt selvitäksesi veloista? Ovatko luotonantajat olleet neuvottelevia?
Minulla ei ole omakohtaista kokemusta velkaantumisesta, mutta olen nähnyt sen vaikutuksia lähipiirissä. Pahinta oli itsetunnon menetys. Mietin vain, että olisiko sinun syytä ottaa yhteys pankkiin ja sopia järjestelyistä. Esim. Siitä, että lyhentäisitte pelkästään asuntolainan korkoja eikä lainaa.
[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 21:12"]
Minulla ei ole omakohtaista kokemusta velkaantumisesta, mutta olen nähnyt sen vaikutuksia lähipiirissä. Pahinta oli itsetunnon menetys. Mietin vain, että olisiko sinun syytä ottaa yhteys pankkiin ja sopia järjestelyistä. Esim. Siitä, että lyhentäisitte pelkästään asuntolainan korkoja eikä lainaa. Tarkoitan ns. Lyhennysvapaata kk/kuukausia, jolloin saisit noita muita laskuja pois. Pankit ainakin kehottavat ottamaan reippaasti yhteyttä, jos on vaikeuksia.
Olin lainaa lainalle -helvetin päässä ja menot ylitti tulot. Ahdistuneena ja masentuneena varasin ajan velkaneuvojalle. Mutta kävikin sitten niin, että kyseenalaistin elämässäni kaiken ja aloin toimia. Myin auton, vaihdoin työpaikan lähemmäs ja onnistuin saamaan halvemman vuokra-asunnon työpaikan läheltä johon pääsin julkisilla. Auton rahoilla sain kuitattua autolainan kerralla pois ja hoidettua muuton. Myin kaiken rahanarvoisen kodistani. Kaikki menot vedin minimiin, myös ne jotka luulin tärkeiksi ja pakollisiksi.
Lumipalloefektillä saan vähitellen maksettua lainat yksi kerrallaan pois neljässä vuodessa. Joulukuussa viimeinen erä tulee maksuun ja sen jälkeen olen ensimmäistä kertaa elämässäni velaton. Siitä alkaa varakassan keräys ja säästäminen.
Suosittelen lämpimästi. Olen ystävissäni huomannut, että monet elävät velkahelvettiä ja samalla upottavat omaisuuksia kahteen autoon, "pakollisiin" lomareissuihin ja kaikkeen turhaan sälään sekä pakollisiin hankintoihin, joihin ei olla mitenkään varauduttu.
Itse kävin reunalla toteamassa, ettei minun mielenterveyteni kestä ylivelkaantumista ja että siihen suuntaan jatkaessani ongelmat niin fyysisesti, psyykkisesti ja taloudellisesti vain kumuloituvat.
Meidän perheessä on ollut aikamoista vuoristorataa vuodesta toiseen. Joskus 10v sitten tienattiin yhteensä yli 80 tuhatta vuodessa ja säästöön ei jäänyt mitään muuta kuin vähitellen maksettu asunto. Hetken oli vieläkin suuremmat tulot ja miehelläni hirveä hinku tuhlata kaikki samantien. Sitten hän sairastui eikä kyennyt töihin moneen vuoteen. Tietysti vaikeaa silloin tajuta, ettei kaikkea voi saada. Luottokorttilaskuja kertyi 20 000, muita velkoja päälle ja verottajaltakin tuli iso ylläri. Asunto oli pakko myydä ja senkin jälkeen jäi useampi kymmenen tuhatta velkaa.
Nyt mieheni on taas kyennyt töihin ja maksaa noin 1000e/kk ulosottoon. Kaikki on maksettu varmaan kahden vuoden kuluttua jos jatketaan tätä tahtia. Ihme kyllä minun luottotietoni ovat säilyneet, vaikka mies on ottanut paljon lainaa minunkin nimissäni.
Ihan älytöntähän tämä on. Mies on ihan kakaran tasolla raha-asioissa ja perustelee kaikki huonot ratkaisunsa sillä, että rahaa on ollut ennen tai rahaa on taas myöhemmin. Kaikki on kuitenkin saatava aina juuri nyt. En jaksa enää kauheasti stressata. Omatkin luottokorttivelkani kasvavat, koska tiedän, että jos minä olen säästäväinen niin mies kyllä tuhlaa kaiken puolestani.
Täällä myös velan kanssa niin tiukilla että ahdistaa ja stressaa vähän turhankin kanssa. Meillä ei sinänsä ole mikään kamala tilanne, mutta tulee kuukausia, niinkuin tämä, että rahat loppuu jo alkukuusta ja loppukuu menee luotolla. Tässä kuussa meni - 600€, ja me ei tuhlata sitä mihinkään turhaan. Heti kun autoon tulee jotain remonttia, kotiin, tai kodinkone hajoaa, se vie meidän luottokierteeseen jota paikkaillaan puoli vuotta.
Vielä ei olla päätetty myydä taloa, mutta kieltämättä hirvittää ajatus siitä että vaikka korot ovat nyt matalalla, me ollaan veitsen terällä. Entä sitten kun ne nousee ja asuntoa ei saadakaan myytyä?
Meillä on velkaa vielä yli 20 vuodeksi. Jotain pitäisi keksiä että tästä pääsisi ulos. - Ja koskaan en ota enää velkaa jos joskus tämä saadaan pois!
Olisi myös kiva elää niinkuin joskus, käydä lomalla, ostaa itselle kivat vaatteet ja panostaa ulkonäköön. Ravintolassakaan ei olla käyty yli 2 vuoteen...
Täällä yksi.
Enää en ikinä haksahda velaan. Se on varma!