Miten teillä on varaa olla monta vuotta kotona pikkulapsen kanssa?
Onko paljon säästöjä (ja kuinka paljon?) vai elättekö muutenkin jollain sossutuella?
Kommentit (41)
Pienet menot, kohtuullinen asuntolaina, myös mies jäi osaksi aikaa kotihoidontuelle ja vain 1 lapsi.
Olimme säästäneet näitä vuosia varten , tienaamme molemmat melko hyvin. Mutta esim. pidemmät ulkomaan matkat olemme tehneet vasta sitten, kun lapset vähän kasvoivat ja minäkin olin palannut töihin, tuollaisista kotiäitivuosieni aikana luovuimme.
Oma valinta kuinka varakkaan miehen ottaa.
Säästöjä on muutama kymmenen tonnia. Tämän lisäksi talo ja muut on hankittu, niin, että silloisestakin palkasta jäi riittävästi käteen ja säästöön, eikä todellakaan ole otettu lainaa isoimpaan ja hienoimpaan taloon paraatipaikalta. Näin rahat riittää hyvin, pärjätään puolison palkalla ihan mukavasti, vaikka säästöjä ei niin paljoa enää kerry. Onnea ollut matkassa sen verran, että nyt asunnon arvo on noussut, koska alue alkaa olla arvossaan, toisin kuin ostohetkellä. Mutta olisi helposti voinut käydä päinvastoinkin.
Asuttiin silloin vuokralla, ja otettiin asuntolaina vasta hoitovapaan päätteeksi, kun palasin töihin kokopäiväisesti. Elettiin erittäin säästeliäästi, ei ulkomaanmatkoja, shoppailu jäihin hoitovapaan ajaksi. Tein hoitovapaalla keikkatyötä muutaman vkonlopun kuussa sairaanhoitajana.
Mies elättää😊Olen ollut yli 20-vuotta kotona, lapsilisät saan ja tällä hetkellä äitiyspäivärahaa😊Ja kyllä ei tarvitse olla huolissaan pärjäänkö jos ero tulee tai kun eläke koittaa ja saan minimit, pärjään kyllä😊
Pieni asunto maalta ja pieni asuntolaina.
Säästöjä ja perintöjä muutama kymppitonni.
Pienet menot. Ei matkustelua, ei polteta, ei käytetä alkoholia. Ei käydä ravintoloissa. Ruoka tehdään itse. Marjastetaan ja sienestetään paljon. Vanha auto.
Kohtuullisen hyvätuloinen mies. Ei kalliita harrastuksia.
Hyvä aloitus, olen miettinyt miten sellaiset ihmiset pärjää monta vuotta kotona ketkä eivät saa mitään sossutukia.
Mulla ja miehellä on tavoite, että ensimmäisen lapsen syntymään mennessä pitää olla molemmilla ainakin kymppitonni säästössä pelkästään meidän kotona olon (vuorotellen tietenkin) varalle. Vähän niin kuin palkka jota nostetaan omalta tililtä joka kuukausi. Sillä pystyy sitten varautumaan monenlaiseen muuttuvaan tilanteeseen toivottavasti.
Sitten en tiedä mitä tehdään jos päätetään yrittää toista tai kolmatta lasta. Ei olla ehkä kumpikaan valmiita niin paljon alentamaan perheen elintasoa kuin mitä se vaatisi kotona palkatta oltuja vuosia.
35 000 euroa oli säästössä ja sillä sit makselin elämistä.
Pienet menot. Emme asu PK-sedulla.
Arvovalintoja. En kuluta rahaa juuri mihinkään, en osta itselleni mitään.
Säästöjä on pakko olla vähintään tuhansia, mutta max 1,5 vuotta pystyi silti olemaan kotona lasta kohden, kun sai kaksi lasta. Kallista puuhaa on ja isompaan asuntoon on varaa vasta kouluikäisten lasten kanssa.
Olin säästänyt etukäteen rahaa ja asuimme silloin vuokralla. Jossain vaiheessa silti rahat loppuivat ja jouduin pyytämään mieheltä rahaa. Vaatteet ostin kirpparilta, ei matkusteltu eikä tehty isoja hankintoja.
Ei oo säästöjä yhtään mutta olen silti kotona..pärjään lapsilisillä..mies hoitaa kaiken muun..vuokran ja sähkön ja puhelin laskut..auto ei oo,ei haluta..eikä tuu mitään lehti tilauksiakaan
Olen ollut 19 vuotias ekan lapsen kanssa. Elikä edellisen kevään ylioppilas.. Kesän ja kevään oli töissä enkä nostanut pankista palkkaa, jäi säästöön.Töissä oli täysihoito. Sen jälkeen olin vain kotona kunnes menin opiskelemaa. Mies oli kokopäivätöissä. Ei mitään hätää ollut rahan kanssa. Toinen lapsi , olin taas kotona, asunto oli jo maksettu. Miehelllä on aika hyvä palkka ja minullakin aika normaali. Voin ostaa mitä haluan aina. En tunne ketään sossun rahoilla eläjiä. Ollaan kyllä aika varakkita koko lähipiiri. Näin on sovittu , mies voi keskittyä töihinsä , on dipl.insinööriym. luentoja ym muutakin tekee. Ei ollut silloin vielä subjetiivistä päiväkotioikeutta. Lapset olivat vähänaikaa kunnallisssa perhepäiväoidossa. Oli välillä kotiapuakin 9.00 --- 14.00 vauva-aikaan. Meillä on pientalo PK-seudulla. Ei asuntolainaa. En ole aikusena kokenut köyhyyttä. Anoppi antoi myös aina rahaa minulle. En tarvinnut, mutta olen oppinut että ota jos joku haluaa perheelle antaa. Lapsen tilille vaikka.
30 000 säästöä, mies jää siis kotiin vanhempainvapaiden jälkeen koska itsellä kovempi palkka. Asunto on maksettu, mutta luovuimme toisesta autosta kun ei ole tarpeeksi tarvetta.
Menot minimiin ja tarvittaessa mies tekee keikkaa.
Tarkoituksena pitää lapsi kotona 2-vuotiaaksi.
Säästin 15 tonnia, sillä pärjää noin vuoden jos on tarkka menoista. Asuntolaina lainalyhennykselle 6kk, mies jatkaa tietenkin töissä.
Ukko elättää?