Lue keskustelun säännöt.
V#tuttaa kun mies jättää kaiken levälleen
13.09.2021 |
Kun mies pyynnöstä joskus siivoaa, tai tekee jotain vastaavaa "kotityövelvollisuutta", niin hän jättää kaiken levälleen niin, että joudun kulkemaan perässä ja korjaamaan kaiken paikoilleen. Siirtää tavaroita tai huonekaluja, eikä koskaan laita niitä takaisin paikoilleen. Kun istuu ruokapöydän ääressä, vetää tuolin noustessaan kauas pöydän äärestä ja jättää sen siihen keskelle kulkuväylää. Käy kaupassa, niin jättää muovipussin tiskipöydälle ja joitain ostoksia lojumaan. Jättää ruoka-asioista kuten kahvipurkista kannen auki, jos tekee ruokaa, niin jättää sen ruuan paistinpannulla seisomaan keittiönpöydälle tuntikausiksi, jopa yöksi. V#tuttaa joutua kulkemaan perässä ja korjailemaan jälkiä.
Kommentit (40)
Meillä myös muija narisee milloin mistäkin mun tekemättäjättämisistä, vaikka kyllä siltäkin joskus jotain unohtuu, muistutan virheestä whatsapissa kuvan ja kysymysmerkin kanssa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos parille asialliselle vastaajalle, mutta muuten ketju näyttää houkuttelevan sellaisia komentoijia, jotka vain haluavat solvata ilman oikeaa yritystä auttaa, joten lopetan nyt kommentoinnin.
Ap
Jätäpä vaikka pariksi viikoksi korjailematta miehesi jälkiä, jospa hänkin sitten hoksaisi, ettei kaikkea kannata jättää siihen mihin sattuu kädestä putoamaan.
Aloita koulutus ensiksi helpoimmasta. Oppitunti yksi: mies tarkastaa esimerkiksi keittiön tilanteen. Sitten touhuaa mitä touhua ja lopuksi palauttaa tilanteen ennalleen. Ei ole helppoa.
Esim. otetaan sakset ja leikataan jotain. Palautetaan sakset sinne mistä otettiin. Otetaan veitsi ja leikkuulauta. Leikataan leipää. Laitetaan veitsi pois, laitetaan leikkuulauta pois, laiteaan loppuleipä takaisin pussiin. Siivotaan muruset. Tästä se alkaa. Yleensä nämä opetetaan noin alakoululaiselle. Kiitä sopivassa vaiheessa anoppia aiheesta.
Tulee mieleen, että jättääkö mies tahallaan kaiken levälleen, kun tietää että sinä korjaat kuitenkin. Mielestäni sellainen käytös osoittaa piittaamattomuutta ja sitä että ei kunnioita puolisoaan.
Jos ihminen ei pysty tuon verran korjaamaan jälkiään, tuskin pystyy käymään töissäkään. Ei meille töissäkään katsota läpi sormien lusmuilua ja omien töiden sälyttämistä toisten niskoille, miksi se olisi kotonakaan sen sallitumpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos parille asialliselle vastaajalle, mutta muuten ketju näyttää houkuttelevan sellaisia komentoijia, jotka vain haluavat solvata ilman oikeaa yritystä auttaa, joten lopetan nyt kommentoinnin.
Ap
Ethän sinä aloituksessa edes pyytänyt apua, halusit vain kertoa kuinka p*ska mies on ja v*tuttaa. Niin eipä se ihmekään, että tällainen aloitus kerää vähän kyseenalaistakin kommenttia.
Minulla on ihan hysteerisyyteen asti siisti ja pikkutarkka mies. Siivoaa ja imuroi jopa liikaakin minun makuuni.
SILTI jättää kaiken levälleen.
Usein siivoan ruokapöydän ylimääräisistä tavaroista ja vaihdan uuden pöytäliina. Asetan pöydän päähän kukkakimpun ja kynttilän ja kuvittelen, että illalla sitten syödään hyvää ruokaa kerrankin kauniin pöydän ääressä. EI. Mies heti töistä tullessaan rysäyttää laukkunsa keskelle pöytää ja mättää sieltä ulos kuitteja, latureita, jotain pussukoita joissa on ruuveja, yksi purkka, lähes tyhjiä paristoja, hammastikkurasia, yksittäinen kengännauha, 2 euron kolikko, New Yorkin metron hinnasto vuodelta 2018, Kinder-munan sisältöjä, jokin sähkölaitteinen välinen adapteri, puoliksi syöty sämpylä jne. Näitä ei voi laittaa sivuun koska hän laittaa ne sitten kun ehtii, mutta nyt on nälkä. Syödään romuvuoren välissä. Kukkakimpun lakastuneet terälehdet putoilevat aikanaan romun sekaan.
Kun mies tarvitsee jotakin esinettä, hän jättää sen jollekin vapaana olevalle tasolle "että se on sitten kätevästi saatavilla seuraavalla kerralla". Näin ollen hänen logiikkansa mukaan ihan mikä tahansa omistamamme esine kuuluu lojumaan ruokapöydälle, lipaston päälle tai vaikka lattialle jos ei muualle mahdu. Kaapeissa kannattaa hänen mielestään säilyttää vain sellaista tavaraa, jota ei koskaan käytetä. Jossain vaiheessa huomasin, että puolet mausteistamme on kadonnut. Eivät olleetkaan - mies oli yksitellen käyttäessään siirtänyt ne hellan viereen hyllylle, että "tämä käyttämäni mauste on sitten kätevästi saatavilla kun tarvitsee". Ihan kiva, mutta kun hän käyttää jossain vaiheessa vuotta ihan kaikkia mausteita, niin ne siirtyvät sitten aikaa myöten kaikki tursuavaksi kasaksi ja pois kaapista.
Kaappien ovet hän jättää aina auki. Keittiö on aina kuin murtovarkaiden jäljiltä, kun kaikki ammottaa avoimena tiskikonetta ja roskapönttöä myöten. "Kaikki on kätevästi näkyvissä", hän sanoo.
Jos hän sattuu laittamaan jonkin esineen takaisin kaappiin, se ei takuulla mene omalle paikalleen. Jos sakset ovat veitsiä sisältävässä vetolaatikossa vasemmalla, hän palauttaa viereiseen leivinpaperia sisältävään vetolaatikkoon takanurkkaan. Minä etsin sitten saksia kissojen ja koirien kanssa astianpesukoneesta, kuivauskaapista ja ruokapöydältä, mutta miehen mielestä ne ovat "melkein paikallaan" siellä väärässä laatikossa.
Pää hajoaa siihen että kaikki sekalainen vyöryvä romu aina päätyy jossain viime hetken hätäsiivouksessa yhdessä läjässä jonnekin kaappiin, ja sitten kun avaan oven pahaa aavistamatta, kasa kaatuu sieltä päälleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota valokuva jokaisesta asiasta, jonka korjaat miehen jäljiltä, lähetä miehelle ja kerro, että sä hoidit asian.
Mä tein näin, toimi sinänsä ihan ok, mutta huomaan miehen olevan jotenkin stressaantuneempi kun joutuu niin kovin keskittymään. Toisaalta mua ei taasen niin paljoa vituta, kun en joudu kaikkea hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen, että jättääkö mies tahallaan kaiken levälleen, kun tietää että sinä korjaat kuitenkin. Mielestäni sellainen käytös osoittaa piittaamattomuutta ja sitä että ei kunnioita puolisoaan.
Jos ihminen ei pysty tuon verran korjaamaan jälkiään, tuskin pystyy käymään töissäkään. Ei meille töissäkään katsota läpi sormien lusmuilua ja omien töiden sälyttämistä toisten niskoille, miksi se olisi kotonakaan sen sallitumpaa.
Harvoin se on tahallisuutta. Itse kuvailisin omaa "siivottomuutta" rentoutena eli kotona voi olla asiat vähän sinne päin eikä tarvi niin pingottaa. Töissä kyllä pärjään hyvin ja oon siellä tarkka asioista, mutta kotona sitten on kiva olla vaan ilman stressiä mistään.
Toki itse kyllä sitten siivouspäivänä siivoan omat sotkut eli en oleta toisen tekevän puolesta. Mutta varmaan joillakin tuokin hämärtyy, kun toinen jatkuvasti siivoaa puolesta, niin ei itse ehdi edes ärsyyntyä siihen siivoon. Eli jotta voi tilanteen korjata, niin pitää ensin huomata se itse ongelma (= paha siivo, epäkäytännöllisyys jne).
/ Aiemmin kommentoinut nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tommonen kontrolliäiti lähtis mun osakekämpästä nanosekunnissa omaan vuokrakämppään.
Vierailija kirjoitti:
Milloin viimeksi annoit pillua?
Se kertoo kaiken.
M35v
Ei mielellään antaisi, kun mies jättää myös sen levälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tommonen kontrolliäiti lähtis mun osakekämpästä nanosekunnissa omaan vuokrakämppään.
Älä huoli, te syrjäytyneet naisvihaajat saatte olla ihan rauhassa yksiksenne kuten tähänkin asti.
Minulla samanlaisia ongelmia. En tiedä mikä voisi auttaa, paitsi kumppanin vaihto sitten aikanaan, kun ei enää jaksa tätä samaa ja hermot ja halut tätä ihmistä kohtaan on hautautunut sinne jonnekin sekalaisen tavaran alle ja olen vihdoin täysin kypsynyt siihen, että pitää aikuiselle ihmiselle sanoa omien tiskien laittamisesta koneeseen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan hysteerisyyteen asti siisti ja pikkutarkka mies. Siivoaa ja imuroi jopa liikaakin minun makuuni.
SILTI jättää kaiken levälleen.
Usein siivoan ruokapöydän ylimääräisistä tavaroista ja vaihdan uuden pöytäliina. Asetan pöydän päähän kukkakimpun ja kynttilän ja kuvittelen, että illalla sitten syödään hyvää ruokaa kerrankin kauniin pöydän ääressä. EI. Mies heti töistä tullessaan rysäyttää laukkunsa keskelle pöytää ja mättää sieltä ulos kuitteja, latureita, jotain pussukoita joissa on ruuveja, yksi purkka, lähes tyhjiä paristoja, hammastikkurasia, yksittäinen kengännauha, 2 euron kolikko, New Yorkin metron hinnasto vuodelta 2018, Kinder-munan sisältöjä, jokin sähkölaitteinen välinen adapteri, puoliksi syöty sämpylä jne. Näitä ei voi laittaa sivuun koska hän laittaa ne sitten kun ehtii, mutta nyt on nälkä. Syödään romuvuoren välissä. Kukkakimpun lakastuneet terälehdet putoilevat aikanaan romun sekaan.
Kun mies tarvitsee jotakin esinettä, hän jättää sen jollekin vapaana olevalle tasolle "että se on sitten kätevästi saatavilla seuraavalla kerralla". Näin ollen hänen logiikkansa mukaan ihan mikä tahansa omistamamme esine kuuluu lojumaan ruokapöydälle, lipaston päälle tai vaikka lattialle jos ei muualle mahdu. Kaapeissa kannattaa hänen mielestään säilyttää vain sellaista tavaraa, jota ei koskaan käytetä. Jossain vaiheessa huomasin, että puolet mausteistamme on kadonnut. Eivät olleetkaan - mies oli yksitellen käyttäessään siirtänyt ne hellan viereen hyllylle, että "tämä käyttämäni mauste on sitten kätevästi saatavilla kun tarvitsee". Ihan kiva, mutta kun hän käyttää jossain vaiheessa vuotta ihan kaikkia mausteita, niin ne siirtyvät sitten aikaa myöten kaikki tursuavaksi kasaksi ja pois kaapista.
Kaappien ovet hän jättää aina auki. Keittiö on aina kuin murtovarkaiden jäljiltä, kun kaikki ammottaa avoimena tiskikonetta ja roskapönttöä myöten. "Kaikki on kätevästi näkyvissä", hän sanoo.
Jos hän sattuu laittamaan jonkin esineen takaisin kaappiin, se ei takuulla mene omalle paikalleen. Jos sakset ovat veitsiä sisältävässä vetolaatikossa vasemmalla, hän palauttaa viereiseen leivinpaperia sisältävään vetolaatikkoon takanurkkaan. Minä etsin sitten saksia kissojen ja koirien kanssa astianpesukoneesta, kuivauskaapista ja ruokapöydältä, mutta miehen mielestä ne ovat "melkein paikallaan" siellä väärässä laatikossa.
Pää hajoaa siihen että kaikki sekalainen vyöryvä romu aina päätyy jossain viime hetken hätäsiivouksessa yhdessä läjässä jonnekin kaappiin, ja sitten kun avaan oven pahaa aavistamatta, kasa kaatuu sieltä päälleni.
Apua kun alko naurattaa tää, vaikka ei sais, kun vakava asia kuitenkin. Tai että ymmärrän tuskasi :D
Mun mielestä tuo tarkoituksenmukainen tavaroiden esille jättäminen on "pahempi" kuin se, että huolimattomuuttaan jättää asiat lojumaan. Siis että tarkoitusperä on eri, ja tuolle jälkimmäiselle porukalle ehkä pystyisi perustelemalla saamaan perille sen, että joku asia X vaan pitää jaksaa hoitaa oikein.
Tuli mieleen, että mitä jos näyttäisit tuon kirjottamasi viestin miehellesi? Noin auki kirjoitettuna kuulostaa niin älyttömältä, että siitä vois paremmin tajuta, että tuo homma ei pitemmän päälle toimi.
Nuo levälleen jättäjät eivät vaan hahmota sitä sotkuksi. Samaan aikaan voi olla tosi harmissaan siitä että eteisen lattialla on vähän hiekkaa, mutta se ei osu edes silmään että keittiö on kuin pommin jäljiltä.
Jospa Vauva-palstan äidit käyttäisivät isien kanssa edes puolet tänne käytetystä ajasta lastensa kasvattamiseen ml. oikeaoppiset kotityöt, niin ehkäpä avioerolapsia olisi vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan hysteerisyyteen asti siisti ja pikkutarkka mies. Siivoaa ja imuroi jopa liikaakin minun makuuni.
SILTI jättää kaiken levälleen.
Usein siivoan ruokapöydän ylimääräisistä tavaroista ja vaihdan uuden pöytäliina. Asetan pöydän päähän kukkakimpun ja kynttilän ja kuvittelen, että illalla sitten syödään hyvää ruokaa kerrankin kauniin pöydän ääressä. EI. Mies heti töistä tullessaan rysäyttää laukkunsa keskelle pöytää ja mättää sieltä ulos kuitteja, latureita, jotain pussukoita joissa on ruuveja, yksi purkka, lähes tyhjiä paristoja, hammastikkurasia, yksittäinen kengännauha, 2 euron kolikko, New Yorkin metron hinnasto vuodelta 2018, Kinder-munan sisältöjä, jokin sähkölaitteinen välinen adapteri, puoliksi syöty sämpylä jne. Näitä ei voi laittaa sivuun koska hän laittaa ne sitten kun ehtii, mutta nyt on nälkä. Syödään romuvuoren välissä. Kukkakimpun lakastuneet terälehdet putoilevat aikanaan romun sekaan.
Kun mies tarvitsee jotakin esinettä, hän jättää sen jollekin vapaana olevalle tasolle "että se on sitten kätevästi saatavilla seuraavalla kerralla". Näin ollen hänen logiikkansa mukaan ihan mikä tahansa omistamamme esine kuuluu lojumaan ruokapöydälle, lipaston päälle tai vaikka lattialle jos ei muualle mahdu. Kaapeissa kannattaa hänen mielestään säilyttää vain sellaista tavaraa, jota ei koskaan käytetä. Jossain vaiheessa huomasin, että puolet mausteistamme on kadonnut. Eivät olleetkaan - mies oli yksitellen käyttäessään siirtänyt ne hellan viereen hyllylle, että "tämä käyttämäni mauste on sitten kätevästi saatavilla kun tarvitsee". Ihan kiva, mutta kun hän käyttää jossain vaiheessa vuotta ihan kaikkia mausteita, niin ne siirtyvät sitten aikaa myöten kaikki tursuavaksi kasaksi ja pois kaapista.
Kaappien ovet hän jättää aina auki. Keittiö on aina kuin murtovarkaiden jäljiltä, kun kaikki ammottaa avoimena tiskikonetta ja roskapönttöä myöten. "Kaikki on kätevästi näkyvissä", hän sanoo.
Jos hän sattuu laittamaan jonkin esineen takaisin kaappiin, se ei takuulla mene omalle paikalleen. Jos sakset ovat veitsiä sisältävässä vetolaatikossa vasemmalla, hän palauttaa viereiseen leivinpaperia sisältävään vetolaatikkoon takanurkkaan. Minä etsin sitten saksia kissojen ja koirien kanssa astianpesukoneesta, kuivauskaapista ja ruokapöydältä, mutta miehen mielestä ne ovat "melkein paikallaan" siellä väärässä laatikossa.
Pää hajoaa siihen että kaikki sekalainen vyöryvä romu aina päätyy jossain viime hetken hätäsiivouksessa yhdessä läjässä jonnekin kaappiin, ja sitten kun avaan oven pahaa aavistamatta, kasa kaatuu sieltä päälleni.
No nyt naurattaa minuakin. Oma mies on myös tuollainen, että kaikki tarvittava pitää olla aina käden ulottuvilla. Ihan sama vaikka sitä tarvitsisi vain kerran vuoteen. Meillä onkin asunto täynnä miehen kasoja, tuossa keitiön pöydälläkin kasa vain leviää ja osa on tippunut lattialle. Silti miehellä on aina jotain hukassa. Kun mies kyselee, missä se ja se mahtaa olla, vastaan, että varmaan siellä missä viimeksi käytit sitä.
Mies ei ollut asunut päivääkään yksin vaan muutti sitten suoraan meidän yhteiseen kotiin. Seurustelun alussa asuin itsekin vanhempien kanssa ja pari viimeistä vuotta meni etäsuhteessa, niin ihan kaikkea en osannut ajatella etukäteen.
Et kai ole vielä niin väljä että sulkijalihaskin jää levälleen pienen session jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Jospa Vauva-palstan äidit käyttäisivät isien kanssa edes puolet tänne käytetystä ajasta lastensa kasvattamiseen ml. oikeaoppiset kotityöt, niin ehkäpä avioerolapsia olisi vähemmän.
Omat pojat kyllä osaavat tehdä ja tekevät kotitöitä siivoamisesta ruuanlaittoon. Sen verran huolella heille olen takonut asian päähän.
Lapsettomat nuoret usein majailevat toistensa luona ennen yhteenmuuttoa. Keskustelun kommentoijat lienevät tässä nyt sellaisia nuoria, joilla on vielä elämä edessä.