Miten yliopiston tenttikirjoja on tarkoitus lukea?

Lukemalla sisällysluettelo, silmäilemällä kirja läpi, lukemalla luentojen viitoittamat asiat tarkemmin. Tekemällä muistiinpanoja lukemastaan. Joku voi haluta tehdä alleviivauksia. Voi tehdä luetteloja - ja käyttää niitä kertaamiseen. Jos pintapuolinen oppiminen riittää, niin voi miettiä kannattaako koko kurssia/koulutusta suorittaa.

Sinänsä ihan hyvä kysymys. Olen itse myös opiskellut ap:n kaltaista alaa, jossa luentomuistiinpanoilla + harkkatehtävillä pärjäsi hyvin. Olen myöhemmin opiskellut toista alaa, jossa luettiin 500 sivuisia kirjoja tentteihin ja luennoilla käsiteltiin lähinnä jotain yksittäisiä asioita esim. ajankohtaisia tutkimusaiheita. Oli hyvin erilaista opiskelua, enkä koskaan oppinut "oikeaa" tapaa lukea noita kirjoja, joista ei oikeasti pysty mitenkään kaikkea painamaan päähänsä.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 00:10"]

Ihan samalla tavalla kuin luet niitä luentomuistiinpanoja eli otat kirjan käteen ja alat lukea. Voi taivas, miten joku keksii edes kysyä tällaista... Tämän asian päättelemiseen ei tarvita yliopistotutkintoa.

[/quote]

On vaan aika hemmetin erilaista lukea valmis tiivistelmä hauen ominaisuuksista kuin lukea 10 sivua siitä, kuinka hauki on kala.

Luentoslideja on yhtä kurssia varten ehkä 100-200, mutta kirjoissa tuppaa olemaan vähintään 500 sivua ja niillä on paljon enemmän tekstiä.

Että ei niitä ihan samalla tavalla lueta, vaikka itse lukuprosessi toki suoritetaan näköaistin avulla.

Minä opiskelen asiat aina niin kuin ne pitäisi opettaa jollekulle toiselle.

"If you can't explain it simply, you don't understand it well enough." - Albert Einstein

Itse luen lukujen alut tarkkaan, sitten luen silmäillen, luen kuitenkin kappaleiden ensimmäiset lauseet.

On muuten todella vaikea selittää omaa lukutyyliään. Jotenkin silmä on harjaantunut silmäilyyn ja tärkeiden asioiden spottailuun. Silmäilen yleensä koko kirjan läpi, mutta en keskity aivan niin tarkkaan kohdissa, jotka ei vaikuta lukujen otsikoiden suhteen aivan niin keskeisiltä.

Yliopisto-opinnot opettaa siihen, että hallitset laajoja kokonaisuuksia, isoja tietomääriä ja osaat hahmottaa sieltä olennaisen. Lienee oikeasti tarkoitus, että siellä osataan lukea kirjoja eikä vain niiden tiivistelmiä tai sisällysluetteloita... Mutta ehkä joissain tiedekunnissa pääsee sitten maisteriksi osaamatta oikeastaan yhtään mitään.

E niitä lueta, ne pannaan tyynyn alle yöksi jolloin tieto imeytyy aivoihin nukkuessasi.

Olen oikiksessa, ja vain muutama kirja on tullut luettua kannesta kanteen (yhtä tenttiä varten sivuja voi olla tuhansia). Luen niin että ymmärrän, sekä lakitekstiä että syvällisemmin kirjoista. Luen tärppejä, mutta se ei riitä jos aikoo hyväksi lakimieheksi

Luetaan niin, että ymmärretään kirjassa olevat peruskäsitteet ja asiat. Aloitetaan ja lopetetaan sisällysluettossa, eli käydään läpi kaikki siinä esiintyvät sanat (varsinkin vieraskielisissä) ja asiat, jotta ymmärretään tentissä edes kysymys. Varsinaista tekstiä luetaan sitten tarpeen mukaan. Toisinaan pääotsikot ovat riittäneet, toisinaan taas liitteessä olevat kuviot ovat olleet olennaisia.

Yleensä menee niin, että kalvot + tärpit lukemalla pääsee kurssit läpi mutta parhaimpiin arvosanoihin olisi aihepiiri hallittava laajemmin eli luettava kirjat. Tietenkin poikkeuksia löytyy, mutta siihen on pääsyynä heikkotasoinen opetus (eli aihetta ylipäätänsä käsitellään vain kalvojen tasolla pintapuolisesti ilman mitään soveltavaa tentissä).

Mun oli tosi vaikeaa oppia yliopiston lukutyyliä. Luonteeltani olen tarkka ja keskityn pikkuasioihin. Opiskelin tiedekunnassa, jossa luentojen lisäksi tentittiin aina noin 5 500-sivuista kirjaa per kurssi. Kirjat käsittelivät eri aiheita kuin luennot. Lukiossa olin aina tosi hyvä ja sain juuri vaivaa näkemättä hyviä arvosanoja. Nuo kirjatentit olivat kuitenkin todella vaikeita, kun kaikkea ei voinut muistaa ja asioita piti hahmottaa eri tavalla. Yksi ystäväni selasi kirjat läpi aina 1-2 päivää ennen tenttiä, siis aloitti tuolloin ja katsoi kirjat kerran läpi, ja sai helposti hyviä arvosanoja. Varmasti kyse lukutekniikasta ja kokonaisuuksien hahmottamisesta. Tosin itsestäni kyllä tuntui, että välillä tentissä kysyttiin ihan epäolennaista nippelitietoa...

Mitä alaa opiskelet? Varmaan useimmilla aloilla pääsee tentistä läpi luentojen avulla, mutta etkö pelkää, että osaaminen jää kovin pintapuoliseksi?

Sama täällä kuin ap:lla. Opiskelin tietojenkäsittelyoppia, ja tosiaan useimmissa asioissa riitti erinomaisesti luentomoniste. Jostain syventävistä kursseista, jotka oli teoreettisempia, tarvi kirjan, mutta ei niitäkään hullukaan kokonaan sivulta 1 loppuun lue, vaan etsii tärkeä asiat ns tärpit ja lukee ne. Tärppeihin sai vinkkejä ostamalla ainejärjestöltä kopsut edellisten vuosien aineen tenttikysymyksistä. Yleensä toistuivat ihan samoina vuodesta toiseen ainakin jos luennoitsija oli sama. 

Ja mitä tuosta "osaaminen jää pintapuoliseksi", niin ainakin omalla alallani on niin että jos ihan käytännön duuneihin businessmaailmaan menee, niin sillä yliopistolla opitulla ei ole oikeastaan oikein mitään käyttöä. Työssä oppii sitten sen mitä tarvii. Opinnot on vain pakollinen paha että saa ne paperit.

Ihan samalla tavalla kuin luet niitä luentomuistiinpanoja eli otat kirjan käteen ja alat lukea. Voi taivas, miten joku keksii edes kysyä tällaista... Tämän asian päättelemiseen ei tarvita yliopistotutkintoa.

Sillä tavalla, että ymmärrät lukemasi asiasisällön ainakin suunnilleen. Mielellään myös sen, mikä on sen keskeisin sanoma. Sitten myöhemmin pähkäilet tenttikysymysten ääressä, miten lukemasi liittyy niihin kysymyksiin ;)

Muaki kiinnostas tietää. Luetteko sieltä täältä vai koko kirjan? Painotatteko enemmän kuitenki luentomuistiinpanoja?

[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 00:14"]

Muaki kiinnostas tietää. Luetteko sieltä täältä vai koko kirjan? Painotatteko enemmän kuitenki luentomuistiinpanoja?

[/quote]

Luen koko kirjan ja luentomuistiinpanot. Sen jälkeen teen vielä muistiinpanot kirjan ja luentomuistiinpanojen oleellisista asioista. Opiskelen humanistisessa.