Lue keskustelun säännöt.
Mitä pitäisi tehdä? Olen tukihenkilö eräälle sairaalle ihmiselle ja olen ihastunut häneen.
12.09.2021 |
Olisiko syytä sanoa, etten voi jatkaa enää. Pelkään, että tuo ihminen huomaa sen katseestani tai käytöksestäni.
Toisaaltaan en missään nimessä halua hylätä häntä. Ei ole kuoleman sairas, mutta sairaus aiheuttaa haasteita elämään.
Pelkään, että ammatillinen suhteeni häneen häiriintyy. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin.
Kommentit (15)
Ihastumista ei voi itse hallita. Sen näyttäminen on taas omissa käsissä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työsuhteessa oleva ihminen ei voi alkaa näyttämään ihastumisia potilaaseen! Jos et pysty siihen et voi työskennellä hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse ihastunut ns. tukihenkilööni. Vaikka tunne on sinänsä ihana pitkästä aikaa, pelkään tulevaa masennusta, koska kyseessä on täysin epätoivoinen ihastus. Kyseinen ihminen on lisäksi perheellinen. Miksi aina pitää ihastua epätoivoisesti, ei vaan jaksaisi enää tätä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minkälainen tukihenkilö, palkallinen?
Jos niin voi varmaan vaihtaa. Vai mitä tarkoittaa "hylätä"? Vapaaehtoinen?
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ihastunut ns. tukihenkilööni. Vaikka tunne on sinänsä ihana pitkästä aikaa, pelkään tulevaa masennusta, koska kyseessä on täysin epätoivoinen ihastus. Kyseinen ihminen on lisäksi perheellinen. Miksi aina pitää ihastua epätoivoisesti, ei vaan jaksaisi enää tätä...
Tämä on kyllä niin hämmentävää, kun en ole koskaan aikaisemmin ihastunut reilusti itseäni vanhempaan naiseen. En saa tätä henkilöä millään mielestäni, havahdun jatkuvasti, että ajattelen häntä. Pitäisikö minun olla järkevä ja yrittää vaihtaa toinen tukihenkilö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda paria, ei kannata sairaan kanssa alkaa suhteeseen. Olisit aina töissä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ihastunut ns. tukihenkilööni. Vaikka tunne on sinänsä ihana pitkästä aikaa, pelkään tulevaa masennusta, koska kyseessä on täysin epätoivoinen ihastus. Kyseinen ihminen on lisäksi perheellinen. Miksi aina pitää ihastua epätoivoisesti, ei vaan jaksaisi enää tätä...
Tämä on kyllä niin hämmentävää, kun en ole koskaan aikaisemmin ihastunut reilusti itseäni vanhempaan naiseen. En saa tätä henkilöä millään mielestäni, havahdun jatkuvasti, että ajattelen häntä. Pitäisikö minun olla järkevä ja yrittää vaihtaa toinen tukihenkilö?
Ja ei kun "pahemmaksi" vain menee kerta kerralta. Hän on niin ihana... Ihastuneena tietysti tulkitsee sokeasti asioita, mutta kemiat natsaa niin hyvin, että tuntuu, että hänkin olisi ehkä hieman ihastunut. Taidan kuitenkin nauttia tilanteesta niin pitkään kuin tätä kestää. Toivottavasti hän ei vain huomaa sitä minusta, vaikka mielestäni pystyn olemaan suht. järkevä hänen seurassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin on ns. "kotihoitaja". Sitten on vielä "työpaikkahoitaja" erikseen.
Et mitään. Esitä normaalia.