Jos sinut jätetään pitkän parisuhteen jälkeen, haluaisitko tapaamisen, jossa exäsi vastaisi kysymyksiisi?
Katsoin youtube-videota jossa aviomiehensä jättämä nainen kertoi olevansa kaikkein eniten järkyttynyt ja surullinen siitä että hänen miehensä "didn't give me any closure". Videon nainen oli ollut avioliitossa miehen kanssa 25 vuotta!
Ihmettelen sitä miksi joku jättäjä ei suostu "päätöstapaamiseen" vaikka jätetty sitä asiallisesti pyytää. Ihan kuin jättäjä haluaisi jätetyn kärsivän mahdollisimman paljon. Outoa.
Toisaalta jotkut jätetyt taas sanovat etteivät halua nähdä exäänsä enää ollenkaan eivätkä edes suostuisi tapaamiseen.
Kommentit (34)
Must on ollu kiva itkeä ero räkä poskella mut jättävälle ukolle ja päivitellä ääneen että en koskaan löydä ketään. Tämän jälkeen olen jatkanut elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ihmettele yhtään, jos ihminen, joka on halunnut toisesta eroon ei halua ruveta mihinkään ristikuulustelutapaamiseen. Pitäisin enemmän ihmeenä, jos joku tuollaiseen älyttömyyteen suostuu. Tai että joku haluaa ehdoin tahdoin pyöritellä veistä haavoissaan tuohon tyyliin. Kun ei ne selitykset yleensä muuta kuin pahenna tilannetta.
,
Aivan kohtuutonta, jollei voida pitkän tuntemisen jälkeen puida asiaa yhdessä.Voi jäädä pahakin trauma.
Minusta varsin kohtuullista, että hyväksytään tosiasiat eikä ruveta vääntämään turhan päiten. Turha vääntäminen ja kääntäminen saattaa vain tulehduttaa ne asiallisina säilyneet välit. Ja sitten ero on entistä vaikeampi. Kaikkien kannalta parempi, että hyväksytään asiat ja mennään etiäpäin.
En ole se jolle vastasit. Jos kerran jättää toisen, voi syyt kertoa, ellei toinen ole väkivaltainen hullu. On ihmisiä, jotka miettivät vuosia mikä heissä oli vikana tai mistä kaikki johtui, sen saa selville niinkin. Mutta helpottaisi heitä jos olisi muutama rehellinen syy. Ei tuossa erosta väännetä enää erotako vai ei, jos joku vääntää voi lähteä paikalta pois. Eivät ihmiset jää eron jälkeen toisen kaveriksi, muutama jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ihmettele yhtään, jos ihminen, joka on halunnut toisesta eroon ei halua ruveta mihinkään ristikuulustelutapaamiseen. Pitäisin enemmän ihmeenä, jos joku tuollaiseen älyttömyyteen suostuu. Tai että joku haluaa ehdoin tahdoin pyöritellä veistä haavoissaan tuohon tyyliin. Kun ei ne selitykset yleensä muuta kuin pahenna tilannetta.
,
Aivan kohtuutonta, jollei voida pitkän tuntemisen jälkeen puida asiaa yhdessä.Voi jäädä pahakin trauma.
Minusta varsin kohtuullista, että hyväksytään tosiasiat eikä ruveta vääntämään turhan päiten. Turha vääntäminen ja kääntäminen saattaa vain tulehduttaa ne asiallisina säilyneet välit. Ja sitten ero on entistä vaikeampi. Kaikkien kannalta parempi, että hyväksytään asiat ja mennään etiäpäin.
En ole se jolle vastasit. Jos kerran jättää toisen, voi syyt kertoa, ellei toinen ole väkivaltainen hullu. On ihmisiä, jotka miettivät vuosia mikä heissä oli vikana tai mistä kaikki johtui, sen saa selville niinkin. Mutta helpottaisi heitä jos olisi muutama rehellinen syy. Ei tuossa erosta väännetä enää erotako vai ei, jos joku vääntää voi lähteä paikalta pois. Eivät ihmiset jää eron jälkeen toisen kaveriksi, muutama jää.
Itsekäs ihminen kuvittelee kaiken liittyvän itseensä. Ei siihen aina ole mitään kummempaa syytä, miksi haluaa erota. Elämä on. Menee vaikeaksi, jos kaikesta pitää järjestää kuulustelu.
Keskustelut käydään siinä vaiheessa, kun parisuhde vielä yritetään pelastaa. Jos se lähtevä osapuoli ei ole halunnut niitä silloin käydä, niin ei hänellä ole vastauksia myöhemminkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ihmettele yhtään, jos ihminen, joka on halunnut toisesta eroon ei halua ruveta mihinkään ristikuulustelutapaamiseen. Pitäisin enemmän ihmeenä, jos joku tuollaiseen älyttömyyteen suostuu. Tai että joku haluaa ehdoin tahdoin pyöritellä veistä haavoissaan tuohon tyyliin. Kun ei ne selitykset yleensä muuta kuin pahenna tilannetta.
,
Aivan kohtuutonta, jollei voida pitkän tuntemisen jälkeen puida asiaa yhdessä.Voi jäädä pahakin trauma.
Minusta varsin kohtuullista, että hyväksytään tosiasiat eikä ruveta vääntämään turhan päiten. Turha vääntäminen ja kääntäminen saattaa vain tulehduttaa ne asiallisina säilyneet välit. Ja sitten ero on entistä vaikeampi. Kaikkien kannalta parempi, että hyväksytään asiat ja mennään etiäpäin.
En ole se jolle vastasit. Jos kerran jättää toisen, voi syyt kertoa, ellei toinen ole väkivaltainen hullu. On ihmisiä, jotka miettivät vuosia mikä heissä oli vikana tai mistä kaikki johtui, sen saa selville niinkin. Mutta helpottaisi heitä jos olisi muutama rehellinen syy. Ei tuossa erosta väännetä enää erotako vai ei, jos joku vääntää voi lähteä paikalta pois. Eivät ihmiset jää eron jälkeen toisen kaveriksi, muutama jää.
Oletko ihan varma, että helpottaisi? Nimittäin se syy ei välttämättä ole se, mitä sinä haluat kuulla. Se voi olla asia, joka vain satuttaa sinua entistä enemmän ja jota jäät loppuiäksesi vatvomaan. Kun tunnut olevat ihminen joka syyllistää itseään kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelut käydään siinä vaiheessa, kun parisuhde vielä yritetään pelastaa. Jos se lähtevä osapuoli ei ole halunnut niitä silloin käydä, niin ei hänellä ole vastauksia myöhemminkään.
TÄMÄ! Jälkikäteen selityksiä vaatimalla vain pahentaa tilannetta. Kyllä ne syyt kerrotaan ihan vapaaehtoisesti, jos halutaan tai jos ylipäätään on mitään erityistä syytä. Aina ei ole.
En todellakaan halua järjestää tapaamista, jossa ex kertoo että jätti minut koska löysi nuoremman ja nätimmän. Sehän se todellinen syy oli, vaikka ei hän minulle asiaa noin ilmaissut.
Faith kirjoitti:
En tiedä jaksaisinko itsekään moista tapaamista, ellei olisi jotain ihan tiettyä kysymystä, johon haluaisin vastauksen. Ehkei olisi.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että jättäjällä on velvollisuus suostua "päätöskeskusteluun", jos jätetty pyytää. Se voi tapahtua puhelimitsekin, tai vaikka sähköpostitse.
Ei aikuisella ihmisellä ole mitään velvollisuuksia exäänsä kohtaan. Velvollisuudet päättyvät samalla hetkellä, kun parisuhde päättyy. Eihän työsuhteen päättymisen jälkeenkään ole enää velvollisuuksia mennä työpaikalle selittelemään, miksi ei jatkanut ko. työssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelut käydään siinä vaiheessa, kun parisuhde vielä yritetään pelastaa. Jos se lähtevä osapuoli ei ole halunnut niitä silloin käydä, niin ei hänellä ole vastauksia myöhemminkään.
TÄMÄ! Jälkikäteen selityksiä vaatimalla vain pahentaa tilannetta. Kyllä ne syyt kerrotaan ihan vapaaehtoisesti, jos halutaan tai jos ylipäätään on mitään erityistä syytä. Aina ei ole.
Niin että "jätin sut mut ei oo mitään erityistä syytä niin ei oo puhuttavaakaan".
Please, pysykää te turvaetäisyyden päässä muista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelut käydään siinä vaiheessa, kun parisuhde vielä yritetään pelastaa. Jos se lähtevä osapuoli ei ole halunnut niitä silloin käydä, niin ei hänellä ole vastauksia myöhemminkään.
TÄMÄ! Jälkikäteen selityksiä vaatimalla vain pahentaa tilannetta. Kyllä ne syyt kerrotaan ihan vapaaehtoisesti, jos halutaan tai jos ylipäätään on mitään erityistä syytä. Aina ei ole.
Niin että "jätin sut mut ei oo mitään erityistä syytä niin ei oo puhuttavaakaan".
Please, pysykää te turvaetäisyyden päässä muista ihmisistä.
No mitä siinä on puhuttavaa? Ero tuli. Get over it!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelut käydään siinä vaiheessa, kun parisuhde vielä yritetään pelastaa. Jos se lähtevä osapuoli ei ole halunnut niitä silloin käydä, niin ei hänellä ole vastauksia myöhemminkään.
TÄMÄ! Jälkikäteen selityksiä vaatimalla vain pahentaa tilannetta. Kyllä ne syyt kerrotaan ihan vapaaehtoisesti, jos halutaan tai jos ylipäätään on mitään erityistä syytä. Aina ei ole.
Niin että "jätin sut mut ei oo mitään erityistä syytä niin ei oo puhuttavaakaan".
Please, pysykää te turvaetäisyyden päässä muista ihmisistä.
Jotenkin en yhtään ihmettele, että sinut on jätetty. Rasittavaa tuollainen jankuttaminen. Kun on erottu, on erottu. Silloin sinä keskityt omaan elämääsi ja annat exäsi jatkaa omaansa ilman sinua.
30 avioliittovuoden jälkeen mies petti, tuli ero. Ei mitään puhuttavaa sen jälkeen.
Minusta varsin kohtuullista, että hyväksytään tosiasiat eikä ruveta vääntämään turhan päiten. Turha vääntäminen ja kääntäminen saattaa vain tulehduttaa ne asiallisina säilyneet välit. Ja sitten ero on entistä vaikeampi. Kaikkien kannalta parempi, että hyväksytään asiat ja mennään etiäpäin.