Miksi kumppanin löytäminen on käytännössä mahdotonta naiselle?
Olen ihmetellyt asiaa koko aikuiselämäni. En ymmärrä sitä, mikä minussa on niin paljon huonompaa kuin muissa ihmisissä. Pari parisuhdetta on ollut, mutta nekin onnettomia ja sain pelätä olevani itae liian aktiivinen ja innokas. Mulla on mitat kohdillaan eli olen hoikka ja sopusuhtainen, kasvot ehkä keskitasoa tai vähän sen alle ja tyyli luonnollinen ja hiukset pitkät.en vain kuitenkaan kelpaa kenellekään käytännössä.
Kommentit (60)
Ole varovainen narsistien kanssa. Ne näyttävät aluksi mukavilta, mutta hitaasti he pudottavat naamionsa ja näyttävät sinulle, mitä julmia hirviöitä he ovat.
Vierailija kirjoitti:
Ole varovainen narsistien kanssa. Ne näyttävät aluksi mukavilta, mutta hitaasti he pudottavat naamionsa ja näyttävät sinulle, mitä julmia hirviöitä he ovat.
Olen itse asiassa narsistimagneetti. Nuorempana olin nätimpi, niin vissiin onnistuin nuorella iällä ja sutjakalla olemuksella hivelemään heudän itsetuntoaan. Olen myös kiinnostunut aika voimakasluonteisista, äkkipikaisista ja tavallaan äärikarismaattisista miehistä ja ne kivat, rauhalliset ja reilut jäävät kaveritasolle. Koetan tiedostaa tämän. Kunpa vielä joskus onnistaisi parisuhdeasioissa.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Passiiviset introvertit sinkkuna kirjoitti:
Jos vika ei ole ulkonäössä, niin sitten se on luonteessa ja käytöksessä. Millaisia aloitteita olet tehnyt ja millaisille miehille? Vai odotatko, että joku tulee kotoa hakemaan?
En todellakaan halua tehdä mitään aloitteita miesten suuntaan ihan periaatteesta. Haluan saada olla passiivinen. Miehen tehtävä on tehdä aloitteet kaikkeen ja olla parisuhteen veturi sekä päättää kaikki tärkeät asiat kodin sisustuksesta alkaen. Piste. Muuten joustan periaatteistani ja olen kiltti ja jopa alistuva.
T. Ap
Miksi ihmeessä kukaan haluaisi perässävedettävän kumppanin, jolla ei ole edes periaatteita?!?
Mun periaatteeni on juuri se, että mies näyttää kaapin paikan ja käskyttää naista sopivasti sekä on sopivan napakkaluonteinen komentelija. Naisen tehtävä on sitten peesailla ja totella. En kuitenkaan kiinnosta käytännössä ketään miestä, sillä ei kukaan tee aloitteita koskaan.
Miehen pitää myös osata "painaa päälle" ja olla aika suorasukainen ja vähän seksistinenkin. Eli en osaa tulkita kaverillista käytöstä mieheltä flirtiksi millään. Ne liian varovaiset ja kivat miehet jäävät 100% kaveritasolle. Pitää olla miehellä sen verran asennetta, että osaa sanoa asiansa selvästi. Nainen sitten sen perusteella päättää, onko valmis suhteeseen.
T. Ap
Feminismi on toitottanut että naisia pitää kuunnella, ja pitää kuin kukkaa kämmenellä ja sitä olisi nyt tarjolla, mutta ei kelpaa. Miehen pitäisi olla sitä ja tätä, "painaa päälle" mutta ei täällä miehenä enää kiinnosta, kun syytellään ahdistelijaksi. Ei kato enää jaksa noita naisten loputtomia loruja, mitä pitää olla. Rahalla hoidetaan halut.
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin kyllä saa mutta rakkauden löytyminen on erittäin harvinaista.
On sinustakin varmaan joku ollut kiinnostunut, mutta ihastus ei ole ollut molemminpuolista?
Mulla käy aina näin… mua piirittää miehet jotka ei voisi vähempää kiinnostaa. Ja ne innostuu vaan enemmän, kun olen viileä. :D nytkin yksi pommittaa viesteillä, kun käytiin treffeillä kerran.
Sitten kun itse ihastun niin se on aina yksipuolista. Kunpa joskus kokisi molemminpuolisen ihastumisen.
Lupaat vaan seksiä aamuin illoin ja siinä välissä. Sitten miehiä kyllä on tyrkyllä. Mutta jos haluaa ensin tutustua siihen ihmiseen eikä heti ole hyppäämässä sänkyyn, sitten miehet harvenee. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin kyllä saa mutta rakkauden löytyminen on erittäin harvinaista.
On sinustakin varmaan joku ollut kiinnostunut, mutta ihastus ei ole ollut molemminpuolista?
Mulla käy aina näin… mua piirittää miehet jotka ei voisi vähempää kiinnostaa. Ja ne innostuu vaan enemmän, kun olen viileä. :D nytkin yksi pommittaa viesteillä, kun käytiin treffeillä kerran.
Sitten kun itse ihastun niin se on aina yksipuolista. Kunpa joskus kokisi molemminpuolisen ihastumisen.Lupaat vaan seksiä aamuin illoin ja siinä välissä. Sitten miehiä kyllä on tyrkyllä. Mutta jos haluaa ensin tutustua siihen ihmiseen eikä heti ole hyppäämässä sänkyyn, sitten miehet harvenee. :(
Eikös tuossa ole riski, että päätyy vain seksikumppaniksi? Itse en halua päätyä sellaisern rooliin.
Olet jäänyt parisuhde junasta jo nuorena. Minä olin 24v jo vanhapiika kun kaikki muut olivat pariutuneet ja silloin löysin elämänkumppanin muutaman vuoden vanhemmastani miehestä ja se oli menoa. Olin pettynyt muutamaan kertaan ja jäänyt jätetyksi niin että löysin kerrankin sellaisen joka ei minua jättänyt heti ensimmäisten ongelmien tullessa kun lapsuuden kotona en ollut mitään parisuhdemallia koskaan saanut.
Meillä on elinikäinen suhde eikä me hylätä koskaan toisiamme vaikka mitä tulisi. On meillä ollut ikäkriisit ja särmiä on hiottu puolin ja toisin eikä olla kasvettu erilleen. Kun me olemme mitä olemme niin rakastamme toisiamme yli kaiken 30v yhdessä olomme jälkeenkin. Sairauksia kun on tullut puolin ja toisin niin autamme toisiamme niiden ylitse. Me emme hylkää toisiamme vaikka tulisi mitä sairauksia. Meillä on niin pitkä historia jo niin ettemme luovu koskaan siitä minkään ihastumisien takia jos sellaisia tulisi puolin tai toisin. Miehelläni meno kenkä loppui jo vähän ennen koronaa ja minulla jo nelikymppisenä niin ettei kotoa enää haluttanut lähteä baareihin. Mies vielä kävi juottoloissa yksin silloin tällöin pari kertaa kuukaudessa ennen koronaa mutta koronan jälkeen ei yhtään kertaa kun olen riskiryhmässä sillä hän suojelee minua ettei turhaan hae tauteja.
Kun tämmöisiä pandemioita tulee niin siinä huomaa toisen ihmisen merkityksen ettei ole yksin tässä maailmassa vaan on kumppani tukemassa vaikkei sitä aina arjessa niin huomaisikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Passiiviset introvertit sinkkuna kirjoitti:
Jos vika ei ole ulkonäössä, niin sitten se on luonteessa ja käytöksessä. Millaisia aloitteita olet tehnyt ja millaisille miehille? Vai odotatko, että joku tulee kotoa hakemaan?
En todellakaan halua tehdä mitään aloitteita miesten suuntaan ihan periaatteesta. Haluan saada olla passiivinen. Miehen tehtävä on tehdä aloitteet kaikkeen ja olla parisuhteen veturi sekä päättää kaikki tärkeät asiat kodin sisustuksesta alkaen. Piste. Muuten joustan periaatteistani ja olen kiltti ja jopa alistuva.
T. Ap
Miksi ihmeessä kukaan haluaisi perässävedettävän kumppanin, jolla ei ole edes periaatteita?!?
Mun periaatteeni on juuri se, että mies näyttää kaapin paikan ja käskyttää naista sopivasti sekä on sopivan napakkaluonteinen komentelija. Naisen tehtävä on sitten peesailla ja totella. En kuitenkaan kiinnosta käytännössä ketään miestä, sillä ei kukaan tee aloitteita koskaan.
Miehen pitää myös osata "painaa päälle" ja olla aika suorasukainen ja vähän seksistinenkin. Eli en osaa tulkita kaverillista käytöstä mieheltä flirtiksi millään. Ne liian varovaiset ja kivat miehet jäävät 100% kaveritasolle. Pitää olla miehellä sen verran asennetta, että osaa sanoa asiansa selvästi. Nainen sitten sen perusteella päättää, onko valmis suhteeseen.
T. Ap
En alapeukutanut, jos sillä tällä kohtaa on mitään merkitystä mutta luettuani tämän kommenttisi, niin tajusin luultavasti miksi ei ainakaan minusta olisi sinun Ap kumppaniksi.
Tietysti on minulta nyt pöljää yleistää omat mieltymykseni koskemaan muitakin miehiä, joten en niin tee. Huomautan kuitenkin, että tuskin olen mieltymyksieni kanssa täysin yksin.
Haluan iselleni kumppanin, joka kulkisi rinnallani suunnilleen samaan tahtiin. Välillä pysähtyen ja arvioiden, että mihinkäs seuraavaksi edettäisiin tai minkä ottaisimme tai hän haluaisi ottaa päämääräkseen; ei kaiken arvitse olla parisuhteessa yhteistä fifi-fifti
En sen sijaan toivosi sellaista naista kumppanikseni, joka kokisi halua, kuten kirjoitat peesailla ja totella . Tai jonka [suoralainaus:] Miehen tehtävä on tehdä aloitteet kaikkeen ja olla parisuhteen veturi sekä päättää kaikki tärkeät asiat kodin sisustuksesta alkaen. Piste
Toivosinkin löytäväni ja kohtaavani hänet, jossa kumpikin meistä voi olla vuorollaan "parsuhteen jveuri""mutta yhtä hyvin olla vuorollaan sen heikompi ("veämätön") osapuoli.
Ei kumppanini tehtävänä ts ole sen paemmin olla johtajani joka näyttäisi suuntani tai osoittaisi paikkani. Mutta ei myöskään se, jolle minun tuksi aina osoittaa tietä ja olla se, joka sanoisi viimeisen sanan ja jota veäsin perässni tai odottaisin kulkevan perässäni
.Odotan etten sanosi, että vaadin kumppanillani olevan myös omia mielipiteitä ja käsityksiä asioista ja ilmiöistä jne., jotka luonnollisesti voivat olla osin samoja kuin minun omani; eriyisesti ns. suuista linjoista (Esimerkiksi olen kuoleman tuomiota vastaan tai minusta on hyvä että kouluissa on sekaluokat, eikä opiskelupaikkoja jaea sukupuolen perusteella).
Mutta olisi luonnotonta, jos kumppanini olisi aina samaa mieltä kanssani, tai pyrkisi olemaan kanssani samaa mieltä.
Olen myös sitä mieltä, että nainen joka haluaa kumppanikseen ihastuksensa kohteen ei ainoastaan odotta ja toivo, että ihastuksensa on se, jonka tehtävänä olisi lähestyä naista ensin ja osoittaakseen näin, että on naisesta hyvin kiinnostunut. - Sen sijaan, että nainen rohkaistuisi ottamaan riskin ja yrittäisi lähestyä ihastuksensa kohdetta.
Sinkkumies
Laitat vaan tinderiin, että olet hyvä talouskone, voileivät odottaa, eikä päänsärkyä ole ikinä, Jono on ovellasi!
Vierailija kirjoitti:
Miehiä on kyllä tarjolla kenelle vaan naiselle, kumppaniksikin. Sen kumppanin ja kumppanuuden laatu on sitten ihan eri juttu. Itse en ole mikään kedon kaunein kukka, en sosiaalisesti lahjakas tai paljon muutakaan hyvää, mutta on kyllä ajoittain ollut ihan ärsytykseksi asti miehiä pommittamassa, miksen halua suhdetta juuri hänen kanssaan.
Onko tämä kommentti sukua, joidenkin pöljien miesten väittteelle, jossa laukovat sellaisiakin pöljyyksiä kuin, että kuka tahansa nainen voi saada aina halutessaan seksiä...
En ole itse nainen mutta en haluaisi ummisaa silmiäni ja kieltää sitä mahdollisuutta, että olsi myös naisia joilla on suuri, hyvin suuri halu ja toive löytää itselleen kumppani ja tai mahd. vain seksipartneri. Tai omata halu tulla aistituksi; kosketuksi, kuulluksi nähdyksi....
Miksi yksinäsyys olisi vain sukupuoeen sidottu kohtalo?
Vaikka tilastollisesti onnkin tiettävästi erojaa siinä miten tai kuinka yksinänen mies vs. yksinäien nainen selviää ja pärjää omassa arjessaan/ elossaan.
Eroja on jo siinä miten -yksinkertaistaen- mielekkääksi/ laadukkaaksi hyväksi ja antoisaksi kokevat on yksin elävät miehet vs. sinkkuna elävät naiset oman elämänsä.
Sinkkumies
Miehet haluavat terveitä hyväntuullisia naisia jotka haluavat heitä.
Perinteiset signaalit auttavat. Hymyily, sopiva meikki, vartalon muotoja korostava pukeutuminen.
Kuntosalilla tai muuten huollettu reipas ja ryhdikäs, mutta ei välttämättä muuten mitenkään täydellinen kroppa.
Jos vielä tajuaa opiskella miesvaltaista alaa tai harrastaa jotain sellaista, mitä miehetkin harrastavat ei ongelmia pitäisi olla.
Huippuälykkäät ja muutenkin jotenkin erikoiset joutuvat etsimään vähän pitempään mutta kyllä kaikille etsiville joku löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Passiiviset introvertit sinkkuna kirjoitti:
Jos vika ei ole ulkonäössä, niin sitten se on luonteessa ja käytöksessä. Millaisia aloitteita olet tehnyt ja millaisille miehille? Vai odotatko, että joku tulee kotoa hakemaan?
En todellakaan halua tehdä mitään aloitteita miesten suuntaan ihan periaatteesta. Haluan saada olla passiivinen. Miehen tehtävä on tehdä aloitteet kaikkeen ja olla parisuhteen veturi sekä päättää kaikki tärkeät asiat kodin sisustuksesta alkaen. Piste. Muuten joustan periaatteistani ja olen kiltti ja jopa alistuva.
T. Ap
Miksi ihmeessä kukaan haluaisi perässävedettävän kumppanin, jolla ei ole edes periaatteita?!?
Mun periaatteeni on juuri se, että mies näyttää kaapin paikan ja käskyttää naista sopivasti sekä on sopivan napakkaluonteinen komentelija. Naisen tehtävä on sitten peesailla ja totella. En kuitenkaan kiinnosta käytännössä ketään miestä, sillä ei kukaan tee aloitteita koskaan.
Miehen pitää myös osata "painaa päälle" ja olla aika suorasukainen ja vähän seksistinenkin. Eli en osaa tulkita kaverillista käytöstä mieheltä flirtiksi millään. Ne liian varovaiset ja kivat miehet jäävät 100% kaveritasolle. Pitää olla miehellä sen verran asennetta, että osaa sanoa asiansa selvästi. Nainen sitten sen perusteella päättää, onko valmis suhteeseen.
T. Ap
Ymmärrät kai kuitenkin, että lapatossu on kamalan raskas kumppani? Tässä passiivisuudessa se varmaan tökkää.
Trolololo lollolo lollolo loo
Kai te nyt hyvänen aika tajuatte, että ap on ylisjonne joka toistaa netistä oppimaansa naisvihastereotypiaa?
Vierailija kirjoitti:
Nainen kuin nainen saa kumppanin halutessaan. Aloitus on täyttä pötyä.
Keski-ikäiselle sinkkumiehelle se on oikeasti täysin mahdotonta.
Meillä on töissä sinkkumies. Olen ajatellut että hän ei kelpuuta ketä tahansa naista ja siksi sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen kuin nainen saa kumppanin halutessaan. Aloitus on täyttä pötyä.
Keski-ikäiselle sinkkumiehelle se on oikeasti täysin mahdotonta.
Meillä on töissä sinkkumies. Olen ajatellut että hän ei kelpuuta ketä tahansa naista ja siksi sinkku.
Miehet on nirsoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen kuin nainen saa kumppanin halutessaan. Aloitus on täyttä pötyä.
Keski-ikäiselle sinkkumiehelle se on oikeasti täysin mahdotonta.
Meillä on töissä sinkkumies. Olen ajatellut että hän ei kelpuuta ketä tahansa naista ja siksi sinkku.
Ei kukaan ihminen, nainen tai mies, kelpuuta ketä tahansa.
Kerrankin luin koko ketjun alusta loppuun.
Toivon, että AP trollaa. EI kukaan nyt noin voi ajatella. Mutta jos oikeasti toimii ja ajattelee tuolla tavalla niin ymmärrän vallan hyvin sinkkuuden. Se sinkkuus tulee jatkumaan hamaan tappiin saakka tuolla menossa.
M34
Vierailija kirjoitti:
Miehet haluavat terveitä hyväntuullisia naisia jotka haluavat heitä.
Perinteiset signaalit auttavat. Hymyily, sopiva meikki, vartalon muotoja korostava pukeutuminen.
Kuntosalilla tai muuten huollettu reipas ja ryhdikäs, mutta ei välttämättä muuten mitenkään täydellinen kroppa.
Jos vielä tajuaa opiskella miesvaltaista alaa tai harrastaa jotain sellaista, mitä miehetkin harrastavat ei ongelmia pitäisi olla.
Huippuälykkäät ja muutenkin jotenkin erikoiset joutuvat etsimään vähän pitempään mutta kyllä kaikille etsiville joku löytyy.
Tämä on toiminut ainakin minun kohdallani, vaikken seuraa ole aktiivisesti etsinytkään. Käyn kuntosalilla ja jostain syystä ikäiseni miehet kiinnostuvat minusta, kun ystävällisesti ilman taka-ajatuksia juttelen heille eri liikkeistä ja kaikkea yleistä lähinnä liikuntaan liittyen. Kahvikutsuja on tullut muutamia parin juttelukerran jälkeen. Luulen, että avainsana on ystävällisyys. Toki olen melko hyvässä kunnossa ja naamakin kai ok. Tuota miesvaltaista koulutusta jutteluvaiheessa edes kerro. Olen siis DI koulutukseltani. Mutta ehkä opiskelu pääsääntöisesti miesten kanssa opetti, miten miesten kanssa jutellaan asiallisesti, kaverillisesti ja ystävällisesti ilman parisuhdetoivetta :)
N53
Oli minullekin aikoinaan vaikeaa, vaikka olin ulkoisesti hyvin naisellinen ja liikunnallinen ja opiskelin hyvään ammattiin. Olin myös miesten suhteen kovin arka.
Sitten vain yhtenä syksynä kyllästyin tilanteeseen ja aloin käydä opiskelukavereidein kanssa baareissa ja ravintoloissa. Yksi - siis vain yksi - mies alkoi tehdä tuttavuutta. Hän sanoi melko pian, ettei koskaan aio mennä naimisiin, kun vanhemmat olivat antaneet avioliitosta niin huonon mallin. Meni 6 viikkoa ja mies kosi. Annoin rukkaset. Meni vielä 2 kk ja mies kosi uudestaan. Vieläkin epäröin. Vähän myöhemmin omassa päässäni sanoi klikklik ja naimisiin mentiin, kaksi epäröivää ihmistä. On oltu avioliitossa vaikka kuinka kauan ja lapsiakin on kolme. Ei ole ollut mikään match made in heaven, mutta kyllä tämä on yksinäisyyden voittanut ja selvästi.
Olen osallistunut luokkakokouksiin ja kurssikokouksiin viime vuosina. On ollut omituista kuulla, miten useampikin opiskelutoveri on nyt kertonut olleensa minuun aikoinaan ihastunut. Niin olin minäkin joihinkin heistä, mutta aloite jäi tekemättä. Älä kulje onnesi ohi!
Mun periaatteeni on juuri se, että mies näyttää kaapin paikan ja käskyttää naista sopivasti sekä on sopivan napakkaluonteinen komentelija. Naisen tehtävä on sitten peesailla ja totella. En kuitenkaan kiinnosta käytännössä ketään miestä, sillä ei kukaan tee aloitteita koskaan.
Miehen pitää myös osata "painaa päälle" ja olla aika suorasukainen ja vähän seksistinenkin. Eli en osaa tulkita kaverillista käytöstä mieheltä flirtiksi millään. Ne liian varovaiset ja kivat miehet jäävät 100% kaveritasolle. Pitää olla miehellä sen verran asennetta, että osaa sanoa asiansa selvästi. Nainen sitten sen perusteella päättää, onko valmis suhteeseen.
T. Ap