**SYYSystävät, perjantai!**

Hauskaa, kun on saatu Tiivii " Torstin äiti" takaisin :)



Vauvaonnea vauvaperheisiin! Meidän perhe kuuluu siihen porukkaan, joilla lapsiluku on täynnä ja tuntuu oikelta.



Meillä töiden ja pitkien hoitopäivien alku on ollut aika rankkaa - itkua ja ikävöintiä. Pyörsky on pillahtanut hakiessa itkuun ja sopertanut " äiti mulla on ollu sua ikävä" ja " mä huusin sua etkä sä äiti vastannu" ... Väkkärä on sopeutunut helpommin, kuvittelin etukäteen juuri päinvastaista, että Pyörsky on vaan onnellinen kun pääsee kavereiden kanssa olemaan ja Väkkärä sitten pienempänä kaipaa kotiin... Jotta näinkin tarkkavaistoinen äiti täällä :)



Tänään onnistuu (kipii!) lasten päivän lyhentäminen, mies on lähtenyt jo aikaisin ja minä vasta kohta menen viemään pienet niin että ehtivät kuitenkin aamupalalle tarhaan (kiitos lanseerauksesta, Ankkis) kun ei olla etukäteen ilmoitettu, etteivät mene.



Ykkösen (ylä)koulu on alkujännityksen jälkeen pyörähtänyt käyntiin ilman ongelmia - ainakin toistaiseksi :)

Kakkonen on ensi viikon leirikoulussa, taitaa poikaa vähän jännittää.



Tätä napaa tässä raportissa, luen pinot joka ilta mutta en saa kirjoitettua väsymykseltäni. Olette mielessä.

Lapset ovat jo tarhakunnossa (luulen). Minä en. Ajattelin viedä ne aamupäiväksi ja hakea unille kotiin. Saisin vähän levätä. Tosin muutama asiakin pitäis toimittaa...



Ayap, kivaa, että saatte vähän lyhennettyä lasten päivää. Mies aamulla mietti, että minkähän ohjelman päänkäyttäjä olet? Sympatiahalit sinne.



Syjiin, sanoo Valma.



Moi.



PL

odotusta ilmassa, kohta soi ovikello. Vieras ihminen tulee meille kotiin katsomaan meidän nurkkia, likaa ja villakoiria. Outoa.



Puurot syöty, hampaat pesty ja vaatteet puettu jo, ollaan tunti normaaliaikataulua edellä. Kiitos herätyskellon.



Mukavaa aamua kaikille!! I' ll be back....



äk

joku päivä joidenkin päivien välissä.



Meillä ei oikein viikonpäivät tunnu missään, kun mieskään ei mene töihin vaan niin sanotusti on töissä koko ajan. Kotona siis. Eskari on ainoa, mikä pitää meidät jossain ruodussa.



Poikasen eskari on aivan ihana. Nyt tiedän, minkä ikäisen lapsen haluaisin hoitoon, käytännön toteutuksena se saattaa olla hankalaa. Töihin joutuisi vuonna 2012.



Elän mukana Pileten työhön kutsua, on se vaan hienoa, että olet tehnyt noin suuren vaikutuksen työnantajiin. Kohtalosi luo toivoa muille (lukekaa:minulle) urapolkua etsiville. Vaikka uskonkin, että syysmammat ovat aina tienneet, että olet huisin ammattitaitoinen, ei tämä meille ollut yllätys.



Päivähoidoista muutama kokemus. Tämä kyläpahasen jättipäiväkoti, jossa on satakunta lasta, on aivan huippu. Aina ei määrä tarkoita huonoa laatua. Henkilökunta on ihan huippua ja käytössä on monia minua miellyttäviä opetusaatteita. Lapset saavat mm. leikkiä pk:n viihtyisissä tiloissa joka puolella. Heidän kuuluu vain ilmoittaa opelle, mihin menevät. Mielestäni se opettaa hyvää vastuullisuutta omista liikkeistä.



Hienoa on myös oma keittäjä. Poikanen (huonosyöntinen laiha luikero) ilmoitti erään päivän hauskimmaksi kohdaksi syömisen. Joka päivä ruoka saa Poikaselta erityismaininnan.



Yhtenä päivänä kerroin, että Poikanen oli ilmoittanut kyselijöille, ettei siellä eskarissa mitään tehtäviä ole. Itse tiesin kyllä, että menetelmänä on, että opetus lomittuu kaikkeen tekemiseen ja tehtäviä on, muttei perinteisiä koulutehtäviä. Epäilin opettajalle leikilläni, että olikohan Poikanen vähän pettynyt. Seuraavana päivänä Poikanen oli saanut lisätehtäviä toisen pojan kanssa. Laskivat plus- ja miinuslaskuja keskenään ja siitäkö riitti kotona juttua. Mielestäni aivan ihanaa lasten yksilöllisten ominaisuuksien huomiointia.



Pitkät lörinät Poikasen eskarista, mutta piti siksikin laittaa, että verrattuna meidän edelliseen pk:hon, jossa oli 20 lapsen sisarusryhmä (eli pieni ja tavallaan ideaali paikka), tämän päiväkodin henkilökunta on tehnyt suuren vaikutuksen ammattitaidollaan. Hyvä fiilis syntyy pikkuasioista, täällä hoitajat muistavat aina kertoa, kuinka päivä on mennyt. Edellisessä sai aina kiskoa hohtimilla tietoa, ja välillä tuntui, että hoitajat ihmettelivät, miksi tuo nyt noin kyselee.



Nyt olen puhunut omista asioistani niin paljon, että taidan poistua nolona takavasemmalle. Isot lapset on hoidossa, ja siksi on aikaa kirjoittaa. Saamuskalle tahdon sanoa, että kaikessa surullisuudessaan sait äitisi kommentit kuulostamaan jopa koomisilta. Äidissäsi olisi aihetta vaikka elokuvahenkilöksi ;-) Hassua muuten, ettei meidän Poikasta kukaan kommentoi anorektikoksi, vaikka oireilee aivan selvästi syömisellä (kotitunnelmat ja pojan oma jännitys vaikuttavat syömiseen ja kun tilanne on ohi, tankkaa ruokaa kaksin verroin)



NYT, pois täältä terroristi



Kukkuu, komentaa itseään

Ensi maanantaina se sitten alkaa, työt. Sain kuulla että oikeuteni väestörekisteri-tietoihin, jne. salassapidettäviin arkistoihin on taas " aukaistu" joten valmiina ollaan :) Tosin - mun täytyy viellä vähän muistella kuinka ne tietokone-ohjelmat nyt sitten toimikaan ... Esimieheltänikin sain eilen sähköpostia jossa vahvisti minulle Pietarin virkamatkan aikataulun (sinne lähden siis 21.9.) Nyt on jo ihan työläisolotila :)



Pile, ONNEA uudesta työstä :) Hieno homma! Toivottavasti hoitokuviotkin selkiytyvät tai ainakin tuovat sinulle selvyyden ja tyyneyden.



Ayapille mukavia työpäiviä edelleen. Voi pientä Pyörskyä :( Onko, muuten, syysmammojen sieniretki (heh) vielä ajatusasteella voimissaan (vai oliko se silloin joku vitsi jota en ymmärtänyt ;) ) Minulla olisi jo kumisaappaat valmiina.



Tiivii, tervetuloa takaisin. Kiva, että viihdytte uudessa kotipaikassanne!



Tyttö on tänään kotona, ulkoilee miehen kanssa. Mun täytyy lähteä pian synttärilahja-ostoksille, mies täyttää vuosia huomenna. Minulla on eräs hauska idea mielessäni ja toivottavasti Sellossa on tykötarpeet löydettävissä tälle idealle. Ihana aamu oli, kun ei tarvinnut tyttöä viedä tarhaan :)



Päivän jatkoja kaikille!



Alli

Onnea,onnea Pile!Toivottavasti myös hoitoasiat selkiintyvät!



Kärsin kai jonkilaisesta reissunjälkeisestä väsymyksestä! Siellä kaikki meni tosi hienosti vaikka lapset piti " hoitaa" yksin.Poika aika reippaasti teki pesut,pukemiset,syömiset ja saatiinhan me valmisruoka,ei tarvinnu sitä miettiä!Nyt on pinna tosi kireellä,yhtään en jaksa sitä äiti anna,äiti tule,äitiiiiiiiiiiiii ja poika käy ihan kierroksilla-kokoajan jotain taistelu-leikkiä ja siitä kuuluu kauhee meteli ja kokoajanpitää juosta ja hyppiä!Nyt leikkivät yhessä jotain kaatamisleikkiämikä varmaan loppuu itkuu...........



Ihanalta kuulostaa POikasen tarha :-)

Mua jo ahdistaa maanantai ku olis eskarii meno...



Täytys pesulle ja pukemaan ja ulos..

Tänään sitä omaa aikaa shoppailun merkeissä :-)Täytys kyl ostaa rintsikat,se on tuskaa..



jatu

Vaikka johan tuo on iltapäivä. Nukuin vaan taas pojan lähdön jälkeen niin tuntuu vielä aamulta.



Opemammalle onnittelut vauvan syntymän johdosta!!!



Ja Leannalle hyvin kuuluneista sydänäänista! Ihanaa!



Kerppu: taidan olla vähän pihalla lähialueen jutuista. Kyselen niitä " hoitopaikkoja" sit myöhemmin kun alkaa olla lähempänä nuo ratkaisujen teot.. Nyt poika vielä jatkaa neljä aamua viikossa tarhassa. Saan vähän levättyä, kun tuo asukaspuistoonkin kävely käy joskus " alapäälle!" rankaksi.



Ja Hilullekin piti lähettää onnitteluja uuden vuosikymmenen saavuttamisesta! Ja PiLe lle uudesta työpaikasta!



Itsellä ei oikeastaan kummenpia tunnelmia tänään, vähän oon siivoillu ja kun haen pojan niin kauppaan pitäs ehtiä. Hyvää viikonloppua toivottelen ja poistun takavasemmalle.



Reeli

Siivooja lähti, mukava 45-vuotias nainen, jolla hevosia ja jo aikuisia omia lapsia 3 kpl. Oli 2h ja suurin osa ajasta puhuttiin, mutta siivoskin myös. Jatkossa koitetaan pojan kanssa vaikka puistoon lähteä niin ei olla tiellä ja saa rauhassa sillävälin siivota täällä. Eli ainakin ekakerrasta jäi hyvä kokemus.



Allille hyvää viimeistä kotipäivää! Sä kuulostatkin jo siltä että tulevat työasiat ovat pinnalla. Oon salaa vähän kade, töihinmeno ja oman alan jutut kiinnostais jo muakin kovasti.... No, ne haaveet unohtuu varmaan pian kunhan vauva syntyy, mutta nyt just...



Tää mun jokasyksyinen itsensäkehittämistarve sai aikaan sen, että mä päätin aloittaa ne avoimen yliopiston työ- ja organisaatiopsykologin opinnot monimuoto-opiskeluna, käytännössä täysin etänä. Tenttiminenkin onnistuu tutussa paikassa Tampereella, joten oikeita esteitä opiskeluille ei ole. Tavoitteena on edetä Hyvin Hitaasti, nyt syksyllä vaan yks kurssi, ens kevät taukoa kun vauva pieni ja sit enemmän opintoja jos jaksan ens syksynä, jollon hakisin kolmevuotiaalle syyspoitsulle osa-aikaista tarhapaikkaa ja koittaisin lukea pienemmän kanssa kotona. (nyt kaikki kahden lapsen äidit voi naureskella siellä toisessa päässä, että " niinhän sä luulet, kastotaan vaan..." . Voi olla että olen itsekin sitten eri mieltä raskaan vauvavuoden jälkeen, mutta nyt ainakin tämä tuntuu hyvältä suunnitelmalta. Saan vähän jotain omaa ja täydennysopiskelu auttaa toivottavasti sitten joskus töitä hakiessa, kun noista omista opinnoista on jo tovi (ja samalla myönnän olevani ns. ikuinen opiskelija, ja siinämielessä outo tyyppi että tykkään opiskella, vaikka samaanaikaan olenkin äärettömän laiska...mitenköhän nämä piirteet oikein yhdistyvät käytännössä...??)



Pilelle onnea uuden työn johdosta! Mahtavaa!



Tiivii, tahtoo kans lisää kuulumisia! Talosta, puutarhasta, työstä, yms. yms. Vieläkö teet vajaata viikkoa?



Nyt täytyy viedä pikkumies päiväunille. Yleensä olen aina itse myös nukahtanut, nyt yritän pysyä hereillä että saisi sitten ensi yönä nukutuksi. Huomenna pitäisi olla pirteä, lähdetään häihin turun seudulle. Kipii! Naminami hääherkkuja, hyviä ystäviä ja juhlahumua tiedossa.



halipuseja kaikille!



äitikuu

kukkuun poikasen päivähoito kuulosti hyvälle! Voi kumpa kaikki paikat olisivat tuollaisia!!



äk

Ompas meidän pikkuiset jo isoja- taas on syyskuu:)



En ole teitä unohtanut, välillä aina käyn lukemassa pinoa, mutta kirjoittaminen...hmm.en tiedä miksi en ole saanut aikaiseksi. Ehkä olen vähän tipahtanut jutuista kärryiltä?



Vähän meidän perheen kuulumisia: Pikkuinen tyttö, joka ei ole isänsä eikä äitinsä eikä veljensä näköinen, syntyi 30.7 viikoilla 41 helpohkon ja nopean synnytyksen tuloksena (vai onko helppoa synnytystä olemassakaan, joko sitä on kuukaudessa ehtinyt unohtaa NE kivut?) MItat 3710g ja 49.5cm. Pikkuinen verrattuna veljeensä (4050g syntyessään) Onnellista vauva-arkea elellään ja vauva teki tullessaan isoveljestä reippaan pikkumiehen, joka hyvinkin vaikeiden nukuttamisten jälkeen on alkanut itse mennä päivä- ja yöunille. kömpii sänkyyn ja sanoo unia ja nukahtaa:) Ihana helpotus arkeen! Vauva nukkuu hyvin, syö kerran yössä. Kumpa äitikin osaisi nukkua, heräilen aikaajoin katsomaan " no, eikös se vauva kohta herää jo syömään" No, jokatapauksessa hyvin jaksellaan:)



Millaisia kakkuja kaksivuotiaille? miten kermapursotuksen päälle saa suklaalla muumipeikon? kertokaa pliis ja pelastakaa pulasta:)



muumimaha(ton) jälleen ja kaksi pikkuista, toinen jo kohta kaksi vee:)

Pieni tyttö, ihanaa, lämpöiset onnittelut!!!



äitikuu

syyskuu? Eikös vielä ollut kesä?



Minulla sen verran syksyä nenässä, että ilmottauduin myös kehittämään itseäni kansalaisopistoon. Luovaa kirjoitusta aiheena. Pyydettyyn " miksi minä tulen tälle kurssille?" -esseehen ajattelin mainita teidät, armaat syysäiteet, kirjoitusharrastuksen ylläpitäjät.



Muumimahaton muumimaha, onnea! Meillä ollaan kaksi viikkoa edellä. Koska olen kaksi viikkoa kokeneempi heinä-äiti, uskallan lupailla: hormoonit vaikuttavat huonoon nukkumiseen. Minulla oli ssama ongelma kuin sinulla nukkumisen kanssa, mutta se on helpottanut lähiaikoina. Kakkuun muumin kuvavoisi ehkä onnistua jollain sabluunasysteemillä, leikkaamalla paperista muotti pursottamista varten.



K

Muumimahalle lämpimät vauvaonnittelut!

Mä oon tehnyt kuviot täytekakkuun niin, että oon piirtänyt ääriviivat kermaan sokerikuorrutteella ja sitten ripotellut kuvan nomparelleja täyteen. Ja yksityiskohdat sitte myös kuorrutteella päälle. En oo jaksanu sabluunoita tehdä, vaan oon kattonu jostain mallia ja piirrelly menemään. Muuminhan voi tehdä niinkin, että laittaa nomparelleistä taustan ja muumihahmo näkyy sitten keskellä. No, ei vastannut kyllä suoraan kysymykseen, mutta vinkiksi kuitenkin.



Tsemppiä Äitikuun opiskelukuvioihin!



Kukkuun poikasella vaikuttaa olevan tosi hyvä tarha. Mua vaan niin jaksaa naurattaa tuo kyläpahanen. Täällä kun ei oo päiväkotia koko kunnassa, vaan kaikki lapset on pph:ssa.



Tänään on koitettu imuroida ja pestä lattioita. Ajattelin, että koitetaan taas pitää jonkinlainen perussiivo yllä Pekan synttäreihin ja sitten riittää järjestely ja imurointi. Ja keittiön pesu. Tuo ylläpito on vaan vaativin osuus, kun Pekka on niin kova kuskaamaan tavaraa paikasta toiseen ja aina pitäis olla kaverina keräämässä niitä takaisin.



Johtuukohan hormooneista, vai onko mulla muuten vain joku vaihe? Kun omat asiat tuntuu niiiiin ISOILTA ja niitä pitää miettiä ja pitäis nytheti saada pysyviä ratkaisuja tehtyä eikä niitä kuitenkaan haluais tehdä. On niin vaikea hyväksyä se, että minunkin jaksamisessa tulee rajat vastaan, vaikkei ees oo mitään allergioita, koliikkia tmv.

Mies kyllä tavallaan osallistuu paljonkin, mutta samalla sillä on kuitenki kaken maailman omia menoja ja on tärkeää päästä metälle ja puuhata koiran kanssa ym.

Ja yhä jaksan harmitella sitä, että molemmat isovanhemmat on kyllä lähellä, mutta ei niistä sillä tavalla oo apua. Ovat vielä työelämässä ja aina on jotain omiakin menoja (totta kai, mutta en nyt osaa sanoa kunnolla, mitä tarkoitan) ja aina meidän pitää olla menossa niille käymään. Meillä ei kyllä käydä muuten kuin synttäreillä. No, äitini saattaa joskus töistä piipahtaa. No, silloin kun kehdataan pyytää, hoito kyllä järjestyy, muttei tahdo kehdata, kun tuntuu olevan niin paljon kaikenlaista.

Muutenkin tuntuu, että ihmiset on niin kiireisiä. Mä täällä ootan, että väkeä kävis meitä ja Iikaa kattomassa, mutta saahan odotella. Ja viimein saa ite pakata porukan autoon ja lähteä huruttelemaan, ettei ihan tuu mökkihöperöks.

ONNEKSI TE SILTI OOTTE TÄÄLLÄ!



Eilen alkoi tosiaan perhekerhokin. Tuli jotenki orpo olo, kun miedän perhe oli 50% porukasta eli lisäksi oli kaks äitiä, joilla molemmilla yks laps mukana.



Äh, en osaa nyt kirjoittaa mitään järkevää.



T@hti

(tännehän pitää ilmoitella ihan kaikki, eikös?)



Minun pitäisi laittaa lapsille kassit valmiiksi. Lähdemme aamulla mummolaan. Huoh.... ei mitenkään hirveästi inspiroi, mutta hulluksi täällä kotona tulee. Niin se ilmoitus: en ole sitten paikalla viikonloppuna. Heh... ketä kiinnostaa.... Mutta ilmoitinpahan vain, että koneelle en pääse, mutta hengessä olen mukana.



Ja Öttikselle niitä suppareita!



Ja Muumimaha-vai mahaton (kerkesin jo unohtaa) Onnea Vauvasta!



Pilelle onnea työpaikasta!



Muuta en nyt muista, mutta:

Hyvät Wiikkikset kaikille!



Mimmu ja lapset x3



LiLit ahkerana sitten, että pääsee heti alkuviikosta mukaan!

On nää kolme päivää olleet ihan kiitettävän rankkoja. Ihan kivaa on silti ollut.



Pilette, lisää infoa s-postiin, joohan:) Olen utelias:) Hyvää lomaa!



Pieni jäi taas huutamaan päiväkotiin, mutta en tiedä lakkasko melkeen saman tien. En enää ulkona kuullut mitään. Ihan hyvin oli kai mennyt. Päiväunilla oli ollut härdelliä, kun kaksi uutta oli ollut hoidossa.



Onnea Muumimaha!!!



Menen telkkarin eteen makoilemaan. Kävin koiran kanssa 45min hikisen kävelylenkin. Hyvä minä:)



T: Ynis

...taitaa kuulua niihin hyviin suunnitelmiin, jotka ei tänä syksynä toteudu. Tai ainakaan en osaa sitä nyt suunnitella. Mutta jos syysmammojen viisivuotissuunnitelmaan otettaisi :)

Muumimahalle onnittelut pikku prinsessasta!



Täällä edellenkin olen yhtenä kappaleena!



Pitää kohta mennä Veetiä nukuttamaan. Kauhulla jo odotan meneekö tänäänki se 1 1/2 tuntia ennen kuin nukahtaa. Päivälläkään ei tänään millään ois nukahtanut päikkäreille. En kuitenkaan voi päikkäreitä kokonaan poiskaan jättää. Sit nää illat ois vaan yhtä huutoa.



Mun pää on aivan tyhjä ja mitään kirjotettavaa ei tuu mieleen. Poistun siis sohvalle makoilemaan.



Öttis, Veeti ja masuasukki rv40+2

ensinnäki kommenttiraidat



muumimahalle onnea!!



öttikselle jaksuja odotuksen viimemetreille ja veetin nukutushommiin!



piletelle onnea uudesta työstä.se karpalovadelmasuklaa on hyvää

oon saanut sitä kolme levyä nam!



lahjag

tomitraktori jotai juttuja,leikkikoruja,titinalle cd

ne on toiveissa!



bb g

viimeks katoin,nyt katotaan jaksanko.tulee paljon hyviä sarjoja!



lapsiluku g

näin on aika hyvä.kyllä kaksi tyttöä on musta hyvä.

ehkä kolmenkympinkriisin tienoilla tulee vauvakuume,katotaan sit!



mä pumppailen täällä,maitoa tulee karmeesti ja neiti ottaa vaan parhaat päältä ja loput pullosta.kun pääsi siihen pullon makuun...

hyvin on mennyt,nukkuu ja syä.viittä tuntiakin putkeen,katotaan koska muuttuu!suurin jännityksen aihe et herääkö hilma yöllä kun vauva herää niin osoittautui turhaksi: ei herää!!

kovin innokas on hoitamaan ja halimaan isosisko.

iltasin vauhtipäällä,pitää vähän hillitä.kiekat nousee!

itellä hyvä olo,pää pehmeä muttei ihan niin pehmeä kuin viimeksi.



yhellä kädellä hankaLA kirjoittaa..

palataaaa

hauskaa viikkistä kaikille!!!!!



ramika

hilma syyslapsi

nuu 1vkoa ja 1pvä

Ramika, mulla oli sama pelko, että alkaako esikoinen kukkumaan öisin, kun vauva huutaa, mutta toisin kävi. Ekana yönä kävi kattomassa mikä on hätänä, kun vauva itkee, mutta sen jälkeen ei tainnut korvaansa lotkauttaa:)



Esikoisella on maanantaina suulaen ja nielun (tai mitä kaikkea nyt onkaan) varjoainekuvaus. Vaikka se on kai ihan perustoimenpide, niin jotenkin hirvittää. Mitähän siitä seuraa. Onneksi ei tarvi olla itse mukana, vaan sairaalan omahoitaja vie:) Laittavat sitä ainetta nenään ja suuhun. Toi nenään laitto vähän hirvittää, vaikka täytyy varmaan sanoa, että se on nenälääkettä. Nimittäin nasolin menee tosi helposti nuhassa. Suorastaan vaatii sitä aina. Keskiviikkona on EEG ja torstaina labrakokeita. Aika hurja viikko edessä.



Pienempi tuntui onnelliselta, kun yritin selittää, että nyt alkoi viikonloppu eikä aamulla tarvitse mennä tarhaan. Mitenköhän ensi viikolla taas sujuu, jää nähtäväksi.



Mulle muuten tulee tarhasta mieleen eläinten tarhaus:) Toisaalta Ankkiksen peruste päiväkoti-nimityksen vääryydelle oli ihan hyvä, mutta toisaalta mietin, että kyllähän siitä yritetään tehdä kodikas ja kodinomainen paikka (kai?). Kotia tuskin tolla nimityksellä yritetään korvata. Aikuisen tietty helppo ajatella, mutta mitähän ajattelee lapset. Toisaalta viettävät siellä kuitenkin ison osan hereilläoloajasta. No, tämä nyt ei ole suuri ongelma. Itse käytän molempia nimityksiä:)



T: Ynis

Onko moni muukin yrittänyt laittaa viestiä ja kadottanut sen taivaan tuuliin, kun noin monta viestiä jää näkymättä? Minä äsken ehdin kopioida omani, kun eka ei lähtenyt minnekään ja sain uudelleen sen lähetettyä.



T: Ynis