Steiner-koulu, millainen opinahjo?

MOT: Steinerkoulun salaisuus

https://areena.yle.fi/1-50118623

https://keskustelu.suomi24.fi/t/12029042/huonoja-kokemuksia

Lue kirja:

Paavo Hiltunen: Mitä Rudolf Steiner todella opetti

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni on steinerkoulun kasvatti, ja valitettavasti se on heijastunut negatiivisesti jatko-opintoihin. Esim. luonnontieteissä, englannissa ja tilastojen tulkitsemisessa osaaminen on todella heikkoa. Yo-kirjoituksissa oli suuria vaikeuksia, ja yritti monta kertaa päästä yliopistoon turhaan. Hän olisi ihan perusfiksu tyyppi, mutta tiedollisia ja taidollisia puutteita on valitettavasti liikaa, jotta niitä olisi helppo ottaa itsenäisesti kiinni.

Jos nyt jotain positiivista, niin on todella taitava kuviksessa ja muissa visuaalisissa jutuissa. Osin varmasti koulun peruja.

Steiner-piireissä elää myös valitettavan vahvana erilainen hörhöily, jota on vähän ystäväänikin tarttunut. Uskotaan mm. homeopatiaan, ollaan rokotekriittisiä tai lääkekriittisiä jne.

Ystävä lapsi kyllä ponnisti Steneristä  Aaltoon. Johtuneiko sitten siitä että isänsä on matemaatikko. Mukavia teatteriaesityksiä,  luokkaretkiä, kahviloita ym tapahtumia koulussa järjestivät. Tietty joukossa myösrokotevastaisia hörhö steineräitejäkin:)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/6330840/steinerkoulun-haitat

Jos on tosiaan jo olemassa olevia oppimisvaikeuksia tai yhtään epäilyä niiden mahdollisuudesta, ei Steiner koulu ole paras paikka. Toki kouluissa on varmasti eroja, mutta oman kokemuksen mukaan erityisopetus ei ole Steinerissa kovin hyvässä kuosissa

Minulle ajateltiin koulun vaihtoa muuton tuonne, kun olin 5-luokalla. Kävimme siellä tutustumassa ja ainakin silloin 2005 vuonna oli pieni luokka. Oikeastaan suurin syy siihen etten vaihtanut tuonne oli se, ettei siellä käytetty kirjoja lainkaan ja oppilaat tekivät opettajan muistiinpanoista ja tunneilta itse kirjan. Silloin aloin itsekin miettiä, että miten saan tarpeeksi tietoa noin ja ajattelin etten pysty itse sitä kirjaa tekemään. Se oli varmaan yksi miksen mennyt ja tuolla oli vielä niin, että muistaakseni vasta lukiossa oli kirjat. Olisi saanut olla noiden omien itsekirjoittettujen kirjojen varassa sinne saakka. Ei olisi toiminut. Koulu myös aika rähjäinen ja ruokakin kehnoa. Olin itse kiusattu siinä toisessa koulussa mihin siirryin eli en tiedä olisiko elämääni parantanut jos olisin tuonne mennyt. Uskon silti, että olisi virhe ollut sekin ja olisin jäänyt opiskelussa jälkeen muista.

Pakko jakaa myös omia muistoja noin kymmenen vuoden takaa. Olin Steinerissa ala-asteen puolivälistä lukion loppuun. Nyt Ylellä julkaistu Valitut lapset-dokumenttisarja nosti pohdintoja omista kouluajoista, vaikka onneksi Suomessa ei koskaan ihan noin pahaa menoa ole ollut, kuin mitä dokumentti naapurimaastamme kertoo.

Omat kokemukseni ovat hyvin ristiriitaisia, koska monia asioita ei koulussa koskaan selitetty oppilaille, kuten miksi oppilaat pistettiin temperamentteihin perustuviin istumajärjestyksiin tai miksi eurytmiaa aka eukkaa oli pakko opiskella, vaikka muissa kouluissa ei tätä ainetta ollut. En edes tiedä mitä temperamenttia itse edustan näiden oppien mukaan... Tässä ehkä koulun suurin synti onkin. Tietämättömyys on pahinta. Jos noita asioita olisi edes jotenkin yritetty selittää lapsille, niin ehkä niihin olisi suhtautunut suopeammin. Mutta ei... Koulu on edelleen yhtä mystinen kuin Tylypahka.

Steinerissä oli myös paljon hyviä puolia, kuten monipuolinen oppiminen, joka oli paljon muutakin kuin kirjojen pänttäämistä. Tyyliin bilsan tunneilla mentiin oikeasti luontoon tutkimaan asioita, eikä vain opeteltu asioita ulkoa.

Oma luokanopettajani oli todella hyvä ja alalleen täysin omistautunut henkilö. Myös lukiossa suurin osa opettajista oli todella huippuja ja omille aihealueilleen omistautuneita. Heitä muistelen vieläkin lämmöllä!

Mitä opetuksen tasoon tulee, niin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta luokastani melkein kaikki ovat suorittaneet vähintään AMK-tutkinnon, suurin osa maisterin yliopistossa, joten kai opetuksen tason voisi sanoa olevan ihan kelvollista. ;)

Huonoja puolia oli mm. kirjattomuus ja pakkosaksan opiskelu. Saksa siis kuului ainakin omassa koulussani pakolliseksi aineeksi yläasteen loppuun asti. Itse kärsin sen opiskelusta, koska minulla oli lukihäiriö ja siksi vaikeuksia etenkin kielten opiskelussa. Kolmen kielen kanssa tappelu oli yhtä tuskaa, etenkin kun ruotsi alkoi myös varhaisemmin ala-asteella. Olisin kaivannut kieliin kunnon oppikirjat, eikä mitään vihkoon raapustettuja harakanvarpaisia muistiinpanoja tai monistenippuja... Ja en muuten saanut koulusta IKINÄ mitään apua tai tukea omaan lukihäiriööni. Vasta vähän ennen kirjoituksia terkkari suostui tekemään lukihäiriötestin minulle. Opettajien mielestä olin vain laiska ja haluton oppimaan, vaikka oikeasti tein kamalasti töitä päästäkseni edes läpi. Vanhempani joutuivat omasta pussistaan kustantamaan minulle tukiopettajan koulun ulkopuolelta englannin opiskeluun.

Suurin negatiivisin asia on kuitenkin luokka, joka pysyi samana koko kouluajan. Parhaimmillaan tämä voisi toimia tosi hyvin ja jollain tasolla ymmärrän tämän ideologian taustalla. Valitettavasti omalle kohdalleni osui todella kurja luokka, jossa koin koko kouluajan olevani ulkopuolinen. Ihmiset pysyivät melkein koko ajan omissa klikeissään. Muutamia erikoisempia tyyppejä suljettiin kaiken ulkopuolelle, vaikka varsinaista kiusaamista ei paljon ollut. Ainakaan näkyvästi... Olisin itse etenkin teininä kaivannut mahdollisuutta valita paremmin keiden kanssa vietän aikaa, sillä koin usein etten jakanut kenenkään kanssa samoja arvoja, mielenkiinnonkohteita tai harrastuksia. Olen jälkikäteen harmitellut, että miksi en lähtenyt toiseen lukioon sekä miten surkea säkä kävi luokan suhteen. Kivassa porukassa koulun monipuoliset retket ja muut projektit olisivat olleet takuulla vieläkin ikimuistoisempia.

Minulla on lapsi steinerissa kutosella ja käynyt steinerin eskarista alkaen. Hänellä on oppimisvaikeuksia, mutta on edennyt silti koulussa ihan kohtalaisen hyvin. On myös saanut erityisopetusta aina tarvittaessa. Pidän steinerissa siitä, että lasta ei lannisteta ja hänen itsetuntoa tuetaan. Vaikka sä et olisi hyvä kaikessa, niin hyvällä itsetunnolla pääsee elämässä pitkälle.

Täytyy sanoa että steinerissa opettajalla on iso merkitys. Jotkut opettajat ovat aivan liian lepsuja ja opettaminen jää mielestäni puolitiehen, toisen lapseni kohdalla oli näin. Hän vaihtoikin koulua.

Omat lapseni ovat molemmat olleet steinerkoulussa 1-6 luokan. Valitettavasti muuttaessamme toiselle paikkakunnalle jossa ei ole steinerkoulu ensi syksynä, jatkavat peruskoulussa. Mutta kuitenkin lapseni ovat kyllä aivan sivistyneitä ja luokkakaveritkin taitavat suurimmala osalta olla. Opettajat ovat mukavia, puuttuvat kisaamiseen ja osaavat asiansa. Täällä koulussa on vain noin 100 oppilasta eli opettajat oikeasti tuntevat oppilaansa. Luokkahenki on tyttärieni luokalla kuulemma todella hyvä ja uudetkin oppilaat pääsevät hyvin mukaan ryhmään. Omasta kokemuksestani suosittelisin kyllä steinerkoulua lämpimästi. Tietenkin kokemukset voivat koulukohtaisesti vaihdella, mutta omia lapisiani steinerkoulu on kyllä kasvattanut hyvin:)

Olen käynyt koko Steinerkoulun ja kirjoittanut sieltä ylioppilaaksi. Olen kärsinyt siitä, että Steiner koulussa ei käytetty oppikirjoja vaan itse tehtiin muistiinpanot opettajan esityksestä ja niistä sitten luettiin kokeisiin. Yliopistossa (luin juristiksi) oli vaikeaa hallita suuria opintokokonaisuuksia ja lukea suuria sivumäärä tentteihin, koska kirjoista ei ollut riittävästi kokemusta. Valmistuin kuitenkin ja sain tutkinnon, mutta lapsiani en laittanut Steinerkouluun. 

Ei hyvä.

En tykkää.