Lue keskustelun säännöt.
Oppilaitoksen rahoitus perustuvaksi valmistuvien oppilaiden työllistymiseen
10.09.2021 |
Olisi järkevää muuttaa nykyinen valmistuneiden määrään pohjautuva rahoitus työllistymiseen ja vielä työllistyvien palkan suuruuteen (eli valtion saamiin verotuloihin) perustuvaksi. Nykyään oppilaitosten kannattaa lisätä opiskelupaikkoja suosituilla, mutta huonosti työllistäville aloille. Jos rahoitus tulisi sen perusteella kuinka moni valmistunut oikeasti työllistyy ja vieläpä sellaiselle tuottavalle tai työvoimapulastakin kärsivälle alalle, josta työnantaja on valmis maksamaan hyvää palkkaa, niin kaikki voittaisivat. Nuoret työllistyisivät, Suomi saisi enemmän verotuloja ja sen myötä koulut enemmän rahoitusta.
Kommentit (5)
Aika marginaalinen ongelma tuo esittämäsi. Tuollaisia tapauksia on pisara meressä. Lisäksi se olisi helppo kiertää esim. sitomalla rahoitus pelkkien maksettujen verojen sijaan verojen määrän kasvuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppilaitoksella pitää olla lupa koulutuksen järjestämiseen. Tuo väite, että oppilaitokset itsenäisesti vapaasti voisivat päättää, mitä koulutuksia ne järjestävät, on harhaanjohtava. Esimerkiksi lähihoitajakoulutusta järjestetään nyt enemmän kuin ennen, koska siihen ohjataan lisärahoitusta valtiolta. Aloituspaikat eivät kuitenkaan tule täyteen monessakaan oppilaitoksessa, joten vaikka työllistyminen on hyvää, koulutuspaikkojen määrän lisääminen ei kannata, koska vajaat ryhmät ovat riski.
Miten tuota seurattaisiin?
Ja minulla on kaksi ammattitutkintoa, kumman mukaan tulisi rahoitus?
Vierailija kirjoitti:
Miten tuota seurattaisiin?
Ja minulla on kaksi ammattitutkintoa, kumman mukaan tulisi rahoitus?
Työllistymistä seurataan jo nyt. Kun koulutus päättyy, jokainen saa kyselyn, onko työpaikka. Jatkokyselyt lähtee myös, mutta en nyt muista, kuinka nopeasti valmistumisen jälkeen. Tuo on totta, mitä joku (opettaja) mainitsi, että ammattitutkintoa opiskelevilla on yleensä työpaikka. Se on täydennystä omaan ammattitaitoon, esim. kehitysvamma-alan at tai mielenterveys- ja päihdetyön at. Siksi heillä yleensä on jo taustalla perustutkinto (esim. lähihoitaja tai sairaanhoitaja) ja täydentävät osaamistaan. Jos rahoitus määräytyisi työllistymisen mukaan pelkästään, yliedustettuja olisivat ammattitutkinnot ja oppisopimukset.
Naisvaltaisilla aloilla tuo vääristäisi koulutusrakennetta, koska osa opiskelijoista hankkii perheen ja jäävät suoraan valmistumisen jälkeen äitiyslomalle. Näin tapahtuu lähes jokaisessa koululuokassa naisvaltaisilla aloilla parin, kolmen naisopppilaan kohdalla. He lähtevät koulutusta vastaavaan työhön vasta perhevapaiden jälkeen.
Ei se ihan noin mene. Minä opetan pääsääntöisesti ammattitutkintoja. Opiskelijoilla on 90% työpaikka. Enemmistö on työskennellyt omalla alallaan pidempään kuin 10 vuotta. Eihän siinä mitään järkeä ole, että ammattitutkintoon opiskelevien määrää alettaisiin lisätä nuorten, ensimmäiseen ammattiinsa opiskelevien kustannuksella.