Miksi on setä ja eno, mutta täti on täti

Koska ennen äidin veljellä ja isän veljellä oli erilainen asema yhteiskunnassa monin tavoin, esim. perintöasioissa. Naisilla vastaavaa erottelua ei ollut, siksi ei ollut merkitystä oliko täti isän vai äidin puolelta.

Eno – äidin veli

Setä – isän veli

Eräänlaista misogyniaa tuokin varmaan

Vierailija kirjoitti:

Koska ennen äidin veljellä ja isän veljellä oli erilainen asema yhteiskunnassa monin tavoin, esim. perintöasioissa. Naisilla vastaavaa erottelua ei ollut, siksi ei ollut merkitystä oliko täti isän vai äidin puolelta.

Tai sitten se on sattumaa. Useimmissa Euroopan kielissä ei ole tätä erottelua. Ruotsissa on, mutta siinä erotellaan kaikki muutkin (morfar, farfar, mormor, farmor, farbror, morbror, faster, moster).

Ruotsissa on eri tädit.

Äidin sisko - moster = täti

isän sisko - faster = täti

Vierailija kirjoitti:

Eno – äidin veli

Setä – isän veli

Kiitos, että valaisit meitä tietämättömiä suurella viisaudellasi.

Ei ole mahdotonta, että tädeilläkin on ollut eri nimitykset. Onhan sellaisetkin sukulaisuussuhteet kuin nato ja kyty (aviomiehen veli ja sisko) jääneet pois, vaikka moni vielä nuo nimitykset tuntee (jos ei muualta, niin Kalevalasta).

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mahdotonta, että tädeilläkin on ollut eri nimitykset. Onhan sellaisetkin sukulaisuussuhteet kuin nato ja kyty (aviomiehen veli ja sisko) jääneet pois, vaikka moni vielä nuo nimitykset tuntee (jos ei muualta, niin Kalevalasta).

Ja toisaalta moni ei tunne enää  myöskään sanoja käly ja lanko, että ehkä nämäkin alkavat olla katoavaa kansanperinnettä.

Eno ja setä on mies. Täti on nainen. Mies ei voi olla täti eikä eno ja setä voi olla nainen. Näin yksinkertaisuudessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ennen äidin veljellä ja isän veljellä oli erilainen asema yhteiskunnassa monin tavoin, esim. perintöasioissa. Naisilla vastaavaa erottelua ei ollut, siksi ei ollut merkitystä oliko täti isän vai äidin puolelta.

Tai sitten se on sattumaa. Useimmissa Euroopan kielissä ei ole tätä erottelua. Ruotsissa on, mutta siinä erotellaan kaikki muutkin (morfar, farfar, mormor, farmor, farbror, morbror, faster, moster).

Ei se ole sattumaa, vaan perustuu juuri tuolle että mikä on ollut asema ja tarve erotella sukulaisia. Riippui mm. siitä oliko yhteisössä tapa että morsian muuttaa miehen kotiin vai toisin päin, kuka perii kenen aseman ym. T. Antropologi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ennen äidin veljellä ja isän veljellä oli erilainen asema yhteiskunnassa monin tavoin, esim. perintöasioissa. Naisilla vastaavaa erottelua ei ollut, siksi ei ollut merkitystä oliko täti isän vai äidin puolelta.

Tai sitten se on sattumaa. Useimmissa Euroopan kielissä ei ole tätä erottelua. Ruotsissa on, mutta siinä erotellaan kaikki muutkin (morfar, farfar, mormor, farmor, farbror, morbror, faster, moster).

Ei se ole sattumaa, vaan perustuu juuri tuolle että mikä on ollut asema ja tarve erotella sukulaisia. Riippui mm. siitä oliko yhteisössä tapa että morsian muuttaa miehen kotiin vai toisin päin, kuka perii kenen aseman ym. T. Antropologi

Mutta se on hyvinkin sattumaa, mikä nimitys on jäänyt elämään kieleen. Tädeille on hyvin voinut olla eri nimitykset myös.

Terv. lingvisti

Vierailija kirjoitti:

Eno ja setä on mies. Täti on nainen. Mies ei voi olla täti eikä eno ja setä voi olla nainen. Näin yksinkertaisuudessaan.

Kysyttiin kyllä ihan muuta asiaa!

Vierailija kirjoitti:

Eno – äidin veli

Setä – isän veli

Realy?

Suomi on ja on ollut aiemminkin matiarkaatti syvärakenteissa. Tämän vuoksi isänpuolen sukulaisia ei ole tarvinnut niin tarkkaan nimetä, äidin puolelta kylläkin.

Matriarkaatilla tarkoitan tässä traditioiden siirtämistä, perheen sisäistä hallintaa ym. Nämä ovat aina olleet Suomessa naisten käsissä. Kaikista sukulaissuhteista äidin ja tyttären välinen on se vahvin, eikä tuo ole mikään nykyajan tuotos.

„Ja toisaalta moni ei tunne enää myöskään sanoja käly ja lanko, että ehkä nämäkin alkavat olla katoavaa kansanperinnettä“

Toivon että eivät katoa! Meillä kyllä on käly ja lanko käytössä yhtä hyvin kuin vävy ja miniäkin. Mutta olen huomannut että pikkuserkku-käsite on nuoremmille ihmisille joskus epäselvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eno – äidin veli

Setä – isän veli

Kiitos, että valaisit meitä tietämättömiä suurella viisaudellasi.

No tässä asiassa lähes kaikki tiesi mistä on kysymys. Mutta usein aloituksen tekijöiden sanoja pitää selittää, eli hyvällä asialla oltiin. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eno – äidin veli

Setä – isän veli

Kiitos, että valaisit meitä tietämättömiä suurella viisaudellasi.

No tässä asiassa lähes kaikki tiesi mistä on kysymys. Mutta usein aloituksen tekijöiden sanoja pitää selittää, eli hyvällä asialla oltiin. eri

Kyllähän tuo hyvin selkeästi oli kysytty.

Sedäksihän sanotaan kaikkia vieraitakin miehiä, jos pikkulapsille miehistä puhutaan, niinkuin tädiksi naisia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mahdotonta, että tädeilläkin on ollut eri nimitykset. Onhan sellaisetkin sukulaisuussuhteet kuin nato ja kyty (aviomiehen veli ja sisko) jääneet pois, vaikka moni vielä nuo nimitykset tuntee (jos ei muualta, niin Kalevalasta).

On. Ei ole ollut eri nimityksiä tädeille.

Syy on juurikin tuossa, mitä ykkönen jo sanoikin, eli että isälinjalla on ollut perintömielessä merkitystä enemmän kuin äitilinjalla. Ja miehillä muutenkin.

Se, että muissa kielissä asia on vähän eri, ei poisselitä ilmiötä. Eri kielissä on eri tarkkuuksia eri asioille, ja vain osin erot selittyvät tarpeella olla juuri ko. asiassa tarkempi.

T. Historioitsija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mahdotonta, että tädeilläkin on ollut eri nimitykset. Onhan sellaisetkin sukulaisuussuhteet kuin nato ja kyty (aviomiehen veli ja sisko) jääneet pois, vaikka moni vielä nuo nimitykset tuntee (jos ei muualta, niin Kalevalasta).

On. Ei ole ollut eri nimityksiä tädeille.

Syy on juurikin tuossa, mitä ykkönen jo sanoikin, eli että isälinjalla on ollut perintömielessä merkitystä enemmän kuin äitilinjalla. Ja miehillä muutenkin.

Se, että muissa kielissä asia on vähän eri, ei poisselitä ilmiötä. Eri kielissä on eri tarkkuuksia eri asioille, ja vain osin erot selittyvät tarpeella olla juuri ko. asiassa tarkempi.

T. Historioitsija

Voisitko antaa lähteen tälle, että ei ole ollut?

Terv. lingvisti