Minkäikäisestä ihmisestä pystyy oikeasti tunnistamaan että hän on poikkeuksellisen älykäs?

18-kuukautisesta, joka alkaa seuraamaan vanhempien puhetta jatkuvalla katsekontaktilla.

Meidän lapsella näkyi 3-vuotiaana. Oppi lukemaan ja kirjoittamaan, eikä vain suomea, vaan myös englantia ja espanjaa. Se kyky oppia ja omaksua uutta oli aivan uskomaton ja tosiaan tuosta eteenpäin kehitys otti valtavia harppauksia eteenpäin.

Kyllä meillä ainakin viimeistään varmistuttiin esikoisemme älykkyydestä silloin 5-vuotiaana, kun hän onnistuneesti derivoi ensikerran.

Kuopus täyttää joulukuussa kolme, mutta on selkeästi isosiskoaan jäljessä kaikessa kehityksessä. Hän on kuitenkin täysin ikäistensä tasoinen aivan kaikilla mittapuilla.

Täysi-ikäisestä poikkeuksellisen älykkyyden näkee siitä, että äänestää Perussuomalaisia kaikista ivapuheista huolimatta. Ymmärtää asioiden todellisen laidan ja maailman suunnan.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsella näkyi 3-vuotiaana. Oppi lukemaan ja kirjoittamaan, eikä vain suomea, vaan myös englantia ja espanjaa. Se kyky oppia ja omaksua uutta oli aivan uskomaton ja tosiaan tuosta eteenpäin kehitys otti valtavia harppauksia eteenpäin.

Ja jatkan vielä. Meillä ei ole siis kaksi- tai kolmikielinen koti, vaan olemme ihan tavallinen suomenkielinen perhe. Lapsi vain alkoi nappaamaan kieliä piirretyistä, lauluista... Aloimme lukea lapselle englanniksi ja hän omaksui kielen nopeasti. Espanjan hän itse nappasi lastenlauluista, aloimme opiskella (!!) yhdessä espanjaa ja pian hän höpötti sitäkin sujuvasti.

Hänellä on vieläkin suunnaton mielenkiinto eri kieliin. Ja tämä oli yksi lapsi kolmesta, kaksi muuta lasta ovat kehittyneet ihan normaalien kehityskaarien mukaisesti.

Meillä on yksi neljästä lapsestamme erityisen älykäs. Täytyy sanoa, että hän oli erilainen jopa jo heti synnytyslaitoksella! Kuulostaa hassulta, ja tämä voi olla sattumaakin tietysti. Kuitenkin, hän oli heti ihan eri lailla tarkkaavainen kuin sisaruksensa. Hän ei ollut kovin tyytyväinen vauva, ei koskaan viihtynyt itsekseen tuijottelemassa seinää tai pitkään tutkimassa jotain yhtä lelua, vaan hän kyllästyi vauvana nopeasti ja pyrki liikkeelle aikaisin. Hän puhui 2-3 sanan lauseita 8-kuisena. 2-vuotiaana hän osasi jo paljon asioita ja vaikutti ymmärtävän niitä ikänsä puolesta hyvin ja nyt 7-luokalla hän tekee joitakin yliopistotasoisia kursseja fysiikassa ja tietää monista asioista, koulu sujuu häneltä helposti kaikissa suhteissa.

Sellainen joka ei aivopeseydy systeemiin, on myös sydän ei pelkkä äly, on omilla osa-alueillaan älykäs, hyvä käytös ja ei kannata muiden alistamista. Puolustaa heikompaa.

Ehkä jostain 3-5-vuotiaasta. Esimerkiksi jos tuossa iässä tankkaa tietokirjoja itsenäisesti, niin kyllä on poikkeustapaus. Tai jos tuossa iässä päihittää aikuisen ok-tasoisen pelaajan shakissa tms.

Kaveri on Mensan jäsen ja olen ollut hänen bileissään, jossa oli paljon muita mensalaisia. Ei se heidään jutuistaan paistanut mitenkään läpi.

Näin jälkeenpäin sanoisin tyttärestämme, että synnytyslaitoksella jo. Hänellä vaan oli ihan erilainen katse kuin muilla vauvoilla, äärimmäisen tarkkaavainen ja skarppi. Tuli tunne, että hän on "vanha sielu". 

Oppi sitten lukemaan ilman opettamista 3-vuotiaana ihan vaan seurailemalla kun hänelle luetaan ja yhdistelemällä mielessään kirjaimet ja äänteet. 4-vuotiaasta alkaen ahmi kaikenlaista tietokirjallisuutta avaruudesta, elämän kehityksestä maapallolla, historiasta. Noloa kyllä hän oli myös alle kouluikäisenä jo minua parempi lukemaan karttoja ja hahmottamaan minne pitää mennä. 

Valitettavasti koulussa hän pitkästyi aika lailla heti eka luokilla ja koulumotiivaatio on ollut aika huono aina. Kyllä hän tekemättä mitäänkin pärjäilee ok, mutta harmi että selvästi älykäs ja lahjakas lapsi on tuollanen että tämä on tylsää, ei kiinnosta. Matematiikka ainoa mikä nappaa tällä hetkellä.

Meidän 11-vuotias on mukana Harvardin nuorien lahjakkuuksien kehitysohjelmassa. Käy suomalaisessa koulussa normaaliin tapaan, mutta saa kehitysohjelman kautta haasteita ja tehtäviä joiden avulla hän pystyy kehittämään lahjakkuuttaan eteenpäin ja saa mielekkyyttä opiskeluun. Samalla tuo petaa hänelle tulevaisuuden mahdollisuuksia päästä opiskelemaan stipendin kautta Harvardiin, mutta ei se kuin Manulle illallinen tule vaan kyllä siihen hän töitä saa tehdä.

Hyvin nuorena hänestä kävi jo ilmi, että on poikkeuksellisen lahjakas lapsi. Asiat jäivät päähän suurinpiirtein kertalukemalla tai kuulemalla, mutta onneksemme satuimme saamaan hänet mukaan mieheni USA:n komennuksen aikana ko. ohjelmaan. Siitä olen erityisen onnellinen, että hän on myös liikunnallinen ja nauttii siitä, koska monilla lahjakkailla liikunta jää vähemmälle ja se on kuitenkin erityisen tärkeää kasvaville nuorille.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä ainakin viimeistään varmistuttiin esikoisemme älykkyydestä silloin 5-vuotiaana, kun hän onnistuneesti derivoi ensikerran.

Kuopus täyttää joulukuussa kolme, mutta on selkeästi isosiskoaan jäljessä kaikessa kehityksessä. Hän on kuitenkin täysin ikäistensä tasoinen aivan kaikilla mittapuilla.

Mun piti googlettaa että mitä se derivointi on...

Jos synnytyslaitoksella vanhemmat sovittaa lapselle ylioppilaslakkia, niin voi päätellä hänestä tulevan älykkö. On niin viisaat vanhemmatkin.