Älytöntä sitoutua, että kutsutaan töihin kun jossain pikkupuljussa tarvitaan.
Katsoin juuri telkkarissa kokoomuksen ja sdp:n väittelyä ja siinä oli videolla yrittäjä, jolla oli joku pieni vintage-kauppa. Se olisi halunnut jonkun työntekijän muutamaksi tunniksi viikossa, mutta oli katkera, kun sellaista ei ole kannattavaa palkata.
Kauheaa, jos joku joutuisi tuollaiseen työhön, että on sidottu siihen, että yrittäjä voi sitten tarpeen mukaan pyytää viikossa vaikka 8-20 tunniksi töihin ihan mielensä mukaan. Ihan vakavalla naamalla se pikkuyrittäjä olisi tällaisen orjan itselleen halunnut, mutta ei , kun on niin kamalan kallista. Maksaisi palkkaa kympin tunti ja hui kamala: se olisi lisäkuluineen jopa 17 euroa.
Kuka hullu tuollaiseen hanttihommaan haluaa????
(Ei kai vaan kokoomus kannata tällaista. Olen ollut aina kokoomuksen äänestäjä, kun olen arvoiltani konservatiivinen ja sukuni on aina äänestänyt sitä, mutta kokoomuksen ajamat arvot alkavat mietityttää. Sdp:tä en millään voisi kyllä äänestää sen liian liberaalien näkemysten vuoksi. Joku siltä väliltä täytynee löytää.)
Kommentit (53)
Ei ole mikään provo!
Kauheaa olisi, jos oma työpaikka olisi tuollainen, että yrittäjän mielenliikkeiden mukaan kutsuttaisiin töihin. Haluan työpaikan, jossa on kiinteät työajat tai ainakin kiinteä määrä tunteja viikossa. Johan tuossa pari tuntia silloin ja toiset tällöin -systeemissä menee matkoihin kohtuuttomasti aikaa ja rahaa suhteessa työntekoaikaan.
ap
Kympin tuntipalkkoja maksetaan ihan aikuisillekin.
Voisin suostua, jos: olisi viikon peruspalkka vaikkapa 2000 euroa kuukaudessa ja sitten tulisi pieni lisäkorvaus tehtyjen tuntien mukaan vielä. Peruspalkan tulisi olla kuitenkin asiallisen suuri. (Ja se kellonaikahaitari ei sitten saisi olla jotain klo 8-21 välillä. En halua olla koko ajan päivystysvuorossa pikkupalkalla.)
Kympin tuntipalkkaa en kritisoi, vaan sitä, että on tuollaiset työehdot ja epämääräiset työajat.
ap
Olen kolmekymppinen opiskelija, ja lähtisin riemusta kiljuen tuollaiseen työsuhteeseen kympin tuntipalkalla, varsinkin vintageliikkeeseen. Ymmärrän kyllä, ettei tuolla tavalla voi elättää itseään, mutta lisätuloksi se sopisi oikein hyvin.
Parasta tässä on vielä se, että sun pitää olla töissä mielin kielin tai yhtäkkiä tunteja ei "riitäkään".
Nimin. Mielummin paskaduunia vakkarina.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 22:37"]
Ei ole mikään provo!
Kauheaa olisi, jos oma työpaikka olisi tuollainen, että yrittäjän mielenliikkeiden mukaan kutsuttaisiin töihin. Haluan työpaikan, jossa on kiinteät työajat tai ainakin kiinteä määrä tunteja viikossa. Johan tuossa pari tuntia silloin ja toiset tällöin -systeemissä menee matkoihin kohtuuttomasti aikaa ja rahaa suhteessa työntekoaikaan.
ap
[/quote]
Aika monet sopimukset kaupan alalla on nykyään 0-sopimuksia, eli työtunteja on minissään 0/viikko, maksimi voi sitten olla mitä tahansa, mihin työntekijä suostuu, ainakin noin periaatteessa.
Muista aloista en tiedä, mutta kyllä tuntuu että tarvittaessa töihin kutsuttavat ja 0-sopimukset vaan yleistyy koko ajan.
Mulla on nyt tuollainen paikka. Muuta en ole saanut, töihin menen kutsuttaessa. Saattaa mennä kuukausikin että soittavat töihin. Muuta vain ei ole tarjolla. Haen kyllä aktiivisesti töitä muualtakin. Tämä onnistuu mieheni työn ansiosta, ei tarvitse lapsille edes hoitopaikkaa tällä hetkellä.
Tuntipalkka vähän päälle kympin.
Voisin mennä, jos työvuorot voisi sopia päätyön lomaan.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 22:40"]Kympin tuntipalkkaa en kritisoi, vaan sitä, että on tuollaiset työehdot ja epämääräiset työajat.
ap
[/quote]
no eipä opiskelija oikein muuta työtä saa niin tuommosista työsopimuksista hyvin kiitollisia ollaan
nimimerkillä "työsopimuksessa lukee: tarvittaessa töihin kutsuttava"
Olen ollut tuollaisessa työssä ja käytännössä se toimi niin, että oli 2 vko lista, josta tiesin, että tiistaina olen töissä 5 tuntia, perjantaina 8, seuraavalla viikolla maanantaina 5 tuntia ja taas perjantaina 8 tms. Ihan yhdessä työnantajan kanssa katsottiin, miten opiskelut antavat myöten ja mitä menoja hänellä oli. En kokenut olevani riistetty lainkaan. Tietty oli se mahdollisuus, että jos työnantaja sairastui, olisin mennyt häntä tuuraamaan ohi sovittujen tuntien tai puoti olisi ollut kiinni.
Muistan, kun lapsena ihmettelin, kun kaverin kaverin perheessä ei ollut puhelinta. Siellä sen isä sitten selitti, että ei ole hankkinut puhelinta siksi, että hänen yrittäjätyönantajansa ei voi kutsua töihin milloin sitä huvittaa. Tämä työntekijä siis mieluummin kärsi sen puhelittomuuden hankaluuden kuin oli aina valmiina töihin. (Oli ammatiltaan kuorma-autokuski.)
Mieheni isällä oli vähän sama juttu. Mieheni lapsuudenperheessä ei vastattu ollenkaan puhelimeen silloin, kun appeni ei ollut halukas lähtemään töihin. Silloin ei vielä ollut keksitty tuota tulevan numeron näyttöä.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 22:40"]Kympin tuntipalkkaa en kritisoi, vaan sitä, että on tuollaiset työehdot ja epämääräiset työajat. ap [/quote] no eipä opiskelija oikein muuta työtä saa niin tuommosista työsopimuksista hyvin kiitollisia ollaan nimimerkillä "työsopimuksessa lukee: tarvittaessa töihin kutsuttava"
[/quote]Mun tuttu on tuollaisella sopimuksella ,mutta ei tosiaankaan kiitollisena. Mielummin oli kiinteellä tuntimäärällä, mutta kun ei ollut vaihtoehtona.
Opiskelijalle tuollainen ehkä vielä menee, jos opiskelija haluaa, mutta olisi kamalaa, jos ihan työkkäristä alettaisiin tuollaiseen pakottaa. Tuo on riistoa, jos tuo on ainoa työ muuten työttömälle.
Tuollaiset epämääräiset tuntimäärät ja nollasopimukset pitäisi tosiaankin lailla kieltää, mutta järkyttävää, jos ne ovat yleistymään päin.
ap
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 22:50"]
Opiskelijalle tuollainen ehkä vielä menee, jos opiskelija haluaa, mutta olisi kamalaa, jos ihan työkkäristä alettaisiin tuollaiseen pakottaa. Tuo on riistoa, jos tuo on ainoa työ muuten työttömälle.
[/quote]
Mikä tuossa on riistoa? Saa palkan ja päivärahan. On se ihan kamalaa, kun työttömälle annetaan tieto työpaikasta!
Mä olen täällä hetkellä tuollaisessa työssä. Minimituntimäärää ei ole ollenkaan ja työvuorot tiedän aina viikoksi kerralla, tosin olen lähtenyt myös tunnin varoitusajalla monesti (tietenkään pakko ei ole alle vuorokauden varoitusajalla mennä eikä muutenkaan ole pakko mennä aina kun pyydetään). Töitä on viikossa 3-6 päivänä ja kesto voi olla mitä vaan 4-12 tunnin välillä. Pakko se jotain on elääkseen tehdä, muita töitä haen kyllä koko ajan
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 22:42"]
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 22:37"]
Ei ole mikään provo!
Kauheaa olisi, jos oma työpaikka olisi tuollainen, että yrittäjän mielenliikkeiden mukaan kutsuttaisiin töihin. Haluan työpaikan, jossa on kiinteät työajat tai ainakin kiinteä määrä tunteja viikossa. Johan tuossa pari tuntia silloin ja toiset tällöin -systeemissä menee matkoihin kohtuuttomasti aikaa ja rahaa suhteessa työntekoaikaan.
ap
[/quote]
Aika monet sopimukset kaupan alalla on nykyään 0-sopimuksia, eli työtunteja on minissään 0/viikko, maksimi voi sitten olla mitä tahansa, mihin työntekijä suostuu, ainakin noin periaatteessa.
Muista aloista en tiedä, mutta kyllä tuntuu että tarvittaessa töihin kutsuttavat ja 0-sopimukset vaan yleistyy koko ajan.
[/quote]
Mutta eikö tässä tarkoitettu että pitää mennä töihin silloin kun työnantaja käskee, vaikka huomenna pitää tulla klo 14 töihin ja se on vaan pakko mennä. Nuo tarvittaessa töihin kutsuttavat on sellasia juttuja että aina voi kieltäytyä menemästä.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 22:42"]
Olen kolmekymppinen opiskelija, ja lähtisin riemusta kiljuen tuollaiseen työsuhteeseen kympin tuntipalkalla, varsinkin vintageliikkeeseen. Ymmärrän kyllä, ettei tuolla tavalla voi elättää itseään, mutta lisätuloksi se sopisi oikein hyvin.
[/quote]
Riemusta kiljuen? Jos kerran ymmärrät tämän lisätuloksi, milloin ajattelit tehdä sitä päätyötäsi? Ethän pystyisi sitoutumaan siihenkään, kun vintage-liikkeen pitäjä tarvitsisi sinut kuitenkin töihin milloin hänelle sattuu sopimaan.
Luulen, että aloittajan pointti oli nimenomaan tuo epävarmuus. Aikataulujaan tai palkkatuloaan ei myöskään koskaan voisi edes arvioida etukäteen, vaan sitä olisi täydellisesti toisen mielenliikkeiden sätkynukke. Kammottava ajatus.
Kuulostaa menneen maailman satamaduunarin elämälle, jossa käytiin toiveikkaina päivittäin kyselemässä, josko olisi hommaa tarjolla. Usein ei ollut, sitten kärsittiin nälkää ja jyrsittiin kyrsää. :-(
Kympin tunti on ihan normipalkka nuorelle. Monelle opiskelijalle varmasti kävis tuollainen työ! Tää taitaa olla provo