Pärjääkö koulussa, jos on kova kyseenalaistamaan annettua tietoa?

Luulisi, että tuo on hyvä piirre, että tarkistaa ja ottaa asioista selvää. Sillä tavalla varmasti oppii enemmän. Riippuu opettajasta, että ei välttämättä kaikkien kanssa kannata alkaa väittelemään, että onko opettaja oikeassa vai väärässä.

Tuo on ihan hyvä asia postgrad/postdoc-vaiheessa. Sitä ennen ei oppilaalla ole minkäänlaista kompetenssia oikein kyseenalaistaa mitään.

Yksityisen yrityselämän puolella pärjää johtajana ja uranuurtajana. Kyseenalaista totutut rutiinit, etsi toimituskanavia, kilpaile ja kilpailuta, tehosta ja menesty. Luo omaa, edusta itseä.

Julkisella puolella lienee sen verran asemaansa juurtuneita tärkkikauluksia että siellä tervekin kyseenalaistaminen voi tietää vain potkuja.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että tuo on hyvä piirre, että tarkistaa ja ottaa asioista selvää. Sillä tavalla varmasti oppii enemmän. Riippuu opettajasta, että ei välttämättä kaikkien kanssa kannata alkaa väittelemään, että onko opettaja oikeassa vai väärässä.

Meillä opettaja opetti vain sen mikä luki kirjassa ja suuttui, jos joku toi eteen tietoa, mikä poikkesi siitä. Hän myös hermostui, jos joku halusi tietää asioista enemmän tai syyn sille miksi jokin toimii niin kuin se toimii. Hän saattoi kirjoittaa taululle, vaikka "banaani on keltainen hedelmä, joka kasvaa puussa". Jos tuon painoi mieleen ja kirjoitti kokeeseen, niin sai täydet pisteet, vaikka ei tuo ei todellisuudessa pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan hyvä asia postgrad/postdoc-vaiheessa. Sitä ennen ei oppilaalla ole minkäänlaista kompetenssia oikein kyseenalaistaa mitään.

Juuri noin. 

Ei voi kyseenalaistaa jos ei tunne taustaa hyvin. Ensin on tehtävä kotityöt itse

Kyllä ja ei. kyseenalaistaminen ja uteliaisuus on erinomaisen hyvä juttu. Mutta oppilaana sinun tulisi myös oppia ja omaksua ne, ainakin kiistatttomina pidetyt perusasiat, jotka on yleisesti tunnusetuja ja hyväksyttyjä, vaikka aina löytyy heitäkin, jotka haluavat ne kieltää tai vähintään suhautua epäillen.

Esimerkkinä maapallo on pyöreä mutta keskuudessamme on edelleen heitä, joista se on ehdottomasti litteä. Tai Neuvosoliitto niminen valtio hajosi 30 vuotta sitten. - Joidenkin mielestä se on edelleen olemassa, vain sen nimi vaihtui Venäjäksi. Ja Suomen valtio menetti itsenäisyytensä vuonna 1995 liittyessään Euroopan yheisään, josta sitemmin luoiin unioni......

Se vähän yksinkertaisempi mies

Ei ainakaan matematiikassa.

Vastaukset perustuvat useimmiten opetettuun sisältöön.

Ap kuulostaa henkilöltä, jolla on auktoriteettiongelma. Opetuksesta ei tule yhtään mitään, jos tunti menee yhden oppilaan kanssa väitellessä.

Riippuu ihan täysin opettajasta. Minun mielestäni tuo on kyllä hyvä piirre!

Vierailija kirjoitti:

Vastaukset perustuvat useimmiten opetettuun sisältöön.

Ap kuulostaa henkilöltä, jolla on auktoriteettiongelma. Opetuksesta ei tule yhtään mitään, jos tunti menee yhden oppilaan kanssa väitellessä.

Opettajassa on kyllä se vika, jos käyttää kokonaisen tunnin yhden oppilaan kanssa väittelyyn. Erimielisyyden voisi ratkaista: a) yhdessä tarkistamalla b) oppilas tuo perustelut ja tarkistetaan niiden paikkaansa pitävyys, sekä korjatan aiempi väärä tieto, jos on tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaukset perustuvat useimmiten opetettuun sisältöön.

Ap kuulostaa henkilöltä, jolla on auktoriteettiongelma. Opetuksesta ei tule yhtään mitään, jos tunti menee yhden oppilaan kanssa väitellessä.

Opettajassa on kyllä se vika, jos käyttää kokonaisen tunnin yhden oppilaan kanssa väittelyyn. Erimielisyyden voisi ratkaista: a) yhdessä tarkistamalla b) oppilas tuo perustelut ja tarkistetaan niiden paikkaansa pitävyys, sekä korjatan aiempi väärä tieto, jos on tarpeen.

Siinähän se aika meneekin kun tarkastetaan sitä yhden inttäjän väitteen oikeen peräisyyttä. Miten sen teet vakuuttavasti ja esimerkillisesti ja nopeasti onkin jo toisinaan vaikeampi juttu, kun ratkaisu ei ole, että katsoaanpa, mitä wikipedia ja rakas ystävämme google sanoo....  

Meillä oli töissä koko päivän kestävä työturvallisuuskoulutus. Kesken opetuksen luokassa piipahti toinen kouluttaja, joka totesi että puhallus-painallus elvytykseen on päivitetty uudet ohjeet.

Koulutuksen lopussa oli lyhyt monivalintatentti, jossa kysyttiin mm. juurikin tuota minkä verran puhalluksia ja painalluksia rytmitetään. Vastasin uuden ohjeen mukaan ja tenttilomakkeen oikeat vastaukset hyväksyttiin vanhan tiedon mukaan eli vastaukseni oli väärin.

Se ei ollut ongelma, koska tentti meni muuten hyväksytysti läpi.

Nostinko metelin vanhentuneesta kaavakkeesta ... en 🙄

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli töissä koko päivän kestävä työturvallisuuskoulutus. Kesken opetuksen luokassa piipahti toinen kouluttaja, joka totesi että puhallus-painallus elvytykseen on päivitetty uudet ohjeet.

Koulutuksen lopussa oli lyhyt monivalintatentti, jossa kysyttiin mm. juurikin tuota minkä verran puhalluksia ja painalluksia rytmitetään. Vastasin uuden ohjeen mukaan ja tenttilomakkeen oikeat vastaukset hyväksyttiin vanhan tiedon mukaan eli vastaukseni oli väärin.

Se ei ollut ongelma, koska tentti meni muuten hyväksytysti läpi.

Nostinko metelin vanhentuneesta kaavakkeesta ... en 🙄

Asia olisi kannattanut kertoa opettajalle, jotta hän olisi voinut opettaa päivitetyn menetelmän seuraavalle ryhmälle.

Pärjään. Erinomaisesti. Olen hyvinkin kriittinen, ollut aina. Itse asiassa kriittisyydellä saa parhaimmat arvosanat.

Mutta kriittisyys ei tarkoita uhmaa. On osattava perustella hyvin omat kantansa. Perusteluksi ei riitä, että asia on nyt vain näin ja minusta tuntuu tältä.

Onko aloittajalla se ajatus, että korkeasti koulutetut ovat sokeita lampaita, jotka uskovat kaiken ja siksi pärjäävät? Jos on, niin ajatus on totaalisen väärä.

-yliopistossa-

Sehän riippuu ihan siitä onko aidosti utelias, vai sellainen rasittava periaatteesta vastaanvänkääjä. Meillä oli luokalla tällainen vastaanvänkääjä ja voi luoja miten rasittavaa kaikille. Harvemmin edes osasi perustella asiaansa mitenkään, kunhan pyrki nolaamaan opettajan. Omasta mielestään (ja varmasti äitinsäkin mielestä) oli tolkuttoman kypsä ja nerokas. Muiden mielestä rasittava pelle. Ja todella saattoi kuviksessa vängätä siitä onko banaani hedelmä vai ei. Muut olisivat jo halunneet piirtämään sitä banaania.

Tottakai pärjää, siinä missä nekin, jotka eivät kyseenalaista. Tosin tiedän tapauksen, jossa kouluttautuminen oli äärimmäisen haastavaa, koska henkilö käytti kaiken energiansa siihen kyseenalaistamiseen ja virheiden etsimiseen, joten tahtoi sitten jäädä ihan ne perusasiatkin oppimatta.

Kun näitä on työelämässäkin! "Jäkäjäkä MINÄ tiedän... Wikipediasta luin... tiedän monta tyyppiä... eräänkin kaverin mummo sanoi..."

Täysin eleettömästi ja ilmeettömästi delegoin töitä näille jäkättäjile ja muutoin käännän selkäni ja kävelen pois. En yritä päästä monologiin mukaan, enkä varsinkaan jää kuuntelemaan esitystä. Onneksi nämä eivät koskaan ole pitkäaikaisia työntekijöitä, ne valkataan niistä jotka ovat tulleet tekemään töitä eivätkä todistelemaan netistä löytämäänsä "tietoa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli töissä koko päivän kestävä työturvallisuuskoulutus. Kesken opetuksen luokassa piipahti toinen kouluttaja, joka totesi että puhallus-painallus elvytykseen on päivitetty uudet ohjeet.

Koulutuksen lopussa oli lyhyt monivalintatentti, jossa kysyttiin mm. juurikin tuota minkä verran puhalluksia ja painalluksia rytmitetään. Vastasin uuden ohjeen mukaan ja tenttilomakkeen oikeat vastaukset hyväksyttiin vanhan tiedon mukaan eli vastaukseni oli väärin.

Se ei ollut ongelma, koska tentti meni muuten hyväksytysti läpi.

Nostinko metelin vanhentuneesta kaavakkeesta ... en 🙄

Asia olisi kannattanut kertoa opettajalle, jotta hän olisi voinut opettaa päivitetyn menetelmän seuraavalle ryhmälle.

Hän toki oli paikalla, kun toinen kouluttaja piipahti luokassa.

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu ihan siitä onko aidosti utelias, vai sellainen rasittava periaatteesta vastaanvänkääjä. Meillä oli luokalla tällainen vastaanvänkääjä ja voi luoja miten rasittavaa kaikille. Harvemmin edes osasi perustella asiaansa mitenkään, kunhan pyrki nolaamaan opettajan. Omasta mielestään (ja varmasti äitinsäkin mielestä) oli tolkuttoman kypsä ja nerokas. Muiden mielestä rasittava pelle. Ja todella saattoi kuviksessa vängätä siitä onko banaani hedelmä vai ei. Muut olisivat jo halunneet piirtämään sitä banaania.

On taitolaji ymmärtää milloin t^urpa pidetään kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että tuo on hyvä piirre, että tarkistaa ja ottaa asioista selvää. Sillä tavalla varmasti oppii enemmän. Riippuu opettajasta, että ei välttämättä kaikkien kanssa kannata alkaa väittelemään, että onko opettaja oikeassa vai väärässä.

Meillä opettaja opetti vain sen mikä luki kirjassa ja suuttui, jos joku toi eteen tietoa, mikä poikkesi siitä. Hän myös hermostui, jos joku halusi tietää asioista enemmän tai syyn sille miksi jokin toimii niin kuin se toimii. Hän saattoi kirjoittaa taululle, vaikka "banaani on keltainen hedelmä, joka kasvaa puussa". Jos tuon painoi mieleen ja kirjoitti kokeeseen, niin sai täydet pisteet, vaikka ei tuo ei todellisuudessa pidä paikkaansa.

Jos tavoitteena on nimenomaan pärjätä koulussa (kuten aloituksessa kysytään), niin sitten kannattaa toimia, kuten koulussa halutaan. Muita asioita voi sitten oppia itsekseen.