Yksinhuoltaja?

Kysymys yksinhuoltaja äidille: Haluatko itsellesi rakastajan, joka ei sotke sinun ja lasten perhearkea?

Vierailija kirjoitti:

Onpa täällä teinipojilla taas jutut :D Jokainen saa toki valita seurustelu- ja seksikumppaninsa, mutta on järjetöntä yleistää että yh on automaattisesti helppo.

Näin yh:na voin sanoa, että paljon tarkemmin tulee valkattua seura. Ja kyllä, nimenomaan minä se edelleen valitsen. Ei ole tullut "tasonlaskua". Tilanne on nykyään sikäli parempi, että urpoidiootit saa karsittua jo parin sanan jälkeen ja roikkumaan ei jää kukaan.

Sama täällä. Olen alle 30v yh, enkä todellakaan tapaile ketä tahansa, saati sitten ota kumppaniksi. Ennen lasta saatoin herkemmin tapailla, nykyään kynnys on korkea koska en halua ketä tahansa lapseni elämään. Ja ei, en veisikään näytille heti ensimmäisten treffien aikana, mutta tapailun idea lienee se että se toivottavasti johtaa parisuhteeseen.

Toki olen tavannut myös miehiä, keitä lapsi haittaa - ja se heille suotakoon. Jokaisella on omat mielipiteensä ja on minullakin tiettyjä "kriteerejä" joita pidän tärkeinä, joillekin lapsettomuus on se ns. kriteeri.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hetken huviksi tinder-miehelle tai yh-isälle. Tai lapsettomalle lassukalle joka on valmis olemaan ikuinen kakkonen. Ne naisen lapsethan ovat hänelle kuitenkin se tärkein juttu ja sen tajuaa jokainen mies.

Tuohan on juuri sitä katkeran lassukan puhetta :D

Tietenkin lapsi on tärkein asia, mutta eihän perhe-elämä ole mitään kilpajuoksua. Vaikka olen äiti, minulle on äärimmäisen tärkeää myös esimerkiksi urani, harrastukseni ja ystäväni - ja näitä tapahtuu ilman lastakin. Vaikka olen yh, on lapsella isäkin ja me jaamme vastuun tasaisesti. Väittäisin, että lapsen isälle lapsi on äärimmäisen tärkeä, mutta niin on hänen avovaimonsakin. Jos isä esimerkiksi sanoo, ettei voi jonain viikonloppuna ottaa lasta kun heillä on avovaimon kanssa suunnitelma X niin tietenkin totean että sepä kiva, vaihdetaan vain viikonloppuja. Samaten isä joustaa, jos itselläni on jotain, minkä priorisoin kärkeen sillä hetkellä.

Ei asioiden tarvitse kilpailla keskenään, ei elämä pyöri 100% jälkeläisten ympärillä vaikka niitä olisikin.

Minä olin äärimmäisen haastavan lapsen yh, on aistiyliherkkyyttä ja adhd. Käytöshäiriöitä myös löytyy. Ajattelin, että en ikinä löydä miestä, joka huolisi minut. Kappas vain, eräänä iltana tapasin miehen ja nyt naimisissa. Pari yhteistäkin lasta saatu ja esikoiseni hyvissä väleissä miehen kanssa.

Kyllä mies aika tarkkaan joutui punnitsemaan tilannetta ja ymmärrän sen sillä esikoinen osaa vedellä niistä naruista, joilla hiukset harmaantuu omasta päästä. Hän kuitenkin rakasti minua niin paljon, että oli ja on edelleen valmis jaksamaan arkea kanssamme.

Esikoinen rauhoittunut onneksi hieman iän mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa täällä teinipojilla taas jutut :D Jokainen saa toki valita seurustelu- ja seksikumppaninsa, mutta on järjetöntä yleistää että yh on automaattisesti helppo.

Näin yh:na voin sanoa, että paljon tarkemmin tulee valkattua seura. Ja kyllä, nimenomaan minä se edelleen valitsen. Ei ole tullut "tasonlaskua". Tilanne on nykyään sikäli parempi, että urpoidiootit saa karsittua jo parin sanan jälkeen ja roikkumaan ei jää kukaan.

Sama täällä. Olen alle 30v yh, enkä todellakaan tapaile ketä tahansa, saati sitten ota kumppaniksi. Ennen lasta saatoin herkemmin tapailla, nykyään kynnys on korkea koska en halua ketä tahansa lapseni elämään. Ja ei, en veisikään näytille heti ensimmäisten treffien aikana, mutta tapailun idea lienee se että se toivottavasti johtaa parisuhteeseen.

Toki olen tavannut myös miehiä, keitä lapsi haittaa - ja se heille suotakoon. Jokaisella on omat mielipiteensä ja on minullakin tiettyjä "kriteerejä" joita pidän tärkeinä, joillekin lapsettomuus on se ns. kriteeri.

Niinpä, harva mies on kiinnostunut valmiista perhevastuusta, mutta avoin ystävyys-suhde ilman sidonnaisuuksia on paljon mielekkäämpi ja voihan se johtaa ties mihin.

Kysymys naisille: miten on olisitteko itse vaapaana naisena halukas liittymään jo valmiin lapsiperheen jäseneksi kaikkine vastuineen?

Vierailija kirjoitti:

Tuttuni erosi pari kk sitten ja on nyt yh. Hänellä on aivan käsittämätön menekki! Parhaillaan kaksi hyvää miestä oikein kilpailee saadakseen hänet vakituiseen suhteeseen. Siis ihan hillitön kysyntä on kyseisen tapauksen perusteella. Mulla ei ole ollut sellaista koskaan vaan olen ikisinkku. Kai joissakin sitten vain on sitä jotakin ja meillä joillakin ei ole.

Itse yh ja minulla sama flaksi..tosin minulla on yksi lapsi.Varmaan se tutkimus mikä tehtiin nettideitti ihanteesta pitää paikkansa(lumikki)

En tapailekkaan ketään miestä joka olisi alle 38...nämä yleensä haluavat naisen jolla ei vielä ole lapsia.Tapailen vaan miehiä,keillä on jo lapsi/lapsia.itse en halua enään lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Kelpaako miehille nainen joka on yksinhuoltaja?

Tietysti kelpaat, olet nainen ja ihminen. / wiljami

Vierailija kirjoitti:

Kelpaako miehille nainen joka on yksinhuoltaja?

Tietysti kelpaat, olet nainen ja ihminen. / wiljami

Vierailija kirjoitti:

Kysymys naisille: miten on olisitteko itse vaapaana naisena halukas liittymään jo valmiin lapsiperheen jäseneksi kaikkine vastuineen?

Miehelläni on lapsi mutta en minä ole hänestä vastuussa.

Lapsi on ihana mutta todellinen vastuu kuuluu isälle. Ei minulle.

Ostan lapselle välillä vaatteita mutta en pakosta. Se ei kuulu minun vastuulleni koska en ole elatusvelvollinen ja lapsi ei ole minun oma.

Jos koskaan eroaisimme niin tiedän ettei minulla ole oikeutta lapseen tai sen näkemiseen.

Vauvakuume on kyllä kova ja haluaisin sen omankin mutta mies ei ole vielä siihen valmis.

Jos yksinhuoltaja nainen vaatii mieheltä heti sitoutumista jne, on hänen turha yrittää löytää itselleen miestä.

Mies haluaa ensin tietää ja tuntea naisen ennenkuin edes ajattelee vakinaista suhdetta.