Olen itse äiti. Miksi minua ällöttää yli 1 vuotiaiden imettäminen?

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:21"]

Onko teidän taaperoimettäjien rinnat mukana seksielämässä? Vai ovatko ne imetyksen päättymiseen saakka vain lapselle? Vauvaimettäjillähän näin yleensä on.

[/quote]

Miksi ne rinnat pitäisi olla vain lapselle tai vauvalle? Onko tämä joku sääntö?

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:13"]

Itse koen, että parivuotiaan imetys on tärkeä asia enemmänkin äidille, kuin lapselle.

[/quote]

Voisitko jotenkin selittää tätä? Itse imetin taaperoksi, ja olen useasti lukenut tuon ajatuksen, mutta kukaan ei ole koskaan osannut sitä avata. Tärkeä millä tavalla?
[/quote]

En ole tuon kommentin kirjoittaja, mutta avaan sinulle asiaa. Lapsi pärjää tuossa vaiheessa jo lehmänmaidolla. Ei tarvitse korviketta eikä äidinmaitoa ja osaa juoda mukista. Imetys ainakin omalla kohdallani on ihana läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden hetki vauvan kanssa. Siksi siis luulen että äiti ei raaski vieroittaa lastaan rinnasta. Hän haluaa mahdollisesti jatkaa tuota mukavaa tapahtumaa. Eli imettää taaperoa koska ei henno lasta vieroittaa ja itse pitää imettämisestä. Ehkä jopa tuntuu, että imettämistä jatkamalla saa pitää "vauvansa"vähän pidempään vauvana.

Mua ihmetyttää yli 2 vuotiaiden imettäminen. Hieman yli 1veeksi itsekin olen imettänyt.

Lapsen sairastelulla ei ole mitään tekemistä imetyksen kanssa. Tiedän täysimetettyjä lasten perheitä jossa taaperoita tissitetty ja mites olikaan, löytyy korvatulehduskierteet ja ihan kaikki pikkulasten pöpötaudit flunssista rokkoihin vaikkei lapset olleet edes päiväkodissa. Joten tuo teoria, että pitkään imetetty on terveempi, ei pidä paikkaansa vaan riippuu muista tekijöistä. On myös perheitä joissa osittain imetystä korvikkeiden kanssa, lapset olleet terveitä. Korvikelapsia jotka olleet lapsuuden terveitä ilman allergioita. Täysimetettyjä 1-4v joilla maitolaktoosi, keliakia tai maitoallergia sekä muita ikäviä allergioita. Useita esimerkkejä joko imetettyjä 2-10kk ja sairasteluja, lapsia joita ei imetetty ja terveenä. Joten jospa nyt otettaisi ne päät pois pyllystä ja lakkaisitte viljelemästä faktoina asioita joihin itse haluatte uskoa.

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:23"]

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:21"]

Onko teidän taaperoimettäjien rinnat mukana seksielämässä? Vai ovatko ne imetyksen päättymiseen saakka vain lapselle? Vauvaimettäjillähän näin yleensä on.

[/quote]

Miksi ne rinnat pitäisi olla vain lapselle tai vauvalle? Onko tämä joku sääntö?

[/quote] En tarkoittanut, että pitäisi. En missään nimessä. Totesin, että näin usein on. Minulla rinnat vuosivat paljon ja olivat arat maidosta, joten mies piti niiden koskettelusta imetyksen mittaisen tauon ihan suosiolla. Miten teillä taaperoimettäjillä?

2

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:22"][quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:02"][quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 15:58"] Ymmärrän, että vieroituksen kanssa voi mennä vähän yli vuoden ikään. Mutta kyllä kaksi vuotiaan pitäisi jo olla vieroitettu. Ei tosiaan ole mitään perusteita imettää lähes kaksi vuotiasta tai vanhempaa lasta. Vuoden ikäinen voi juoda jo lehmän maitoa. Tuo taaperoiden imetys on erikoista. Uskon että kyse on äidin eikä lapsen tarpeista. Taaperolle riittää muunlainen läheisyys ja hellyys. Ei se siihen imettämiseen pääty. Anteeksi kaikille taaperoimettäjille, mutta olisi todella ällöttävää ja outoa jos itse muistasi äidin imettäneen 2-3 vuotiaana. Lapsi kasvaa äidistä erilleen syystä ei lapsi ole mikään äidin jatke. Oletteko ajatelleet tätä lapsen kannalta? [/quote]   Tässä ei ollut nyt yhtään perustetta sille, miksi lapsi pitäisi "vieroittaa". Mä en ymmärrä, miten se imetys tekee lapsesta äidin jatkeen ja estää kasvamista erilleen. Itse imetin lastani vähän alle 2-vuotiaaksi, enkä ole kokenut, että lapsi olisi minun jatkeeni tai ei kasvaisi erilleen.   En ymmärrä, mitä pahaa 2-3-vuotiaan lapsen imetyksessä voisi olla, joten en ymmärrä, miksi siitä puhuminen vanhempana voisi olla jotenkin hävettävää tai iljettävää. [/quote] Ravinnon saannin saatika läheisyyden kannalta yli 1 v ei tarvitse äidin maitoa. Siinä se perustelu on. Vieroitukseen voi toki mennä aikaa. Mutta MIKSI imettää yli 2 vuotista? Sitä minulle ei ole kukaan perustellut.

[/quote]

No 1-vuotias tarvitsee maitoa. Miksi lehmän maito on parempaa kuin ihmisen maito? Mulle ei tullut siinä 1-vuotiaana tullut mieleen yhtään syytä, miksi imetys olisi pitänyt lopettaa, joten en lopettanut.

Mä lopetin imettämisen alle 2-vuotiaana, mutta vastauksena kysymykseen, miksi yli 2-vuotiasta imetetään, voisi olla vaikka se, ettei ole mitään syytä lopettaa imettämistä.
[/quote]

Jos näin ajatellaan niin miksi ei sitten suosiolla imetetä kouluikään asti jos se on teidän mielestä normaalia. Onko tästä muuten tehty tutkimuksia miten lapsen ikä vaikuttaa? Eli löytyykö näiden eri ikäisenä vieroitettujen tai vieroittuneiden kehityksestä ja terveydestä eroja? Onko siis yli 2 veen imetyksestä hyötyä, haittaa vai ei mitään merkitystä?

2

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:13"] Itse koen, että parivuotiaan imetys on tärkeä asia enemmänkin äidille, kuin lapselle. [/quote]   Voisitko jotenkin selittää tätä? Itse imetin taaperoksi, ja olen useasti lukenut tuon ajatuksen, mutta kukaan ei ole koskaan osannut sitä avata. Tärkeä millä tavalla? [/quote] En ole tuon kommentin kirjoittaja, mutta avaan sinulle asiaa. Lapsi pärjää tuossa vaiheessa jo lehmänmaidolla. Ei tarvitse korviketta eikä äidinmaitoa ja osaa juoda mukista. Imetys ainakin omalla kohdallani on ihana läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden hetki vauvan kanssa. Siksi siis luulen että äiti ei raaski vieroittaa lastaan rinnasta. Hän haluaa mahdollisesti jatkaa tuota mukavaa tapahtumaa. Eli imettää taaperoa koska ei henno lasta vieroittaa ja itse pitää imettämisestä. Ehkä jopa tuntuu, että imettämistä jatkamalla saa pitää "vauvansa"vähän pidempään vauvana.

[/quote]

Tottahan se lapsi pärjää lehmänmaidolla, mutta maitoa se on ihmisenkin maito, eikä varmaankaan ihmiselle huonompaa kuin lehmän maito. Voisi ajatella, että oman lajin maito olisi jopa parempaa kuin toisen lajin maito, joka joudutaan kaupallista tuotantoa varten käsittelemään. 

Imetys on mukava läheisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden hetki, joten tosiaan, miksipä vieroittaa lasta siitä. On muunkinlaisia läheisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden hetkiä ja tapoja niitä toteuttaa, eikä kai niistäkään tarvitse erityisemmin vieroittaa. Mun mielestä nuo kirjoittamasi asiat paremminkin puoltavat sitä, että imetystä on hyvä jatkaa kuin että sen jatkamisessa olisi jotain vikaa! Pieni lapsihan tarvitsee hirveästi läheisyyttä! Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että lasta ei voi imettää väkisin, eikä myöskään läheisyyttä voi antaa väkisin. Lapsella on luontainen suunta itsenäisyyttä kohti. itsenäistyäkseen lapsi kuitenkin tarvitsee turvallisen suhteen vanhempiinsa. Sitä tukevat läheisyys ja yhteenkuuluvuus, ja imetys voi olla yksi osa näitä asioita.

Mitä hyötyä siitä taaperoikäisen imettämisestä sille lapselle itselleen on? Eikö sen ikäinen syö jo itse ja osaa juodakin mukista? Ei kai yli 1-vuotias ravinnon takia rintamaitoa tarvitse?
Asia ei ole enää itselle ajankohtainen, joten onko suositukset taas muuttuneet?

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:20"]SIIS IRVOKKAAN NÄKÖISTÄ??!! Kyllä joillain naisilla viiraa päästä ja kovaa viiraakin.Voi,voi jos et ole jaksanut omia lapsiasi imettää pidempään kuin sen 8-9kk.Sekö sinua harmittaa?!Kyllä siinä äidinmaidossa on edelleen samat vitamiinit ja immuniteettia vahvistavat ainekset,imetti sitten 3 vuotiasta tai vauvaa.Kannattaa lukaista vaikka taaperoimetys faktoja imetyksentuki ry:n sivuilta. Itse imetän edelleen lastani joka on 2,5v ja on kyllä ihan maailman luonnollisin asia.Uskon että pitkällä imetyksellä on vain positiivisia vaikutuksia lapsen kehitystä ja kasvua ajatellen!Luulen että yksi salaisuus siihen ettei lapsellani ole ollut yhden ainoaa korvatulehdustakaan on pitkä imetys. Terapiaan joutaa naiset joiden mielestä on jotenkin vastenmielistä imettää taaperoa.
[/quote]

Kiitos kommentistasi. Tiedän kyllä paljon terveitä lapsia joilla ei ole ollut yhden yhtä korvakierrettä tai flunssakierrettä vaikka ei ole taaperona imetettykkään.

Mitä tiede sanoo?

Pitkää imetystä on länsimaisen lääketieteen parissa tutkittu vähän. Suomessa ei ole oikeastaan tutkittu edes imetysten kestoja yhden vuoden iän jälkeen. Saati sitä, miten pitkä imetys lapsen ja äidin terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaisi.

WHO:n ja Unicefin suositus imetyksen kestoksi on vähintään kahteen vuoteen asti, ja jos se äidille ja lapselle sopii, mielellään pidempäänkin. Usein luullan, että tämä koskee vain kehitysmaita, joissa ravitsemustilanne ilman imetystä voi olla kehno ja hygienia huono. Mutta myös monet hyvinvointivaltiot ovat ottaneet kahden vuoden imetystavoitteen omakseen, ja joitakin tutkimuksia pidemmän imetyksen eduista on jo olemassa.

Ravitsemuksellisesti maito toisen vuoden aikana on aivan samanlaista kuin aiemminkin. Mikroskooppi on siis varmistanut, että maito ei missään vaiheessa (esimerkiksi puolen vuoden tai yhden vuoden iässä) muutu "sokerivedeksi" tai "vähärasvaiseksi, ei enää täyttäväksi". Yhdestä kahteen vuoteen ikäinen lapsi saa puolesta litrasta rintamaitoa (mihin tarvitaan kaksi tai kolme kunnon imetystä) 95 % päivän C-vitamiinin tarpeesta, 45 % A-vitamiinin tarpeesta, 38 % proteiinin tarpeesta ja 31 % energiantarpeesta. Maito on edelleen imeytymisen ja ravintoaineiden hyväksikäytön kannalta ylivoimaista ravintoa, ja esimerkiksi ankaran vatsataudin aikana imetetty lapsi joutuu sairaalaan paljon epätodennäköisemmin kuin ei-imetetty.

Muutama tutkimus on tehty myös äidinmaidon sairauksia lievittävästä ja ehkäisevästä vaikutuksesta ja pitkästä imetyksestä, ja näyttää siltä, että mm vasta-ainevaikutus jatkuu aivan samoin kuin ravitsevuuskin niin pitkään kuin imetystä riittää. Maito sisältää sairauksien vasta-aineita sitä suurempina pitoisuuksina, mitä vanhempi lapsi on ja mitä harvemmin hän maitoa nauttii. Näin hyvinkin vanha, jo vieroittuva lapsi, saa edelleen äidin maidon kautta vastustuskykyä sairauksille.

Paitsi vauvalle, tutkimus on todennut terveydellistä hyötyä imetyksestä olevan myös imettävälle äidille. Imetys auttaa ehkäisemään mm. munasarja-, kohtu-, kohdunkaulan ja rintasyöpää. Ainakin joidenkin syöpien kohdalla parhaaseen ehkäisevään vaikutukseen tarvitaan useamman vuoden imetyshistoria.

Mitä luonto sanoo?

Nykyinen länsimainen käytäntö vieroittaa lapset vielä vauvaikäisinä tai hyvin pian sen jälkeen on ihmiskunnan historiassa harvinainen ilmiö. Kautta historian, Suomessakin vielä muutama kymmenen vuotta sitten, vähintään kahden-kolmen vuoden mittainen imetys on ollut normaali käytäntö – ja koskeepa se vieläkin ehkä suurinta osaa maailman lapsista. Esimerkiksi Intian kymmenistä ellei sadoista miljoonista lapsista on 65 % tilastojen mukaan imetettyjä n. 2 vuoden iässä.

Ihminen on biologisesti laji lajien joukossa, vaikka ihmiskulttuurit vaihtelevatkin. Eri kädellisten lajeja on vertailtu mm. sen mukaan kuinka pitkä raskausaika on, milloin maitohampaat vaihtuvat, eliniän yms. perusteella. Ihminen sijoittuu tässä vertailussa kauniisti omalle paikalleen ja ihmisen biologisesti luonnollisen vieroittumisiän voisi tämän vertailun perusteella päätellä olevan jotain 2,5 ja 7 vuoden välillä.

Mitä kokemus kertoo?

"Taaperoimetys" ei siis olekaan mitään tavatonta ja kummallista. Ja onpa sille aivan kelpoja terveydellisiä perusteluitakin. Mutta aika harvinainen taitaa olla sellainen taaperoimettäjä, joka tutkimuksia selaamalla päätyisi jatkamaan imetystä yli yhden vuoden rajapyykin, vaikka "tieteellinen tieto" auttaakin perustelemaan valintaa ulkopuolisille.

Tavallinen tarina on se, että imetys on koettu sekä äidin, lapsen että koko perheen kannalta hyväksi asiaksi lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, eikä tämä seikka muutu miksikään lapsen kasvaessa. Taaperoimetykseen ajaudutaan. Joku saattaa ajatella, että voisi yhtä hyvin jo olla imettämättäkin, mutta toisaalta ajatus vieroittamisesta tuntuu vaikealta, ja sitä lykätään.

Kaksivuotiaan imetys ei ole samanlaista kuin kaksikuisen. Mitä isommaksi lapsi tulee, sitä enemmän hän tarvittaessa tulee toimeen ilman rintaakin, ja vaikka jotkut lapset käyvät rinnalla monta kertaa päivässä ja yössä vielä pitkälti yli kolmivuotiaina, käynnit yleensä ovat pikaisia eikä maratonimetystä enää tarvita. Toiset lapset jo jossain yhden ja kahden ikävuoden välillä itse tai äidin kanssa yhdessä rajaavat imetykset vain tiettyihin tilanteisiin, kuten aamuimetykseen tai nukahtamiseen. Lapsen ja äidin muutaman päivän erokin onnistuu ihan eri lailla kuin vuavaiässä.

Äidin työssäkäynti ei ole este pitkällekään imetyssuhteelle. Kertoopa moni työssäkäyvä äiti, että raskaan tarha- ja työpäivän jälkeen imetystuokio illansuussa on erityisen arvokas keskenäisen rauhoittumisen ja yhteyden luomisen hetki, josta ei haluaisi luopua mistään hinnasta.

Juuri tämä imetyksen luoma erityinen side äidin ja lapsen välillä on monille isompaa lasta imettäville se kaikkein tärkeimmältä tuntuva asia, jota ajatellen jaksaa aina välillä iskevän imetysväsymyksen ohi. Erään vauvalehden jutussa listattiin pitkän imetyksen huonoksi puoleksi "vauvavaiheen pitkittyminen", mutta moni näkee asian juuri päinvastoin: soisi kernaasti kaikille lapsille mahdollisuuden olla "vauvoja" vähän pidempään kuin on tapana tässä varhaiseen itsenäistymiseen, varhaiseen puberteettiin, varhaiseen aikuistumiseen johdattelevassa kulttuurissamme.

Aina äidin rinnassa roikkuvia mammanpoikia ja –tyttöjä pitkään imetetyistä lapsista ei kasva sen enempää kuin muistakaan. Moni uskoo, että päinvastoin: kun lapsella on syli ja lohtu aina saatavilla, hänen on helpompi lähteä maailmalle seikkailemaankin.

Joka tapauksessa vauvasta kasvaa jossain vaiheessa ihan oikea leikki-ikäinen, "uhma-ikäinen", tahtotaistelija. Joskus pitkä imetys voi olla tärkeä tuki äidin ja lapsen välisen yhteyden säilymiseen kriittisinä aikoina, kun molemmat raastavat toistensa hermoja – jos sellaista aikaa perheeseen sattuu. Kuhmuihin ja pahoihin mieliin tisu on usein ihmelääke.

Harmin paikat

Joskus kuulee, että imetys on hyvä lopettaa ajoissa, koska mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä vaikeampaa vieroittaminen tulee olemaan. Tämä ei yleensä pidä paikkaansa – vieroituksesta on tässä samassa lehdessä oma juttunsa, jossa asiaa selvitetään tarkemmin. Moni vastaa vieroituspeloitteluihin sanomalla, että "tätä lasta ei aiota vieroittaa ikinä". Ajatuksena on, että lapsi itse päättää milloin on kypsä lopettamaan imetyksen.

Jotkut pitkään imetetyt pitävät jostain syystä äidinmaitoa pääravintonaan pidempään kuin toiset. "Kiinteät" ruoat ovat heille selvästi vain ravinnon lisä, jota nautitaan vain sikäli mikäli mieli erityisesti tekee. Lapsi on siis "huono syömään", niin kuin sanotaan. Tämä on aika tavallista 1 – 2 –vuotiailla, mutta voipa joku olla ainakin puoliksi maitolapsi yli kolmivuotiaaksi asti. Tätä pidetään yhtenä pitkän imetyksen huonoista puolista.

Lapsen kannalta siinä kuitenkaan ei ole mitään huonoa. Ilmeisesti kyse on aivan normaalista ja ihmislapselle luonnollisesta ilmiöstä – taaperothan ovat muutenkin kuuluisan nirsoa ja välillä paastoavaa porukkaa. Lapsi kyllä pärjää. Ja lukemattomien perheiden kokemukset kertovat, että jos lapsi yhtäkkiä joutuu eroon rinnasta, esimerkiksi aloittaa pitkät päivähoitopäivät tai äiti matkustaa tai sairastuu – lapsi kyllä osaa oikein hyvin syödä muutakin. Hän vain valitsee rinnan, jos se on saatavilla.

Vanhemmille "syömättömyys" voi tietysti olla ongelma vaikkei lapselle olisikaan. Joskus on kerta kaikkiaan vaikea uskoa lapsen pärjäävän niin hyvin äidinmaidolla, kun naapurin lapsi vetäisee pari puuroa ja makaronilaatikon päivässä. Varsinkin kun moni pitkään imetettykin vetäisee puurot ja laatikot yhtä hyvin! Miksi lapset ovat näin erilaisia, emme tiedä.

"Syömisongelmien" lisäksi pitkään imetykseen liitetään joskus levottomat ja rikkonaiset yöt ja tarve jatkaa yöimetyksiä jopa vuosien ajan. Näin todella on joidenkin – ei kaikkien – pitkään imetettyjen lasten kohdalla. Aina tämä ei ole vanhemmille ongelma, jotkut jopa pitävät yöimetyksiä kalliina aarteenaan, josta eivät "vielä" haluaisi luopuakaan. Moni taas tekee onnistuneen yövieroituksen, jatkaen imetyksiä päiväsaikaan. Jotkut yrittävät sitä, mutteivät onnistu – mutta onhan yöllä levottomia lapsia ei-imetetyissäkin.

Kun imetys on ohi, lapsi ei suhtaudu rintoihin, seksiin, ruokaan, nukkumiseen – mihinkään – sen kummemmin kuin aikaisemmin vieroittuneet tai vieroitetut lapset. Imetys ei jätä psyykkisiä vammoja lapseen.

Muiden mutinat

Imetyksen keston pitäisi olla perheen sisäinen asia. Ikävä kyllä näin ei aina ole, vaan isompaa lasta imettävä nainen voi joutua kuulemaan todella kummallisia käsityksiä "epäterveestä suhteestaan lapseen.

Onneksi sentään aika harvassa ovat ne, jotka pitävät pitkää imetystä suorastaan sairaana. Yleisempää on väärään tietoon ja vanhentuneisiin käsityksiin perustuva vilpitön huoli lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista: "Täytyyhän sen saada jo kunnon ruokaa" tai "Ei se sitten opi ikinä olemaan erossa äidistä".

Yksi rajapyykki, jota monet eivät halua ylittää, on hetki jolloin lapsi oppii pyytämään rintaa itse, puhumalla. Melkein jokaisessa suvussa kerrotaan tarinaa jostakin suvun jäsenestä, tai kuinka on nähty vieras lapsi, joka esimerkiksi kassajonossa nolostutti äitinsä vaatimalla "tissiä äkkiä". Joskus tarinaan liittyy, että lapsi tehosti vaatimustaan kiroilemalla. Eräs imetysuskomuksia ja –käytäntöjä tutkinut kansatieteilijä havaitsikin tämän olevan aivan arkkityyppinen tarina Suomessa.

Tietenkään ei ole mitään väärää tai luonnotonta siinä, että lapsi pyytää rintaa sanoin. Päinvastoin paatuneen taaperoimettäjän mielestä se on varsin kätevää. Mutta on aivan ymmärrettävää, että kaikki eivät halua olla lapsensa kanssa huomion kohteena. Kaikissa perheissä imetystä ei muutenkaan koeta yhtä tärkeäksi osaksi lapsen ja äidin suhdetta, ja vaikka pitkällä imetyksellä on joitakin terveydellisiä hyötyjä, meidän oloissamme imetyksen lopettamisen aiemmin ei voi sanoa mitenkään vaarantavan lapsen hyvinvointia.

Pitkä imetys ei siis ole, tai sen ei pitäisi olla, arvo sinänsä. Siihen ei tarvitse pyrkiä väkisin, jos ei se tunnu perheelle omalta vaihtohdolta. Mutta olisi hyvä, jos kaikilla olisi halutessaan mahdollisuus saada tästäkin aiheesta asiallista tietoa ja tukea imetyksen jatkumiselle niin pitkään kuin perheestä aidosti tuntuu hyvältä.

Yksi konkreettinen tavoite on muuttaa suomalainen virallinen imetyssuositus sellaiseksi, että siinä erikseen mainittaisiin olevan hyväksi, tai edes mahdollista jatkaa imetystä senkin jälkeen, kun lapsi täyttää vuoden. Vaikkapa muodossa "jos äiti ja lapsi niin haluavat", kuten amerikkalainen imetyssuositus kuuluu. Nykyisen yhden vuoden suosituksen perusteet eivät ole kovin vahvat, lähinnä taustalla lienee huoli siitä, että jos suositus on kovin kaukana vallitsevasta käytännöstä, se uhkaa menettää merkityksensä täysin. Joitakin vuosia sitten perusteltiin imetyksen lopettamista viimeistään yhden vuoden iässä sillä, että imettävän äidin elimistöstä vapautuu maitoon ympäristömyrkkyjä ja tietysti sitä enemmän, mitä pidempään imettää. Tämä peruste on nyttemmin todettu paikkansapitämättömäksi.

Karla Loppi

paluu artikkelien pääsivulle

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:33"]

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:22"][quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:18"] [quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:02"][quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 15:58"] Ymmärrän, että vieroituksen kanssa voi mennä vähän yli vuoden ikään. Mutta kyllä kaksi vuotiaan pitäisi jo olla vieroitettu. Ei tosiaan ole mitään perusteita imettää lähes kaksi vuotiasta tai vanhempaa lasta. Vuoden ikäinen voi juoda jo lehmän maitoa. Tuo taaperoiden imetys on erikoista. Uskon että kyse on äidin eikä lapsen tarpeista. Taaperolle riittää muunlainen läheisyys ja hellyys. Ei se siihen imettämiseen pääty. Anteeksi kaikille taaperoimettäjille, mutta olisi todella ällöttävää ja outoa jos itse muistasi äidin imettäneen 2-3 vuotiaana. Lapsi kasvaa äidistä erilleen syystä ei lapsi ole mikään äidin jatke. Oletteko ajatelleet tätä lapsen kannalta? [/quote]   Tässä ei ollut nyt yhtään perustetta sille, miksi lapsi pitäisi "vieroittaa". Mä en ymmärrä, miten se imetys tekee lapsesta äidin jatkeen ja estää kasvamista erilleen. Itse imetin lastani vähän alle 2-vuotiaaksi, enkä ole kokenut, että lapsi olisi minun jatkeeni tai ei kasvaisi erilleen.   En ymmärrä, mitä pahaa 2-3-vuotiaan lapsen imetyksessä voisi olla, joten en ymmärrä, miksi siitä puhuminen vanhempana voisi olla jotenkin hävettävää tai iljettävää. [/quote] Ravinnon saannin saatika läheisyyden kannalta yli 1 v ei tarvitse äidin maitoa. Siinä se perustelu on. Vieroitukseen voi toki mennä aikaa. Mutta MIKSI imettää yli 2 vuotista? Sitä minulle ei ole kukaan perustellut. [/quote]   No 1-vuotias tarvitsee maitoa. Miksi lehmän maito on parempaa kuin ihmisen maito? Mulle ei tullut siinä 1-vuotiaana tullut mieleen yhtään syytä, miksi imetys olisi pitänyt lopettaa, joten en lopettanut.   Mä lopetin imettämisen alle 2-vuotiaana, mutta vastauksena kysymykseen, miksi yli 2-vuotiasta imetetään, voisi olla vaikka se, ettei ole mitään syytä lopettaa imettämistä. [/quote] Jos näin ajatellaan niin miksi ei sitten suosiolla imetetä kouluikään asti jos se on teidän mielestä normaalia. Onko tästä muuten tehty tutkimuksia miten lapsen ikä vaikuttaa? Eli löytyykö näiden eri ikäisenä vieroitettujen tai vieroittuneiden kehityksestä ja terveydestä eroja? Onko siis yli 2 veen imetyksestä hyötyä, haittaa vai ei mitään merkitystä?

[/quote]

Ihmisellä on luonnollinen vieroittumisikä (aivan kuten muillakin eläinlajeilla) ja sen sanotaan olevan 2-7 vuotta. Kirjoitin tuolla ekalla sivulla, että vielä 80-90-vuotiaiden lapsuudessa kouluikäisten lasten imettäminen oli tavallista, eikös Kekkostakin ole imetetty 7-vuotiaaksi. 

Mä jätin imetyksen siihen kohtan, kun aloin huomata, että se ei ole enää lapselle niin tärkeä juttu. Yhtenä päivänä sanoin vain, että otetaan myöhemmin, kun lapsi pyysi rintaa. Ajattelin katsoa, että muistaako lapsi enää pyytää. Ei muistanut, seuraavan kerran asia tuli mieleen yli viikon päästä, mutta imuote oli jo kadonnut. Voi siis sanoa, että lapsi vierottui itsestään.

Sanon että luulen että YKSI salaisuus on pitkä imetys (korvatulehduksettomuuteen.) Lähipiirissäni on paljon lapsia jotka tuosta ikävästä vaivasta kärsivät,joita ei ole imetetty lainkaan tai imetetty muutama kuukausi. Itse en sairastu niin helposti jos vaikka juon joka päivä vähän tyrnimehua,mietippä sitten mikä C-VITAMIINI(ja moni muukin vitamiini)buusti äidinmaito on niin vauvalle kuin taaperollekkin.

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:34"][quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:13"] Itse koen, että parivuotiaan imetys on tärkeä asia enemmänkin äidille, kuin lapselle. [/quote]   Voisitko jotenkin selittää tätä? Itse imetin taaperoksi, ja olen useasti lukenut tuon ajatuksen, mutta kukaan ei ole koskaan osannut sitä avata. Tärkeä millä tavalla? [/quote] En ole tuon kommentin kirjoittaja, mutta avaan sinulle asiaa. Lapsi pärjää tuossa vaiheessa jo lehmänmaidolla. Ei tarvitse korviketta eikä äidinmaitoa ja osaa juoda mukista. Imetys ainakin omalla kohdallani on ihana läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden hetki vauvan kanssa. Siksi siis luulen että äiti ei raaski vieroittaa lastaan rinnasta. Hän haluaa mahdollisesti jatkaa tuota mukavaa tapahtumaa. Eli imettää taaperoa koska ei henno lasta vieroittaa ja itse pitää imettämisestä. Ehkä jopa tuntuu, että imettämistä jatkamalla saa pitää "vauvansa"vähän pidempään vauvana.

[/quote]

Tottahan se lapsi pärjää lehmänmaidolla, mutta maitoa se on ihmisenkin maito, eikä varmaankaan ihmiselle huonompaa kuin lehmän maito. Voisi ajatella, että oman lajin maito olisi jopa parempaa kuin toisen lajin maito, joka joudutaan kaupallista tuotantoa varten käsittelemään. 

Imetys on mukava läheisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden hetki, joten tosiaan, miksipä vieroittaa lasta siitä. On muunkinlaisia läheisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden hetkiä ja tapoja niitä toteuttaa, eikä kai niistäkään tarvitse erityisemmin vieroittaa. Mun mielestä nuo kirjoittamasi asiat paremminkin puoltavat sitä, että imetystä on hyvä jatkaa kuin että sen jatkamisessa olisi jotain vikaa! Pieni lapsihan tarvitsee hirveästi läheisyyttä! Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että lasta ei voi imettää väkisin, eikä myöskään läheisyyttä voi antaa väkisin. Lapsella on luontainen suunta itsenäisyyttä kohti. itsenäistyäkseen lapsi kuitenkin tarvitsee turvallisen suhteen vanhempiinsa. Sitä tukevat läheisyys ja yhteenkuuluvuus, ja imetys voi olla yksi osa näitä asioita.
[/quote]

Silti minua edelleen vähän ihmetyttää. Eläimetkin vieroittavat poikasensa tissiltä. Siksi pidän vieroittamista maailman luonnollisimpana asiana! Vieroittamisella on jokin tarkoitus itsenäisyyttä kohti eikä se vahingoita lasta joka ei enää äidinmaitoa ravinnoksi tarvitse.

Googlailin (englanniksi) taaperoimetyksen hyviä puolia, ja noissa löytämissäni jutuissa kerrottiin, että taaperoimetys tukisi positiivisesti nimenomaan lapsen henkistä kehitystä, että pitkään imetetty lapsi itsenäistyy helpommin. Tässä pari linkkiä:

http://www.breastfeedinginc.ca/content.php?pagename=doc-BT

https://www.breastfeeding.asn.au/bf-info/general-breastfeeding-information/breastfeeding-your-toddler

Tuossa jälkimmäisen linkin tekstissä sanotaan mm: "Many people feel that breastfeeding past a certain age will make children overly dependent, but research suggests that the opposite will be true - children who form a secure attachment with their mother are more easily able to form attachments with others, and become more independent"

imetyksentuki ry:n sivuilta poimittua FAKTAA : "Yhdestä kahteen vuoteen ikäinen lapsi saa puolesta litrasta rintamaitoa (mihin tarvitaan kaksi tai kolme kunnon imetystä) 95 % päivän C-vitamiinin tarpeesta, 45 % A-vitamiinin tarpeesta, 38 % proteiinin tarpeesta ja 31 % energiantarpeesta. Maito on edelleen imeytymisen ja ravintoaineiden hyväksikäytön kannalta ylivoimaista ravintoa, ja esimerkiksi ankaran vatsataudin aikana imetetty lapsi joutuu sairaalaan paljon epätodennäköisemmin kuin ei-imetetty. Muutama tutkimus on tehty myös äidinmaidon sairauksia lievittävästä ja ehkäisevästä vaikutuksesta ja pitkästä imetyksestä, ja näyttää siltä, että mm. vasta-ainevaikutus jatkuu aivan samoin kuin ravitsevuuskin niin pitkään kuin imetystä riittää. Maito sisältää sairauksien vasta-aineita sitä suurempina pitoisuuksina, mitä vanhempi lapsi on ja mitä harvemmin hän maitoa nauttii. ".

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:46"]

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:34"][quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:26"] [quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 16:13"] Itse koen, että parivuotiaan imetys on tärkeä asia enemmänkin äidille, kuin lapselle. [/quote]   Voisitko jotenkin selittää tätä? Itse imetin taaperoksi, ja olen useasti lukenut tuon ajatuksen, mutta kukaan ei ole koskaan osannut sitä avata. Tärkeä millä tavalla? [/quote] En ole tuon kommentin kirjoittaja, mutta avaan sinulle asiaa. Lapsi pärjää tuossa vaiheessa jo lehmänmaidolla. Ei tarvitse korviketta eikä äidinmaitoa ja osaa juoda mukista. Imetys ainakin omalla kohdallani on ihana läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden hetki vauvan kanssa. Siksi siis luulen että äiti ei raaski vieroittaa lastaan rinnasta. Hän haluaa mahdollisesti jatkaa tuota mukavaa tapahtumaa. Eli imettää taaperoa koska ei henno lasta vieroittaa ja itse pitää imettämisestä. Ehkä jopa tuntuu, että imettämistä jatkamalla saa pitää "vauvansa"vähän pidempään vauvana. [/quote]   Tottahan se lapsi pärjää lehmänmaidolla, mutta maitoa se on ihmisenkin maito, eikä varmaankaan ihmiselle huonompaa kuin lehmän maito. Voisi ajatella, että oman lajin maito olisi jopa parempaa kuin toisen lajin maito, joka joudutaan kaupallista tuotantoa varten käsittelemään.    Imetys on mukava läheisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden hetki, joten tosiaan, miksipä vieroittaa lasta siitä. On muunkinlaisia läheisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden hetkiä ja tapoja niitä toteuttaa, eikä kai niistäkään tarvitse erityisemmin vieroittaa. Mun mielestä nuo kirjoittamasi asiat paremminkin puoltavat sitä, että imetystä on hyvä jatkaa kuin että sen jatkamisessa olisi jotain vikaa! Pieni lapsihan tarvitsee hirveästi läheisyyttä! Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että lasta ei voi imettää väkisin, eikä myöskään läheisyyttä voi antaa väkisin. Lapsella on luontainen suunta itsenäisyyttä kohti. itsenäistyäkseen lapsi kuitenkin tarvitsee turvallisen suhteen vanhempiinsa. Sitä tukevat läheisyys ja yhteenkuuluvuus, ja imetys voi olla yksi osa näitä asioita. [/quote] Silti minua edelleen vähän ihmetyttää. Eläimetkin vieroittavat poikasensa tissiltä. Siksi pidän vieroittamista maailman luonnollisimpana asiana! Vieroittamisella on jokin tarkoitus itsenäisyyttä kohti eikä se vahingoita lasta joka ei enää äidinmaitoa ravinnoksi tarvitse.

[/quote]

No kun nyt googlailin noita tutkimuksia, niin niiden mukaan pitkä imetys auttaa lasta itsenäistymään paremmin. Laitoin noita linkkejä tuohon.

Sulle oli luonnollista vieroittaa lapsi siinä iässä kun vieroitit, mulle taas se oli väärä ikä.

No hyi. En ihmettele miksi monet lapset kehittyvät niin hitaasti, jos kerran pidetään vauvoina noinkin isoja lapsia! Mielestäni imetys on vauvoja varten...

[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 17:00"]

No hyi. En ihmettele miksi monet lapset kehittyvät niin hitaasti, jos kerran pidetään vauvoina noinkin isoja lapsia! Mielestäni imetys on vauvoja varten...

[/quote]

Sinun mielestäsi imetys on vauvoja varten. Se on kuitenkin vain sinun mielipiteesi. Tutkimusten mukaan pitkä imetys on lapsen kehityksen kannalta hyvä asia. Jos osaat englantia, voit luke nuo artikkelit yllä olevista linkeistä.