Lue keskustelun säännöt.
Kauanko voit olla erossa puolisosta ennen kuin soitat/viestit?
14.10.2014 |
Jos toinen teistä lähtee vaikka työmatkalle tai muuten reissuun. Montako päivää menee, että sinulla tulee puolisolle niin asiaa että soitat hänelle tai lähetät jonkinlaisen viestin?
Minä tässä reissussa olen tullut siihen tulokseen, että ehkä joitain kuukausia, sitten varmaan pitäisi lasten kuulumisia vaihtaa jos lapset olisivat minun kanssani ja puoliso poissa.
Kommentit (48)
No jos on pidemmästä reissusta kyse, niin lähtijä soittaa tai laittaa viestin kun on päässyt perille. Ja vähintään joka kolmas päivä otetaan yhteyttä, se viestittää, kumpi on matkoilla. Töihin soitellaan vaan jos on jotain akuuttia asiaa, ehkä kerran viikossa puolin ja toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpäivän pystyn nipinnapin olemaan erossa, enempää en kuin pakosta.
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 00:22"][quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 00:17"][quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 23:48"]
Siis mistä(?!) te niille miehillenne oikein puhutte? Mistä riittää juttua joka päivä jauhettavaksi? Mä en keksi mitään keskusteltavaa silloinkaan jos vaikka pitää mennä autolla johonkin kahdestaan. Tosi kiusallisia hiljaisuuksia aina. Lasten kanssa kyllä jutellaan ihan kaikesta, viestit kulkevat jos ei olla samojen seinien sisällä. Mutta miehen kanssa? Pitäiskö sitä kysellä jotain jääkiekkotuloksia, jotka ei kiinnosta minua vähääkään? Ap
[/quote]
Ihan kuin minä/me! Meillä on aina tosi hiljaista autossa. :D Paitsi lapset metelöi.
Mun mies on ollut vain muutaman kerran työreissulla, pisin oli kaksi viikkoa. Ei mulla ollut mitään ongelmaa. Eihän tuossa ajassa ehdi ikäväkään tulla!
Mä en ymmärrä sitä, että lyhytkin ero tekee tiukkaa ja pitää kuulumisia kysyä tai muuten laittaa jotain turhia viestejä. Ahdistaisi vain, jos joku olisi koko ajan kyselemässä missä meet, missä oot, mitä teet tmv.
[/quote]
Kyllä näin on! Ap
[/quote]
En tarkoita millään pahalla, mutta omituisia suhteita teillä. En minä ymmärtä miksi haluaisin jakaa kodin ihmisen kanssa jolle minulla ei ole mitään juteltavaa tai jonka poissaollessa ei tulisi ikävä. Toki nautin omastakin ajasta, mutta aina kiinnostaa myös mitä miehelle kuuluu. Kukin tyylillään toki :)
Päivä tai kaksi. Sen jälkeen viimeistään soitan, tai mies soittaa minulle.
Apua. Olette kuin veljeni ja jänen avokkinsa. Veli ei pääse ikinä käymään missään. Vaimoke soitti työpaikallekin koko ajan niin että pomo hiiltyi. Nyt hirvimetsälläkin soittaa 15 min välein joko tulet pois...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen työmatkat suuntautuvat välillä sellaisiin paikkoihin ja maailmankolkkiin, että häneen ei saa yhteyttä mitenkään. Eli viikkokin saattaa helposti mennä ilman kontaktia. Jotenkin aina kuitenkin pyrkii viestimään, että henki vielä pihisee ja kaikki on ok. En huolestu kovin helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 00:17"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 23:48"]
Siis mistä(?!) te niille miehillenne oikein puhutte? Mistä riittää juttua joka päivä jauhettavaksi? Mä en keksi mitään keskusteltavaa silloinkaan jos vaikka pitää mennä autolla johonkin kahdestaan. Tosi kiusallisia hiljaisuuksia aina. Lasten kanssa kyllä jutellaan ihan kaikesta, viestit kulkevat jos ei olla samojen seinien sisällä. Mutta miehen kanssa? Pitäiskö sitä kysellä jotain jääkiekkotuloksia, jotka ei kiinnosta minua vähääkään? Ap
[/quote]
Ihan kuin minä/me! Meillä on aina tosi hiljaista autossa. :D Paitsi lapset metelöi.
Mun mies on ollut vain muutaman kerran työreissulla, pisin oli kaksi viikkoa. Ei mulla ollut mitään ongelmaa. Eihän tuossa ajassa ehdi ikäväkään tulla!
Mä en ymmärrä sitä, että lyhytkin ero tekee tiukkaa ja pitää kuulumisia kysyä tai muuten laittaa jotain turhia viestejä. Ahdistaisi vain, jos joku olisi koko ajan kyselemässä missä meet, missä oot, mitä teet tmv.
[/quote]
Kyse ei ole ikävästä vaan vastuuntunnosta ja huolehtimisesta. Me molemmat matkustamme paljon (mies parhaillaan tien päällä, minä viime- ja ensiviikon) ja soitamme aina aamulla ensimmäiseksi ja illalla ennen illalliselle lähtöä. Se on kaunis tapa tarkistaa että kotona on kaikki ok vaikka tietää että aina näin onkin jo 18 vuoden perhekokemuksella:)
Lisäksi me rakastamme matkustamista joten joka päivä tulee jotain mielenkiintoista mikä pitää jakaa heti toiselle, laitamme kuvia maisemista ja vaikka ruuista:) Juttu ei lopu koskaan... jaamme myös työasiat joten on kiva keskustella niistäkin jos ei muuta juteltavaa ole.
Sensijaan jos ollaan viihteellä en koskaan soita perään, ei mulla ole tarvetta kontrolloida toista! Tässä niinpäin että viihteelläolija ilmoittautuu kun herää ja toipuu soittokuntoon:D Normi työpäivän aikana soitellaan ehkä kerran, viimeistään kotimatkalta.
Joku sanoi että autossa on hiljaista - meillä päinvastoin! Auto on se paikka missä on purettu aikoinaan parisuhteen vaikeimmatkin asiat, ei voi ihan katsoa toista silmiin mutta jostain syystä on tosi helppo jutella kaikki asiat. 99% kyllä positiivista rupattelua. Kyllähän sitä 5000 km kesälomareissuilla ehtii juttelemaan....
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 07:36"]
Miehen työmatkat suuntautuvat välillä sellaisiin paikkoihin ja maailmankolkkiin, että häneen ei saa yhteyttä mitenkään. Eli viikkokin saattaa helposti mennä ilman kontaktia. Jotenkin aina kuitenkin pyrkii viestimään, että henki vielä pihisee ja kaikki on ok. En huolestu kovin helposti.
[/quote]
Nepalin vuoristokyliin? Andeille? Napajäätikölle? Muualla kyllä puhelimet ja sp pelaa ainakin meillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jompi kumpi on reissussa, niin kerran päivässä soitellaan. Yleensä matkalainen soittaa kotiin jossain välissä illalla.
Kerran vuorokaudessa soitetaan tai viestitellään, jos ollaan erossa. Ihan vaan kuulumisia vaihdetaan päivän kulusta. Ei kai niiden asioiden ihmeellisiä pidä ollakaan. Kuulee vaan, että toisella on asiat ok ja jos ei ole niin saa purkaa päivän tapahtumat. Kyllä me ainakin ollaan kliseisesti toistemme parhaat ystävät :) Tavallisena arkena ei välttämättä työpäivän aikana olla yhteydessä jos ei ole jotain akuuttia asiaa.
Omat vanhempani käyttäytyvät samoin. Ovat olleet yhdessä 40 vuotta. Liekö sitten sieltä peruja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaverini ihmetteli muutama vuosi sitten, kun mieheni kanssa viestittelimme ja soittelemme, kun olin työmatkalla. Työkaveri sanoi, ettei heillä ole mitään tarvetta jatkuvasti viestitellä ja tunsin oloni vähän noloksi. En tunne enää. Työkaveri erosi pari vuotta sitten...
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 07:59"]
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 07:36"]
Miehen työmatkat suuntautuvat välillä sellaisiin paikkoihin ja maailmankolkkiin, että häneen ei saa yhteyttä mitenkään. Eli viikkokin saattaa helposti mennä ilman kontaktia. Jotenkin aina kuitenkin pyrkii viestimään, että henki vielä pihisee ja kaikki on ok. En huolestu kovin helposti.
[/quote]
Nepalin vuoristokyliin? Andeille? Napajäätikölle? Muualla kyllä puhelimet ja sp pelaa ainakin meillä
[/quote]
En kerro, mutta kutakuinkin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 08:21"]
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 07:59"]
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 07:36"]
Miehen työmatkat suuntautuvat välillä sellaisiin paikkoihin ja maailmankolkkiin, että häneen ei saa yhteyttä mitenkään. Eli viikkokin saattaa helposti mennä ilman kontaktia. Jotenkin aina kuitenkin pyrkii viestimään, että henki vielä pihisee ja kaikki on ok. En huolestu kovin helposti.
[/quote]
Nepalin vuoristokyliin? Andeille? Napajäätikölle? Muualla kyllä puhelimet ja sp pelaa ainakin meillä
[/quote]
En kerro, mutta kutakuinkin näin.
[/quote]
Ok, sitten ymmärrän:) Mun poika matkustaa työkseen esim Perun ylängöllä, Kiinan sisämaassa n 1000km lähimmästä tunnetusta kaupungista, Siperiassa jne ja sieltä kyllä voi viestitellä oikein hyvin. Mutta toki kaukaisempiakin paikkoja löytyy. Ja tietty laivoilla jos on merellä niin ei onnistu viestittely.
Illalla viimeistään tulee viestiteltyä kun mies on päivän poissa. Yleensä laitan pari viestiä päivän mittaan (jotain hauskoja juttuja, kauppalistaa, tärkeää muistettavaa, kuvia itsestäni :D tai muuta vihjailua..). Soitellaan vähemmän.
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 01:35"]Apua. Olette kuin veljeni ja jänen avokkinsa. Veli ei pääse ikinä käymään missään. Vaimoke soitti työpaikallekin koko ajan niin että pomo hiiltyi. Nyt hirvimetsälläkin soittaa 15 min välein joko tulet pois...
[/quote]
En vaan ymmärrä tuollaista läheisriippuvuuden määrää, en....
Jos ei ole mitään asiaa, niin illalla laitetaan tekstarina hyvänyöntoivotukset.
Lapsi on nyt innostunut soittelemaan kun sai oman luurin ja opettelee käyttämään, että iskän edellisen reissun aikana (4 päivää) en jutellut/viestinyt kuin 1 kerran. Lapsi hoiti kommunikaation tällä kertaa.
Mies menee aikaisin töihin, soittaa pari tuntia myöhemmin mulle lyhyen herätyspuhelun. On tosi kivaa herätä huomentoivotuksiin ja rakkaudentunnustuksiin. Tulee hyvä mieli aina.
Seuraavan kerran hän soittaa ruokatauollaan. Jos olen itse töissä siihen aikaan, emme soittele. Hänen työnsä ei estä puhelimenkäyttöä samanaikaisesti.
Työpäivänsä päätteeksi hän soittaa, jos on menossa ruokakauppaan yksin. Yleensä käymme kuitenkin ruokaostokset yhdessä.
Harvoin ollaan öitä erikseen, mutta kun ollaan, soitetaan illalla kunnollinen kuulumistenvaihtopuhelu. Sitten vielä hyvänyöntoivotukset tekstarilla nukkumaanmennessä, tämä myös silloin, kun toinen on vaikkapa viihteellä ja on kotiutumassa vasta myöhemmin.
Ollaan aika symbioottisessa suhteessa, ja se käy meille. Emme koe toistemme sen rajoittavan elämäämme, että toinen aikalailla tietää aina, missä toinen on. Emme ole kuitenkaan kahlitsevia tai mustasukkaisia tai mitään, toinen saa kyllä tehdä ihan mitä tahtoo ja tavata ihan ketä tahtoo yksinkin, toinen nyt vaan yksinkertaisesti tietää ainakin suurpiiirteisesti, missä toinen menee. Se on ihan ok. Yhdessäoloa takana noin 10 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 13:49"][quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 00:17"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 23:48"]
Siis mistä(?!) te niille miehillenne oikein puhutte? Mistä riittää juttua joka päivä jauhettavaksi? Mä en keksi mitään keskusteltavaa silloinkaan jos vaikka pitää mennä autolla johonkin kahdestaan. Tosi kiusallisia hiljaisuuksia aina. Lasten kanssa kyllä jutellaan ihan kaikesta, viestit kulkevat jos ei olla samojen seinien sisällä. Mutta miehen kanssa? Pitäiskö sitä kysellä jotain jääkiekkotuloksia, jotka ei kiinnosta minua vähääkään? Ap
[/quote]
Ihan kuin minä/me! Meillä on aina tosi hiljaista autossa. :D Paitsi lapset metelöi.
Mun mies on ollut vain muutaman kerran työreissulla, pisin oli kaksi viikkoa. Ei mulla ollut mitään ongelmaa. Eihän tuossa ajassa ehdi ikäväkään tulla!
Mä en ymmärrä sitä, että lyhytkin ero tekee tiukkaa ja pitää kuulumisia kysyä tai muuten laittaa jotain turhia viestejä. Ahdistaisi vain, jos joku olisi koko ajan kyselemässä missä meet, missä oot, mitä teet tmv.
[/quote]
Anteeksi nyt vain, mutta aika kamalalta tämä teidän meininki kuulostaa. Mistä te tiedätte mitä teidän puolisollenne kuuluu, jos ette juttele niiden kanssa, ja kysy kuulumisia? Miten he voivat, mitä heillä on töissä meneillään, onko jokin tiukempi stressijakso kenties? MISTÄ te sitten puhutte? Onko teillä kivaa niiden kanssa, nautitteko ja
[/quote]
Me keskustelemme siitä, onko maito loppu tai pitäisikö joltain lapselta kuulustella koealuetta. Tai jostain poliittisista kuvioista. Mies on heti suhteen alkumetreillä tehnyt selväksi, että hänen henkilökohtaisista asioistaan ei keskustella, joten en tiedä mitä hänelle kuuluu. Kai hän sitten ilmoittaa jos esim. saa terminaalivaiheen syöpädiagnoosin, oletan. Kivaa minulla on keskenäni ja lasten kanssa, myös ystävien kanssa silloin harvoin kun sellaiseen on aikaa, ei siihen miestä tarvita. Ap