Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
pettäminen, miten eteenpäin?
14.10.2014 |
Kerroin miehelle vuosien takaisesta pettämisestä. Lupasi, että voidaan vielä yrittää, mutta sanoi, että luottamus meni (niin kuin kuuluukin).
Miten tästä eteenpäin? Näemme uudestaan vasta huomenna (mies töissä toisessa kaupungissa ja jäi sinne yöksi). Pelottaa ja ahdistaa kaikki.
En kaipaa moraalisaarnaa siitä, kuin kusipäinen olen. Tiedän sen itsekin. En kaipaa saarnaa siitä, että miksi kerroin. Kerroin, koska psyykeen kannalta oli pakko, koska olemme suunnittelemassa naimisiinmenoa. Halusin, että mies saa päättää mitä tulevisuus tuo tullessaan. Ehkä olin itsekäs, kun "kaadoin paskan toisen niskaan", ehkä olin rehellinen. Ihn miten sen ottaa.
Miten olette päässeet eteenpäin tällaisessa tilanteessa?
Kommentit (11)
Ois aika sikamaista ettei tommosta kertois ja naimisiin menossa. Nuo tosin kuuluis kertoa heti kun ne tehny, en ihmettele jos mies jättää sut. Ite lopettaisin siihen heti. Petetty on paremman arvoinen ja toista ei petä, jos sitä rakastaa -ihan turha alkaa nyt selittelemään mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 20:34"]
Miksi kerroit vanhasta asiasta?
[/quote]
Koska olin itsekäs. Olemme puhuneet naimisiinmenosta ja halusin olla rehellinen, ennen kuin päätöstä tehdään mihinkään suuntaan. En olisi voinut vannoa valoja papin edessä, jos minulla olisi salaisuus mielessäni.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 20:42"]
Ois aika sikamaista ettei tommosta kertois ja naimisiin menossa. Nuo tosin kuuluis kertoa heti kun ne tehny, en ihmettele jos mies jättää sut. Ite lopettaisin siihen heti. Petetty on paremman arvoinen ja toista ei petä, jos sitä rakastaa -ihan turha alkaa nyt selittelemään mitään!
[/quote]
Joo, kaikkea kuuluisin ja pitäisi ja jos jos jos. Nyt kävi näin, kerroin nyt, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Olin pettämisen aikaan miettinyt eroa, mulla ei ollut oikein tunteita mieheen silloin. Sitten kaikki asiat vaan paranivat ja opin rakastamaan miestä uudelleen. Enää en alentuisi mihinkään tällaiseen ikinä, rakastan liikaa.
Minä kerroin omasta pettämisestäni miehelleni. Myös syyt mitkä johti siihen. Uskollisuus ja rehellisyys oli meidän suhteen perusta. Tiesin minkä riskin otin, kun kerroin. Jatkoimme yhdessä. Mieheni ymmärsi syyni pettämiselle. Puhuimme koko asian juurta jaksain ja sovimme, että siitä asiasta ei enää puhuta. Ja tuo sopimus on pitänyt. Asiat ei tietenkään olleet alkuun ihan ennallaan. Vuoden verran meni, että se koko episodi oli ohi. Kannattatti.
Naimisiin menimme ja olemme olleet ydessä 19v. En kadu, että kerroin. Se avasi meillä keskustelut moniin asioihin. Kaikessa kauheudessaan oli erittän puhdistava ja suhdettamme lujittava kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä selittele, anna mielummin hyvän historian puhua puolestasi. Tehty mikä tehty ja sitä ei selittämällä muuksi muuteta. Ole rauhallinen ja anna miehen miettiä rauhassa mitä hän haluaa. Anna aikaa juuri niin paljon kuin hän haluaa ilman että ahdistelet häntä kysymyksilläsi, itkullasi ja anteeksi pyytelyinesi. Laita viesti miehelle, että toivot teidän onnellisten aikojen muistojen olevan tärkeämpiä kuin tämä yksi teko. Laita myös, että olet totisesti läksysi oppinut. Nyt on nyt, mennyt on mennyttä, mutta tulevaisuutta olette tässä miettimässä ja se on sinulle tärkeää.
Olet tosi epäreilu, kerroit hänelle ja pilasit hänen uskonsa teidän suhteeseen ja todennäköisesti hänen fiiliksen teidän mahdollisesti tulevista häistä. Miksi? Siksi että SINÄ halusit puhtaan omantunnon. Eli kaadoit oman paskaämpärisi toisen niskaan, pois omasta niskasta. Itse en varmasti menisi kanssasi naimisiin, ei siksi että petit, vaan siksi että olet niin itsekäs mulkku että piti saada asia "pois tunnolta". Jos petät niin sitten petät mutta älä vittu vedä muita mukaan omiin ongelmiisi. Jos asia "painaa" alttarilla niin sitten sinä jätät miehen ja etsit semmoisen jonka kanssa on "puhdas" omatunto.
Raukka olet, säälittävä napanöyhtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9, sulla on omituinen käsitys rehellisyydestä ja itsekkyydestä ja niiden välisestä suhteesta.
Tuo, mitä sinä pidät itsekkyytenä, on minun silmissäni pelkuruutta.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 21:01"]
Olet tosi epäreilu, kerroit hänelle ja pilasit hänen uskonsa teidän suhteeseen ja todennäköisesti hänen fiiliksen teidän mahdollisesti tulevista häistä. Miksi? Siksi että SINÄ halusit puhtaan omantunnon. Eli kaadoit oman paskaämpärisi toisen niskaan, pois omasta niskasta. Itse en varmasti menisi kanssasi naimisiin, ei siksi että petit, vaan siksi että olet niin itsekäs mulkku että piti saada asia "pois tunnolta". Jos petät niin sitten petät mutta älä vittu vedä muita mukaan omiin ongelmiisi. Jos asia "painaa" alttarilla niin sitten sinä jätät miehen ja etsit semmoisen jonka kanssa on "puhdas" omatunto.
Raukka olet, säälittävä napanöyhtä.
[/quote]Ota lääkkeesi ja mene nukkumaan. On niitä pahempiakin rikoksia kuin totuuden kertominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 21:05"]
Ota lääkkeesi ja mene nukkumaan. On niitä pahempiakin rikoksia kuin totuuden kertominen.
[/quote]
Tyypillistä naisenaivotoimintaa, kun kerron miehelle että petin sitä, niin sitten se on kerrottu ja se ei enää paina mieltä, ja mieskään ei saa siitä valittaa koska olin rehellinen. Hienoa, ota sinäkin mitali ja papukaijamerkki. Se loppuelämän painava syyllisyys on kohtuullinen rangaistus pettämisestä, se että pilaa samalla jonkun toisenkin elämän ei auta asiaa pätkän vertaa, se tekee pettäjästä tuplapettäjän. Itse en ole koskaan pettänyt, mutta jos pettäisin niin varmasti en kertoisi, ainakaan SIKSI että haluan itselleni hyvän omantunnon.
Alue: Aihe vapaa
Miksi kerroit vanhasta asiasta?