Ei kaikki saa olla omia itsejään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vain ymmärrä mikä minussa on vikana? Olen omasta mielestäni iloinen, välitön ja ystävällinen, mutta ei näytä siltä kun muiden reagointia ja käytöstä minua kohtaan katsoo. Minun pitää aina tehdä joku ihmeen vaikutus muihin tai osoittaa ne ennakkoluulot vääriksi. En vain saa olla rennosti oma itseni. Ap

Et osaa olla, ei ole = et saa olla.

En saa olla joten en enää osaakaan. Minulta ei hyväksytä mitään moitittavaa käytöstä, huonotuulisuutta tms. Saan aina pahemman rangaistuksen ja syyllistämisen kaikesta moitittavasta mitä teen, vaikka muut tekisivät vastaavaa tai pahempaakin. Ap

Lakkaa olemasta uhri! Ei tuollaista ketään jaksakkaan.

Miten lakkaan, koska olen uhri? Ap

Etkä ole, vaan itsetunnoton muita syyttelevä.

Ei juuri kukaan saa olla täysin oma itsensä, kovin harva uskaltaa. Niin moni esittää ja naamioituu. Se on normi.

Eihän kukaan voi olla täysin oma itsensä julkisesti. Ja ihmisillä on erilaisia rooleja eri tilanteissa ja se on normaalia. Mä voin olla kotona pieruverkkareissa tukka kampaamatta ja saatan huutaa ja kiroilla jos oikein menee hermo, mutta enhän mä nyt julkisilla paikoilla niin voi käyttäytyä. Silti koen olevani oma itseni.

Kavereiden kanssa voin heittää ronskia läppää, ystävien kanssa puhun henkeviä, lapsiani kohtaan olen suojeleva, töissä ahkera ja vastuuntutoinen, miesystävien kanssa viettelevä, yksin luonnossa kulkiessa tunnen nöyryyttä ja ihailua. Kaikki nämä ovat mun omaa itseäni. Vaikka mulla on erilaisia rooleja en koskaan koe teeskenteleväni.