Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntuu odottaa vauvaa?
14.10.2014 |
Niin, kertokaapas mammat 25-vuotiaalle lapsettomalle naiselle, miltä se vauvan odottaminen tuntuu. Millon sen konkreettisesti tajuaa, että on raskaana. Okei, varmaan ensinnäkin siitä että tikkuun piirtyy kaksi viivaa..mutta iskeekö todellisuus siitä, että vatsassa elelee joku siinä vaiheessa, kun alkaa tuntua potkuja? Entä isä, miten hän on ollut mukana? Onko raskaus onnellista vai millaista aikaa? Enemmän kiinnostaa tunnepuoli, kun se mitä kaikkea kremppaa raskaudestas seuraa :)
Kommentit (23)
Ei kauheesti miltään. En potenut vauvakuumetta, raskaus oli ns.helppo (no jaa). Menin virran mukana että yksi lapsi nyt täytyisi kai joskus pullauttaa. Alkuajan väsymys oli nautinnollista, mä vaan nukuin. Vatsaa kun alkoi tulla, niin sitten muiden ihmisten kiinnostuneet kysymykset oli mukavia. Olin aina huomion keskipiste. Hyvinvointini oli prioriteetti suunnilleen kaikille. Lapsi potki paljon ja kipeästikin. Joku kumma ajatus minulla on että se vatsassa ollut lapsi ei ole tämä syntynyt lapsi. Vaikea selittää.. En kaipaa raskautta enkä halua kokea sitä uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä aina ajattelin, että raskausaika on ihanaa ja nautinnollista.
Tosi asiassa mua on närästänt viimeiset 30 viikkoa, selkää särkee ja oon ihan töttöröö koko ajan. Kroppa ei oo oma eikä tunnu mukavalta, en pysty urheilla samalla tavalla kuin ennen. Nyt on alkanut taas pahoinvointi, joten odotan vaan että raskaus olisi ohi.
Olen nyt 7. raskausviikolla, ensimmäinen raskaus. Tunteet vaihtelevat syvästä onnesta ja tasaisesta rauhasta suureen epävarmuuteen ja pelokkuuteen. Vielä en osaa pelätä edes sitä, mitä elämä sitten on kun se vauva on täällä. Nyt pelkään vain sitä, kuuluukohan sydänäänet ekassa ultrassa, entäs jos se onkin mennyt kesken, meneeköhän kaikki hyvin. Tämä tietty huoli jatkuu varmasti läpi koko raskauden, onhan siinä juttuja jotka voi mennä pieleen. Mutta koitan myös kovasti nauttia ja olla pelkäämättä!
Kaikille tekisi mieli kertoa, mutta pitää himmailla ja vain ihan pieni porukka tietää jo. Mutta jotenkin oman elämän prioriteettilista muuttui sillä silmänräpäyksellä, kun tein positiivisen raskaustestin. Se on jännä.