Lue keskustelun säännöt.
miehen masennus
14.10.2014 |
Meillä on kotona sellainen tilanne että mies on msentunut, on ollut ainakin 8 vuotta jollei ylikin. Lääkkeitä on syönyt sen 6 vuotta. Minkäänlaisia kontrolli käyntejä ei ole, vaan resepti uusitaan vuodesta toiseen lääkäriä/ terapeuttia näkemättä. Mies käy töissä, käy salilla ja osallistuu kotona arkeen. Mutta se käytös. Ikinä ei tiedä mitä nyt taas on vialla! Pelkkä väsymys saa hänet raivoamaan ihan ihme asioista ja minä olen aina se paha. Hän sanoo että minä olen aina negatiivinen ja huonolla tuulella (näin ei todellakaan ole!). Yht äkkiä minun pitäisi alkaa hymyillä hänelle kun hän tulee töistä, pelkkä normaali moi ei enää riitäkkään. Olen 3,5 vuotta jaksanut tätä. Olen niin loppu ja väsynyt siihen että omassa kodissa joutuu olemaan varpaillaan ja odottamaan sitä että mitä olen nyt taas tehnyt väärin/ jättänyt tekemättä. Kuukausi sitten lähdin vanhempieni luo viikonlopuksi koska en jaksanut enää, perään sain haukkumis viestejä kuinka en arvosta miestäni. En tidä mitä minun kuuluu tehdä?! Erotakko? Terapiaan olen koittanut miestä saada, mutta mitä se muka auttaa on vastaus. Eroaminen tuntuu siltä kuin pettäisin mieheni luottamuksen, mutta tätäkö tämä on loppu elämäni sitten? Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (12)
Ikävä kyllä niiden lääkkeiden sivuvaikutuksena on agressivisuutta, alakuloa jne. Syötä hänelle päivittäin iso lasti vitamiineja, ehkä hän pääsisi pois lääkkeistä. Maitohappobakteerit, omegat, chiasiemenet, karnosiini, magnesium, b-vitamiinit.. Noiden avulla moni on muuttunut kun otetaan kunnon annoksia. Sitten pienet kävelylenkit ja vaikka seurakuntien musiikkituokiot rentouttaa kireitä hermoja. Ps. aamupalaksi terveys smoothie! Tsemppiä ♡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä vinkkejä kolmosella. Moni on päässyt vitamiinihoidoilla ja liikunnalla (edistää serotiinin tuotantoa) eroon masiksesta.
Oletko naimisissa ja jos et ole niin et ole lupautunut olemaan vierellä. Mitä vanhempasi ajattelevat tilanteestasi? Onko sinulla sisaruksia joille voisit jakaa taakkaasi? Oletteko käyneet matkoilla se voisi piristää?
Onko teillä joku rankka elämäntilanne? Lapsia paljon? Muutto? Työttömyyttä? Tmv stressin aiheuttajia
Ota ero, lasten takia. Sairastupa ei ole sopiva kasvuympäristö lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista, että masentuneen kanssa ei tarvitse hyssytellä. Jos olet tähän saakka ollut lähinnä hiljakseen, rauhallinen ja varovainen ja se ei ole toiminut, niin muuta hetkeksi tapaasi olla, eli suutu! Suutu, sano selkeästi ja normaalia kovemmalla äänellä mitä haluat ja mitä mieltä olet ja katso, että asia menee perille. Sinun itkeminen ei auta vaan lähinnä pahentaa, joten nyrkkiä pöytään ja vaadi asioiden muuttumista! Tottakai tästä joku säikähtää, että ei näin, mutta kylläpä juuri niin. Jos tilanne ei ole muuttunut hyssyttelemällä niin se ei muutu ja mies ei herää sairaudestaan ikinä. Masentunutkin tajuaa milloin on menty liian pitkälle ja milloin muutosta on tultava, mutta usein masentunut kaivautuu vain omaan surkeuteensa ja ylös sieltä ei päästä ilman herätystä. Mieti siis miten olet tähän saakka tehnyt ja muuta myös itseäsi ainakin hetkellisesti.
Niitä kaiken maailman vitamiineja en välttämättä miehelle edes yrittäisi työntää, menee vähän huuhaan puolelle ja tuskin normaali mies siihen edes lähtee.
Ota oikeasti ero. Perusteena se, ettei mies edes yritä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 07:48"]
Ota ero, lasten takia. Sairastupa ei ole sopiva kasvuympäristö lapsille.
[/quote]
Samaa mieltä.
Nimimerkillä olen masentunut.
Mies käy 4 kertaa viikossa salilla, syö terveellisesti ja syö myös kaiken maailman vitamiineja eikä hänen tilaansa ne ole muuttaneet. Meillä ei ole lapsia. Molemmilla on vakituiset ihan hyvä tuloiset työpaikat, koti mistä molemmat pitävät, ja elämä on muuten kunnossa. Itse olen 23v ja mies 27v. Sanoin suoraan noin 2 kuukautta sitten että en enää jaksa tätä, että oma terveys alkaa kärsiä. Mies varasi ajan lääkärille, ideana aloittaa hoidot. Mutta lääkäri tulikin kipeäksi ja perui. Uutta aikaa ei ole mies varannut. Emme ole naimisissa, mutta kun kerran on erosta tullut puhe alkoi mies väittää että petän lupaukseni, olen kuulemma luvannut olla hänen kanssaan aina. En ole, ei sellaista voi luvata! Mies saa oloni niin alistuneeksi ja alan uskoa itsekkin olevani vastuussa hänestä kuin lapsesta. Vanhempani ovat sitä mieltä että mies pitää saada lääkäriin ja muistuttavat ettei ole minun tehtäväni kannatella miestä pinnalla. Siskoni on minua 3 vuotta nuorempi ja on aivan eri elämän tilanteessa ja ei ymmärrä tätä tilannetta joten hänelle en voi purkaa sydäntäni. Taidan mennä itse lääkärin luo ja yrittää päästä juttelemaan jonkun ammattiauttajan kanssa, ehkä saan miehen sinne kuuntelemaan että nyt on aika muuttua.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä ihminen on kärttynen väsyneenä ilman masennustakin :D Vähän ylireagointia taas. Vaikuttaa että miestä vituttaa vaimon naama muuten vaan, ja hakee syitä millä erota, ikävä kyllä ja ketään loukkaamatta.
Harmi jos sinun kohdalla eroamiset hoidetaan noin.
Meillä oli täysin samaa vuosia ja perheessä on myös lapsia. Erona teidän tilanteeseen on vain hyvä lääkärisuhde. Sattumalta tilannetta alkoi hoitamaan asialleen omistautunut ja ammattitaitoinen välittävä lääkäri, joka kyseli myös ihan muuten vaan kuulumisia. Sinuna ottaisin siis yhteyttä vaikka kotikuntasi mielenterveysyksikköön tai ihan mielenterveysseuraan (googleta) ja kysymään sieltä miten olisi hyvä toimia.
Et ole todellakaan tilanteessasi yksin vaikka siltä se tuntuukin, esim. tämän entisen Suomalaisen ison kännykkäfirman listoilta löytyy masentuneita todella todella paljon. Voit halutessasi ottaa yhteyttä myös miehesi työpaikan työterveyshuoltoon ja kertoa siellä tilanteesta ja kysyä mielipidettä miten voisit toimia. Vaikka se ehkä tuntuu siltä, että menee liian pitkälle, niin et sinä mene, tiedän kyllä mistä puhun.
Jos sinulla on aikaa, niin kirjoita mahdollisesti tulevalle lääkärille kirje. Kirjoita siihen otteita normaalista arjestanne, mistä olet huolissasi ja mikä on hyvää. Kirjoita kirje sellaiseksi, että lääkäri voi sen miehesi kanssa lukea vastaanotolla. Kirjoita siinä myös jos olet valmis menemään mukaan juttelemaan, niin asia ei jää miehen sanomisen ja aktiivisuuden varaan.