Lue keskustelun säännöt.
Minne hyvätuloinen enää voi ostaa asunnon pk-seudulla?
mihin varat riittää?
06.09.2021 |
Kun olet nuori ja hyvätuloinen (palkka about >4000e/kk), mutta ei vielä vuosia kertynyttä omaisuutta, vaihtoehdoiuksi jää Itä-Helsinki ja Vantaan perukat. Espoo kauttaaltaan liian kallis, eikä Helsinkiinkään olisi varaa muuttaa. Espoo rakennettu täyteen uusia kerrostaloja, mutta suurin osa vuokra-asuntoja tai omistusasuntoja, jotka valuu sijoittajille vuokra-asunnoiksi. Näistä varmaan suurin osa jollain lailla "tuettua asumista". Mikä jää "hyvätuloisen" asemaksi -> muuttaa Kirkkonummeen asti? Jos menet vuokralle, et saa koskaan perustettua päämunaa omistusasumista varten, ja jos saat, elät vuosia kuin köyhä Espoon Asunnoilla :(
Kommentit (61)
Ymmärrän täysin hyvin millaisia ongelmia siihen liittyy, jos koululuokkaan sattuu paljon vieraskielisiä lapsia. Pakko kuitenkin vielä mainita, että vieraskielisten lasten vähäinen määrä ei välttämättä tarkoita onnellisia kouluvuosia lapselle. Sisaren tyttöni kävi todella hyvämaineisen alueen ala-astetta ja kärsii edelleen koulukiusaamisen aiheuttamista traumoista. Se ei poista alussa mainittuja ongelmia, mutta halusin tuoda toisenkin näkökulman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on hekan asunto, asun 2200e tuloilla lähellä keskustaa. Go me!
Onneksi olkoon. Asutko Kalasatamassa tai Jätkäsaaressa? Onko merinäköala? Niissä Jätkäsaaren uusimmissa Heka-taloissa ainakin on, ainakin ylemmissä kerroksissa. Näyttävät muutenkin tyylikkäiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etätyötä voi tehdä vaikka jostain metsästä Perähikikiällä. Joo PK-seudulla on aivan järkyttävä asuntokupla, ei voi mitään, kannattaa suunnata jonnekin muualle.
Ei se ole kupla. Kupla on semmoinen, joka puhkeaa. Pääkaupunkiseudulla on asuntojen määrän ja niiden tarpeen välinen epäsuhta, joka on tietoisesti aiheutettu poliittisilla päätöksillä.
Asumista riepottelevat byrokratia, politikointi, NIMBY:t ja säännöstely. Asuntojen tarjonta riippuu paikallispolitikoinnista, ei normaalin markkinatalouden mukaisesta tarjonnan reagoinnista hintoihin ja kysyntään. Kaupunki saa sitä enemmän tuloja kaavamonopolistaan, mitä kalliimpaa asuminen on. Siksi asuminen kallistuu koko ajan.
Eipäs väheksytä nimbyilyä. Ilman sitä Helsingissä ei olisi enää yhtään viihtyisää puistoa tai asuinaluetta jäljellä.
Mikäs Vantaassa sitten on vikana? Löytyy useita rauhallisia omakotitaloalueita, mutta ilmeisesti on jotenkin liian noloa asua Vantaalla? Ihan keskituloisia tavallisia työtä tekeviä ihmisiä täällä asuu :-)
Maksatko oikeasti Espoossa yksiöstä vuokraa 1100 euroa vai asutko yksin liian isossa asunnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kun olet nuori ja hyvätuloinen (palkka about >4000e/kk),"
Buahahaha "hyvätuloinen"
Suomen himoverotuksella tuosta neljän tonnin bruttopalkasta jää kaikkien veroluonteisten maksujen ja ihan normaaliin keskiluokkaiseen elämään (omistusasunto, auto, mökki jne) kohdistettujen verojen jälkeen niin vähän käteen että pk-seudun hintatasolla ostovoima putoaa länsimaiden mittarilla persaukisten luokkaan.
Monessa länsimaassa olisit noin surkeilla tuloilla oikeutettu ilmaiseen ruokailuun soppakeittiössä.
Ollaan me kaikki muutkin asuttu halvemmilla sijainneilla aiemmin ja parin vuoden välein hivuttauduttu unelmapaikkaa kohden.
Tällä hekellä asutaan avispoliksessa, josta tulossa urbaani keskus, jossa kaikenlaista tekemistä. Jäädään tähän joksikin aikaa, kun koulu tulossa lähelle ja alueesta tulee todella siisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen tai pariskunta voi asua käytännössä missä vain pk-seudulla. Mutta jos on lapsia, sijainnista muodostuu oikeasti keskeinen kysymys. Ja nykyisten jättikoulujen aikakaudella joku pieni, viihtyisä kaupunginosa ei ole enää useissa tapauksissa vaihtoehto. Se kun kuuluu samaan koulupiiriin vieressä olevan ison slummin kanssa.
Käytännössä lapsiperheen on siis etsittävä paitsi kivaa kotia, varmistettava että se kuuluu hyvään koulupiiriin sekä ala- että yläasteen osalta. Ja väestön on koko alueella oltava homogeenista.
Tiedän kokemuksesta, että menee vaikeaksi. Ja maksaa toki jotain. Itse asumme nuo kriteerit täyttävällä asuinalueella Helsingissä. Elämä täällä on varsin samanlaista kuin omassa lapsuudessani 1980-luvulla toisaalla Helsingissä. Näitä nykyajan poliitikan tuomia lieveilmiöitä ei täällä ole.
Missähän Suomessa on muka näitä "isoja slummeja"? AIka paljon maailmaa nähneenä epäilen, että sellaisia Suomessa edes olisi, ja slummeiksi kutsumannekin ovat yleensä aivan OK-viihtyisiä alueita varsinkin kv. vertaillessa.
Asuin itse toistakymmentä vuotta sitten Meri-Rastilassa opiskelija-asuntolassa, ja ko. seutu lienee slummipuhujille Suomen pahin? Minusta alue oli viihtyisä ulkoilumahdollisuuksineen jne. Toki siellä näki erivärisiä ihmisiä, mutta entä sitten?
Tuon yli vuosikymmenen aikana muutos on jo ollut varsin merkittävä huonompaan, eikä suunta ole mitenkään hyvä. Yhä useampi hiffaa tuon koko ajan ja siitähän tässä juuri puhutaan. Hesakuplan lakipiste on jo ohitettu ja välkyimmät ovat alkaneet tosissaan kehittämään vaihtoehtoja. Jos etätyöt esimerkiksi jatkuvat nyt monilla niin tuo väistämättä näkyy jo jossain määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just kävin huvikseni tsekkaamassa talotarjontaa pks-alueen ulkopuolelta, ei voi kun ihmetellä miksi yleensä kukaan hankkii asuntoa pääkaupunkiseudulta!
Kun vertaa esimerkiksi vaikkapa omakotitaloa, saa reilun puolen tunnin ajomatkan päästä kolmen makkarin hyväkuntoisen ja ison omakotitalon jo reilulla parilla sadalla tuhannella, samankokoinen pks-alueella ihan ruputontilla puolet kalliimpi.
Vierailija kirjoitti:
Just kävin huvikseni tsekkaamassa talotarjontaa pks-alueen ulkopuolelta, ei voi kun ihmetellä miksi yleensä kukaan hankkii asuntoa pääkaupunkiseudulta!
Kun vertaa esimerkiksi vaikkapa omakotitaloa, saa reilun puolen tunnin ajomatkan päästä kolmen makkarin hyväkuntoisen ja ison omakotitalon jo reilulla parilla sadalla tuhannella, samankokoinen pks-alueella ihan ruputontilla puolet kalliimpi.
Erilaiset preferenssit. Joku voi miettiä myös omasta asumismuodostasi, että miten joku voi elää noin kun "eihän siellä ees oo mitään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mihin varat riittää? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt ap vähän tarkemmin paljonko tienaat nettona, paljonko menee asumiseen nykyisellään ja minkä verran saat kuukaudessa säästöön. Jos säästöön jäävä summa on pieni, niin sitten voisit kertoa mihin kaikki rahat menevät.
Neljän tonnin brutosta kai nyt 2500€ jää käteen? Asumiseen ja elämiseen pitäisi riittää 1500-1700€ sinkulla, joten säästöön pitäisi jäädä 800-1000€/kk. Tuhat euroa kuussa on jo se, mitä ASP-tilille voi maksimissaan säästää. Kahdessa vuodessa se on jo 24000€ ja siihen päälle vielä korko ja lisäkorko, noin 1250€.
Ensiasuntoon riittää 5% omarahoitusosuus ja toisaalta ASP-laina on Helsingissä maksimissaan 215000€. Ensiasunto voisi maksaa siis 240000€. Sen ensiasunnon ei tarvitse olla se unelma-asunto, se on se ensimmäinen askel. Unelma-asunto on ehkä sitten se kolmas.
Varallisuuden kartuttaminen on tosiaan vuosikymmenten prosessi. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitä, ettei elä pelkästään hetkessä, vaan pystyy tekemään valintoja paremman taloudellisen tulevaisuuden hyväksi.
Tehdään tämä harjoitus
Nettopalkka 2800 e/kk
- ruokaliput 120 e/kk
- vuokra 1100 e/kk
- auto 450 e/kk (kokoajan jotain rikki)
- päivittäistavarat 450 e/kk
- laskut 250 e/kk
Yli jää 430 e/kk. Siitä olen pistänyt abt 300 e/kk ASP-tilille. Mutta, jos jokin odottamaton tuho, esim tietokone/pesukone rikki, jää ASP siltä kuulta tms.
Niin ja vaatteitakin tulee ostaa.
Mutta kuten totesin on auto nykyaikana luksusta, johon DI:llä ei ole enää varaa :/
Asunto Espoossa, josta lähimmälle metropysäkille 20 min bussilla.
Näillä nettotuloilla saa ottaa lainaa 2800 * 0,4 = 1120 e/kk => 171.000 e maksimilaina 25 vuoden takaisinmaksuajalla (6% stressitesti).
Halvimmat "järkevät" asunnot Espoossa siinä abt 250.000, joten kun työelämä vasta alkanut ja säästössä 5.000e, tulee vielä säästää about 80.000e, mutta asuntojen hinnat nousee nopiammin kuin säästöä kertyy...
Miten kauan menee toihin julkisilla?Asumisoikeusasunto jotta pystyy säästämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin huvikseni tsekkaamassa talotarjontaa pks-alueen ulkopuolelta, ei voi kun ihmetellä miksi yleensä kukaan hankkii asuntoa pääkaupunkiseudulta!
Kun vertaa esimerkiksi vaikkapa omakotitaloa, saa reilun puolen tunnin ajomatkan päästä kolmen makkarin hyväkuntoisen ja ison omakotitalon jo reilulla parilla sadalla tuhannella, samankokoinen pks-alueella ihan ruputontilla puolet kalliimpi.Erilaiset preferenssit. Joku voi miettiä myös omasta asumismuodostasi, että miten joku voi elää noin kun "eihän siellä ees oo mitään".
matkakulut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin huvikseni tsekkaamassa talotarjontaa pks-alueen ulkopuolelta, ei voi kun ihmetellä miksi yleensä kukaan hankkii asuntoa pääkaupunkiseudulta!
Kun vertaa esimerkiksi vaikkapa omakotitaloa, saa reilun puolen tunnin ajomatkan päästä kolmen makkarin hyväkuntoisen ja ison omakotitalon jo reilulla parilla sadalla tuhannella, samankokoinen pks-alueella ihan ruputontilla puolet kalliimpi.Erilaiset preferenssit. Joku voi miettiä myös omasta asumismuodostasi, että miten joku voi elää noin kun "eihän siellä ees oo mitään".
matkakulut
En ymmärrä mitä tällä tarkoitetaan? Jos joku haluaa asua vaikka trooppisella saarella ja on valmis maksamaan siitä extraa, niin mitä se hyödyttää, jos asuu täysin päinvastaisella asuinalueella, mutta onpahan halpaa matkustaa kyseiselle saarelle? En oikein ymmärrä tuota kommenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt ap vähän tarkemmin paljonko tienaat nettona, paljonko menee asumiseen nykyisellään ja minkä verran saat kuukaudessa säästöön. Jos säästöön jäävä summa on pieni, niin sitten voisit kertoa mihin kaikki rahat menevät.
Neljän tonnin brutosta kai nyt 2500€ jää käteen? Asumiseen ja elämiseen pitäisi riittää 1500-1700€ sinkulla, joten säästöön pitäisi jäädä 800-1000€/kk. Tuhat euroa kuussa on jo se, mitä ASP-tilille voi maksimissaan säästää. Kahdessa vuodessa se on jo 24000€ ja siihen päälle vielä korko ja lisäkorko, noin 1250€.
Ensiasuntoon riittää 5% omarahoitusosuus ja toisaalta ASP-laina on Helsingissä maksimissaan 215000€. Ensiasunto voisi maksaa siis 240000€. Sen ensiasunnon ei tarvitse olla se unelma-asunto, se on se ensimmäinen askel. Unelma-asunto on ehkä sitten se kolmas.
Varallisuuden kartuttaminen on tosiaan vuosikymmenten prosessi. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitä, ettei elä pelkästään hetkessä, vaan pystyy tekemään valintoja paremman taloudellisen tulevaisuuden hyväksi.
Tuo juuri on se paska-Hesan ongelma. Kohtuu hyvilläkin tuloilla pitäisi vaan säästää ja syödä puurovelliä, että saa joskus asunnon maksettua. Yksin asuvillakin vuokrat lähtee tonnista ja muu eläminen tonni, niin muutamia satasia voi saada realistisesti säästöön esimerkkilaskelmassa. Kun muuttaa muualle niin voi paskoa naureskellen hesalaisten velleihin ja elää elämää kuten se on tarkoitettukin elettäväksi.
Ymmärrän kyllä noita teidän kirjoituksianne, kun lienette sitoutunut asuntolainaan, eikä ole kiva jos sen arvo vaikka puolittuisi tässä lähivuosina. Joukkopako ja koronan seuraukset vaan saattavat nyt rommauttaa asuntojen hintoja ihan oikeasti jopa Helsingissä.
Vähän päälle 4000€/kk ei nyt ole niin ihmeellinen palkka, että sen verran tienaava voisi kuvitella ostavansa sillä heti ensimmäisinä työvuosinaan ilman merkittäviä säästöjä mitään luksuslukaalia. Sinkuille löytyy kämppiä helposti 800€/kk ja jos haluaa säästämistä nopeuttaa, niin tilapäinen kimppa-asuminen on ihan varteenotettava vaihtoehto. Ehkä omasta tuttavapiiristä löytyy samassa elämäntilanteessa oleva, omistusasuntoon tähtäävä kaveri, jonka kanssa voi puoliksi vuokrata kolmion ja asua siinä asuntosäästämisen ajan.
Jos nyt menee vuokraan se 800€/kk, niin sitten kun pääsee siihen omaan asuntoon kiinni, niin pienessä asunnossa yhtiövastike on ehkä 150€, 200000€ asuntolainasta menee (ainakin alkuun) korkoihin sellaiset 100€/kk. Siitä 800€:sta jää vielä 550€ lainanlyhennykseen ja ollaan silti samalla asumiskulutasolla kuin siinä 800€ vuokrakämpässä. Jos tuolla 800€ vuokratasolla sai tiukalla kulukurilla 1000€ säästöön, niin kulukuria voi höllentää ja laittaa vaikka 250€ lisälyhennyksiin ja 250€ sijoituksiin. Näin se oma pääoma alkaa karttua seuraavan asunnon osto käy jo helpommin, etenkin jos menestyy työelämässä ja palkkakin alkaa nousta.
Se on se ensimmäinen asuntolaina, jonka kanssa voi olla alkuun tiukempaa. Mutta ajan kanssa se helpottaa.
Minulla meni 1,5v säästää tarvittava summa, palkka samaa luokkaa kuin ap:llä. Autoa ei silloin ollut, helposti kävi säästäminen.
mihin varat riittää? kirjoitti:
Tehdään tämä harjoitus
Nettopalkka 2800 e/kk
- ruokaliput 120 e/kk
- vuokra 1100 e/kk
- auto 450 e/kk (kokoajan jotain rikki)
- päivittäistavarat 450 e/kk
- laskut 250 e/kk
Yli jää 430 e/kk. Siitä olen pistänyt abt 300 e/kk ASP-tilille. Mutta, jos jokin odottamaton tuho, esim tietokone/pesukone rikki, jää ASP siltä kuulta tms.
Niin ja vaatteitakin tulee ostaa.
Mutta kuten totesin on auto nykyaikana luksusta, johon DI:llä ei ole enää varaa :/
Asunto Espoossa, josta lähimmälle metropysäkille 20 min bussilla.
Näillä nettotuloilla saa ottaa lainaa 2800 * 0,4 = 1120 e/kk => 171.000 e maksimilaina 25 vuoden takaisinmaksuajalla (6% stressitesti).
Halvimmat "järkevät" asunnot Espoossa siinä abt 250.000, joten kun työelämä vasta alkanut ja säästössä 5.000e, tulee vielä säästää about 80.000e, mutta asuntojen hinnat nousee nopiammin kuin säästöä kertyy...
DI:llä luulis olevan vähän matikkapäätä. Asuntotilanteeseen olisi pitänyt havahtua jo opintojen aikana ja pistää opintolaina ASP-tilille. Ja vaikka olisikin ollut niin, että sen olisi joutunut nostamaan ihan vain että saa kaurapuuroa syödäkseen, niin työelämään mennessä olisi pitänyt jo muodostua jonkinlainen rahantaju. Jos/kun työt on pääkaupunkiseudulla, niin ei ole järkeä lähteä mitään autoja ostelemaan, jos asuu vuokra-asunnossa. Nythän tässä on ihan järjetön kuvio: asutaan jossain perä-Espoossa hiton kalliissa vuokrakämpässä ja pidetään autoa. Jos sen auton väkisin haluaa pitää, niin silloin kannattaa hyödyntää autoa siihen, että asuu halvalla. Mutta helpommin säästyy rahaa jos katsoo halvemman kämpän parempien yhteyksien päästä ja heivaa sen auton pois. Tilapäisiin tarpeisiin voi käyttää yhteiskäyttöpalveluiden autoja, viikonloppureissuille voi vuokrata autovuokraamosta. Se auton omistaminen nyt vaan tässä kohtaa hidastaa siihen omistusasuntoon pääsemistä.
DI:ltä pitäisi Excelin käyttö sujua, joten nyt kiltisti vaan sinne Excelin ääreen ja halvempia vuokrakämppiä etsimään. Se ei ole elinkautinen tuomio, vaan askel kohti omistusasuntoa. Edes DI, varsinkaan työuran alussa oleva, ei voi olettaa että sillä omalla palkalla voi viettää huoletonta kulutusjuhlaa ja silti pystyä ostamaan paritalon Mankkaalta. Se palkka nousee siitä kun ura urkenee ja DI:llä on hyvät mahdollisuudet pariutua fiksun ja hyvin tienaavan naisen kanssa, jolloin sinne paritaloonkin päästään muuttamaan nopeammin kuin yksin sinnittelemällä.
Ihme selityksiä pääkaupunkiseudun hintakupla saakin aikaan.
Vaikeaa on täällä ollut ties kuinka kauan. Aloitin aspin säätämisen 90-luvulla. En olisi pystynyt säätämään sitä ellen olisi asunut silloin pahaisessa omakotitalon vessattomassa asunnossa, jonne tuli kylmä vesi. Pesumahdollisuus oli kerran viikossa. Siellä sitten kylmässä värjöttelin, koska palkka ei ollut mitenkään kummoinen. Nyt on sitten omistusasunto, mutta kyllä siinä oli tekemistä. En tiedä, pystyykö täällä enää minunlaiseni duunri hankkimaan mitään luukkua? (siis Helsingissä)
Missähän Suomessa on muka näitä "isoja slummeja"? AIka paljon maailmaa nähneenä epäilen, että sellaisia Suomessa edes olisi, ja slummeiksi kutsumannekin ovat yleensä aivan OK-viihtyisiä alueita varsinkin kv. vertaillessa.
Asuin itse toistakymmentä vuotta sitten Meri-Rastilassa opiskelija-asuntolassa, ja ko. seutu lienee slummipuhujille Suomen pahin? Minusta alue oli viihtyisä ulkoilumahdollisuuksineen jne. Toki siellä näki erivärisiä ihmisiä, mutta entä sitten?