20v lapseni haluaa asua kotona. Saanko kutsua miehiä

Järkkää hänelle hyvällä mielellä jotain tekemistä. Kannusta vaikka laivalle kavereiden kanssa tmv. Itse ehkä tajuaisin jo vinkkinäkin.
N21

Minkälainen ajatusmaailma on naisella joka kysyy saako tuoda kottinsa mieHIÄ? Toivottavasti opetit tyttärelle paremmat arvot.

Ja vastaus että et saa. Kyllä se tytär siitä muuttaa pian ja saat ihan rauhassa viihdyttää kotonasi.

No minä asun 18-vuotiaan opiskelevan poikani kanssa kämppiksenä (iso kolmio) ja olen sopinut, että minä en tuo miestä tähän, koska haluan kunnioittaa lastani, jota hänen isänsä ei kunnioittanut, kun lähti neljä vuotta sitten yllättäen toisen naisen matkaan ja pani lähes kokonaan välit poikaansa poikki. Eli minä tapailen miesystävääni hänen luonaan ja poika voi tuoda vapaasti tänne omat kaverinsa tai tyttöystävänsä, koska niin on minusta kaikkein luonnollisinta. Mahdollisuuksien mukaan pysyttelen paljon poissa kotoa silloin jos täällä on vieraita, joskus yötäkin, ja toimii hyvin kyllä.

"Näin haluaisin ajatella mutta en halua päätyä äidinvaihtuvatmiesystävät-äidiksikään. Pysyvää suhdetta en nyt kaipaa mutta mukava seura kelpaa kyllä. Vaikeaa, koska onhan tämä minun asuntoni, mutta en halua hämmentääkään. Ap" - Hieman tuo kuullosti sille, että haluaisit toisaalta syödä kakun, mutta toisaalta säästää kakun ensi jouluksi vai kenties Juhannukseen tai ehkä.. Tavallaan uskon ymmärtäväni Ap -tilanteesi. Itse olen sinkkumies (Älä kysy, mitä teen Vauva -palstalla) ja toisaalta olen ihan tyytyväien sinkkuuteeni, mutta olisihan se enemmän kuin kiva löytää vierelle se oikea kerrasta, ku ei en jaksaisi enää mitää pelejä alkaa pelaamaan. Toisaalta en tiedä, mistä erotan sen vain ja (ainoan) oikean. Sinä voit näyttää lapsellesi mallia, että (a) aikuisenakin voi ihastua ja kukaties myös rakastua. mutta on myös (b), mahdollista, että aikuisenakin joutuu pettymään ja totemaan ettei rakkaus tai ihastus ollutkaan sitä, miltä aluksi tuntui. Ei maailma siihen kaadu, eihän?

Itse olen saanut usein tai ainakin sille tuntuu, että usein, vaikka joku sanoisi varmasti että vain muutamia kertoja, mutta jokainen on yhtä kaikki tuntunut pahalta, kun olen todennut ettei taaskaan "natsannut" ja sitten mennä peilin eteen kysymään että mikä minussa on vikana? Voinko koskaan saada kummpania? Perhettä? Miten ihmeessä vanhempani ovat löytäneet toisensa? Tai naapurin pariskunta? Tai kaikki ylipäätään muut?  Jos lapsesi "joutuu" näkemään "b" vaihtoehdon, niin hän ehkä oppii itsekin, että kaikki ei mene aina niinkuin niissä tylsissä saduissa, joissa, sankari saa heti itselleen prinssin tai prinsessansa. Paljon parempia, jännempiä ja milelenkiintoisempia ovat mielestäni ne sadut, joissa sankarin on ensi täytynyt "vähän" kokea vaikeuksiakin.  Se tietysti on, myös ratkaisevaa, että kuinka purat tai käsittelet pettymystäsi. Voin sanoa, ettei pettymyksen kokeminen ole meille sinkkumiehille tai ainakaan itselleni aina ole helppoa. Mutta sen verran ryhtiä löytyy, että tälllaista tunnetta en hoida alkoholilla saati väkivallalla, vaikka läheisyyden kaipuu välillä kuristaa ja kouraisee ja pahasti. 

2

Hoh hoijaa taas! Miten ihmeessä te puhutte täysi-ikäisistä lapsistanne kuin pikkulapsista? 18-vuotias saa ostaa viinaa, tupakkaa ja veikkauksen pelejä, hän saa myös ajaa ajokortin, äänestää vaaleissa ja olla ehdolla vaaleissa. Hän saa myös halutessaan mennä naimisiin ja muuttaa ulkomaille. Minkälaisia nyhveröitä te kasvatatte kun eivät lähde kotoa omaan asuntoon harrastamaan puolisonsa kanssa seksiä, ja muutenkin elämään omaa elämäänsä? Tuon ikäisillä pitäisi olla jo lapsentekokin suunnitteilla ettei jää lapset tekemättä kun hedelmällisyys alkaa laskea 25v. Minkälainen aikuinen ihminen "hämmentyy" siitä että äidillä on miesystävä, jos kerran isälläkin on naisystävä??? Ja jos siitä vielä hämmentyy että vanhemmilla on seksielämä, niin jotain on todella pahasti kasvatuksessa mennyt pieleen.

Up

Miksette mene miehen luokse, jos ei ole kyse mistään vakavasta lapselle esiteltävästä miesystävästä, vaan vain "panopuusta"?

2

up

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 23:01"]

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 22:58"]Minulla 19v poikani "kämppisenä". Itse en ole tuonut meille miesystäviäni. Nyt olen kesästä asti tapaillut yhtä miestä mutta aina hänen luonaan. Kyllä tuossa viimeksi kun näimme kysyin toki että haluaisiko hän joskus tulla meille, se jäi vielä mietintään. En itse halua hämmentää poikaani on ollut nytkin jo hieman "huolissaan" kun olen yöpynyt aika säännöllisesti 1-4 x/kk miehellä. Exällehän ei sinun nykyiset suhteesi kuulu tippaakaan sitä en miettisi. Juttele lapsesi kanssa, varmasti keksitte ratkaisun. Itse en tohtisi koskaan lasta kodistaan pyytää poistumaan, se olisi minusta todella kurjaa. [/quote] Ei oikein pääse makuuhuoneessa tunnelmaan, jos kämpässä on parin seinän takana oma lapsi. Ap

[/quote]

Miten se tilanne poikkeaa siitä, mikä sinulla on ollut silloin, kun asuit vielä yhdessä exmiehesi kanssa? Etkö päässyt silloinkaan tunnelmaan? Toki eihän silloin mitään äänekkäitä orgioita voi harrastaa, kun lapsi naapurihuoneessa on, mutta sellaisthan se on jokaisella lapsellisella perheellä. En kyllä näe tuossa minkäänsortin ongelmaa, jos sinulla on yksi ja sama mies, kenen kanssa tapailet. Varsinkin, kun voitte olla välillä siellä miehen kämpillä ja harrastaa silloin vähän äänekkäänpää toimintaa, jos sellaiseen tarvetta on. Eri asia olisi se, jos miehet vaihtuisi viikottain. Silloin ei ehkä olisi kovin järkevää roudata joka ukkoo kotio, ei edes joka toista.

2

Up

Jos aikuinen haluaa asua äitinsä kanssa, pitää kestää että äidillä on "seuraa". Ja kunnioittaa ja olla poissa jaloista.

Eiköhän se sun lapses jo tiedä kukkasista ja mehiläisistä ihan omien kokemusten perusteella.

Miksi 20v. Haluaa asua äidin kanssa? Pitäiskö sun ryhdistäytyä ja tukea itsenäistymistä?