Vierailija

Olen huomannut itse, että oppilaiden metelöinti stressaa ja väsyttää. Luultavasti se stressaa myös joitakin oppilaitakin. Ei sillä, etteikö se kuuluisi ihan opetustilanteeseen, mutta tämä meteli väsyttää ja heikentää keskittymiskykyä. Eirtyisoppilaissa on paljon sellasia, jotka eivät huomaa itse höpöttävänsä koko ajan. Siinä on sitten tekeminen, että saisi heidät puhumaan vähemmän.

  • ylös 37
  • alas 0

Sivut

Kommentit (71)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

En olisi introverttina selvinnyt nykyajan oppimisympäristöistä. En meinannut selvitä yhdestäkään luokasta, mutta ainakin alaluokilla oli opettaja, joka sai pidettyä kuria. Välitunneista en pitänyt ikinä, olivat levotonta sähläämistä.

  • ylös 27
  • alas 0
Vierailija

Ainakin varhaiskasvatuksessa meteli kuormittaa aivan hullun lailla niin lapsia kuin aikuisiakin.

Vaikka pienryhmässä olisi kaksi-kolme lasta automatolla max. 50cm päässä toisistaan, pitää HUUUU TAAAAAAAAA

  • ylös 30
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Metelöinti EI kuulu normaaliin opetustilanteeseen.

Ei ehkä normaaliin, mutta tyypilliseen nykyaikana ikävä kyllä kuuluu.

  • ylös 18
  • alas 1
Vierailija

Tämä on ehkä syy myös opettajan työn raskauteen, josta on viime aikoina puhuttu paljon.  Kun on metelin keskellä useampi tunti, palautumiseen menee sekä opettajilla ja oppilailla tosi paljon aikaa. Myös keskittymiskyky heikkenee ja tulee ole, ettei jaksa kuunnella yhtään mitään puhetta yms. 

Kova meteli ei saisi kuulua normaaliin opetukeen, mutta itse olen kyllä huomannut, että meteliä on melkein aina. Pulpettien ja tuolin liikuttelusta aiheutuu meteliä ja sitten nykyajan lapsen/nuoret eivät malta olla hiljaa. Meteliä on myös sitä enemmän mitä enemmän on oppilaita.  ADHD-ihmisiä on vaikea pitää hiljaisina, vaikka tekisi mitä, eikä opettajalla ole tänä päivänä oikeutta kovin moniin kurinpidollisiin toimenpiteisiin.  

  • ylös 27
  • alas 0
Vierailija

Mitä tarkoitat metelöinnillä?

Joku jo kommentoi, ettei metelöinti kuulu oppitunneille. Pienet keskustelun äänet ehkä, etenkin ryhmätöissä, mutta aika usein oppitunneilla tarvitaan ihan hiljaisiakin hetkiä, jotta tehtäviin voi keskittyä. Tämmöiset normaalit äänet ja rauhallinen ilmapiiri ei kuormita.

Metelöinti sen sijaan kuormittaa.

Kerron esimerkin. Tällä hetkellä opetan ekaluokkaa. Minulla on neljä oppilasta, jotka eivät kykene toimimaan koulussa normaalin rajoissa. Jokainen näistä esim. puhuu ja huutelee taukoamatta opetuksen päälle ja työskentelyn aikana. Yksi saattaa jopa karjua ja kiljua ihan suoraa huutoa, kun turhautuu. Useammalla on pakonomainen tarve tuottaa myös muunlaista ääntä: kielellä naksutusta, jaloilla/sormilla/kynällä/jne naputtelua. He myös paiskovat tavaroita ja pulpetin kantta, konttaavat lattioilla ja saavat täysiä raivareita päivittäin. Väkivaltaa kohdistetaan toisiin lapsiin (lyömistä, tönimistä, nipistelyä), itseensä (tahallaan saksilla itseään leikkaamista) ja aikuisiin (lyömistä, tönimistä). Pahimmillaan luokassa on täysi kaaos päällä, parhaimmillaan jonkinlainen rauha säilyy 10-15 min kerrallaan. Tällainen meteli todellakin kuormittaa.

Olen erittäin huolissani luokkani tavallisista lapsista ja heidän oppimisilmapiiristä. Inkluusion vuoksi en kuitenkaan saa näille muutamalle häiriötapaukselle riittävästi apua. Inkluusio suojaa näitä erityistä tukea tarvitsevia, mutta kuka suojaisi niitä tavallisia lapsia, joiden ekaluokka on ollut toistaiseksi aivan täyttä kaaosta?

  • ylös 50
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat metelöinnillä?

Joku jo kommentoi, ettei metelöinti kuulu oppitunneille. Pienet keskustelun äänet ehkä, etenkin ryhmätöissä, mutta aika usein oppitunneilla tarvitaan ihan hiljaisiakin hetkiä, jotta tehtäviin voi keskittyä. Tämmöiset normaalit äänet ja rauhallinen ilmapiiri ei kuormita.

Metelöinti sen sijaan kuormittaa.

Kerron esimerkin. Tällä hetkellä opetan ekaluokkaa. Minulla on neljä oppilasta, jotka eivät kykene toimimaan koulussa normaalin rajoissa. Jokainen näistä esim. puhuu ja huutelee taukoamatta opetuksen päälle ja työskentelyn aikana. Yksi saattaa jopa karjua ja kiljua ihan suoraa huutoa, kun turhautuu. Useammalla on pakonomainen tarve tuottaa myös muunlaista ääntä: kielellä naksutusta, jaloilla/sormilla/kynällä/jne naputtelua. He myös paiskovat tavaroita ja pulpetin kantta, konttaavat lattioilla ja saavat täysiä raivareita päivittäin. Väkivaltaa kohdistetaan toisiin lapsiin (lyömistä, tönimistä, nipistelyä), itseensä (tahallaan saksilla itseään leikkaamista) ja aikuisiin (lyömistä, tönimistä). Pahimmillaan luokassa on täysi kaaos päällä, parhaimmillaan jonkinlainen rauha säilyy 10-15 min kerrallaan. Tällainen meteli todellakin kuormittaa.

Olen erittäin huolissani luokkani tavallisista lapsista ja heidän oppimisilmapiiristä. Inkluusion vuoksi en kuitenkaan saa näille muutamalle häiriötapaukselle riittävästi apua. Inkluusio suojaa näitä erityistä tukea tarvitsevia, mutta kuka suojaisi niitä tavallisia lapsia, joiden ekaluokka on ollut toistaiseksi aivan täyttä kaaosta?


Erittäin hyvä kirjoitus. Työskentelen koulunkäynnin ohjaajana ja olen työurani varrella nähnyt satoja luokkia. Käytännössä kaikki luokat ovat nykyään kuvaamasi kaltaisia. Vain jotkin erikoisluokat, kuten musiikkiluokat tai tiedeluokat ovat hiljaisempia, mutta niihin onkin pääsykokeet. Vielä 15-20 vuotta sitten ei ollut tällaista menoa kouluissa.

  • ylös 37
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat metelöinnillä?

Joku jo kommentoi, ettei metelöinti kuulu oppitunneille. Pienet keskustelun äänet ehkä, etenkin ryhmätöissä, mutta aika usein oppitunneilla tarvitaan ihan hiljaisiakin hetkiä, jotta tehtäviin voi keskittyä. Tämmöiset normaalit äänet ja rauhallinen ilmapiiri ei kuormita.

Metelöinti sen sijaan kuormittaa.

Kerron esimerkin. Tällä hetkellä opetan ekaluokkaa. Minulla on neljä oppilasta, jotka eivät kykene toimimaan koulussa normaalin rajoissa. Jokainen näistä esim. puhuu ja huutelee taukoamatta opetuksen päälle ja työskentelyn aikana. Yksi saattaa jopa karjua ja kiljua ihan suoraa huutoa, kun turhautuu. Useammalla on pakonomainen tarve tuottaa myös muunlaista ääntä: kielellä naksutusta, jaloilla/sormilla/kynällä/jne naputtelua. He myös paiskovat tavaroita ja pulpetin kantta, konttaavat lattioilla ja saavat täysiä raivareita päivittäin. Väkivaltaa kohdistetaan toisiin lapsiin (lyömistä, tönimistä, nipistelyä), itseensä (tahallaan saksilla itseään leikkaamista) ja aikuisiin (lyömistä, tönimistä). Pahimmillaan luokassa on täysi kaaos päällä, parhaimmillaan jonkinlainen rauha säilyy 10-15 min kerrallaan. Tällainen meteli todellakin kuormittaa.

Olen erittäin huolissani luokkani tavallisista lapsista ja heidän oppimisilmapiiristä. Inkluusion vuoksi en kuitenkaan saa näille muutamalle häiriötapaukselle riittävästi apua. Inkluusio suojaa näitä erityistä tukea tarvitsevia, mutta kuka suojaisi niitä tavallisia lapsia, joiden ekaluokka on ollut toistaiseksi aivan täyttä kaaosta?


Erittäin hyvä kirjoitus. Työskentelen koulunkäynnin ohjaajana ja olen työurani varrella nähnyt satoja luokkia. Käytännössä kaikki luokat ovat nykyään kuvaamasi kaltaisia. Vain jotkin erikoisluokat, kuten musiikkiluokat tai tiedeluokat ovat hiljaisempia, mutta niihin onkin pääsykokeet. Vielä 15-20 vuotta sitten ei ollut tällaista menoa kouluissa.

"Vielä 15-20 vuotta sitten ei ollut tällaista menoa kouluissa."

Johtuisko siitä, että erityiskoulut lakkautettiin noin 12-13 vuotta sitten ja erityisopetusta vähennettiin puoleen.

  • ylös 24
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat metelöinnillä?

Joku jo kommentoi, ettei metelöinti kuulu oppitunneille. Pienet keskustelun äänet ehkä, etenkin ryhmätöissä, mutta aika usein oppitunneilla tarvitaan ihan hiljaisiakin hetkiä, jotta tehtäviin voi keskittyä. Tämmöiset normaalit äänet ja rauhallinen ilmapiiri ei kuormita.

Metelöinti sen sijaan kuormittaa.

Kerron esimerkin. Tällä hetkellä opetan ekaluokkaa. Minulla on neljä oppilasta, jotka eivät kykene toimimaan koulussa normaalin rajoissa. Jokainen näistä esim. puhuu ja huutelee taukoamatta opetuksen päälle ja työskentelyn aikana. Yksi saattaa jopa karjua ja kiljua ihan suoraa huutoa, kun turhautuu. Useammalla on pakonomainen tarve tuottaa myös muunlaista ääntä: kielellä naksutusta, jaloilla/sormilla/kynällä/jne naputtelua. He myös paiskovat tavaroita ja pulpetin kantta, konttaavat lattioilla ja saavat täysiä raivareita päivittäin. Väkivaltaa kohdistetaan toisiin lapsiin (lyömistä, tönimistä, nipistelyä), itseensä (tahallaan saksilla itseään leikkaamista) ja aikuisiin (lyömistä, tönimistä). Pahimmillaan luokassa on täysi kaaos päällä, parhaimmillaan jonkinlainen rauha säilyy 10-15 min kerrallaan. Tällainen meteli todellakin kuormittaa.

Olen erittäin huolissani luokkani tavallisista lapsista ja heidän oppimisilmapiiristä. Inkluusion vuoksi en kuitenkaan saa näille muutamalle häiriötapaukselle riittävästi apua. Inkluusio suojaa näitä erityistä tukea tarvitsevia, mutta kuka suojaisi niitä tavallisia lapsia, joiden ekaluokka on ollut toistaiseksi aivan täyttä kaaosta?


Erittäin hyvä kirjoitus. Työskentelen koulunkäynnin ohjaajana ja olen työurani varrella nähnyt satoja luokkia. Käytännössä kaikki luokat ovat nykyään kuvaamasi kaltaisia. Vain jotkin erikoisluokat, kuten musiikkiluokat tai tiedeluokat ovat hiljaisempia, mutta niihin onkin pääsykokeet. Vielä 15-20 vuotta sitten ei ollut tällaista menoa kouluissa.

"Vielä 15-20 vuotta sitten ei ollut tällaista menoa kouluissa."

Johtuisko siitä, että erityiskoulut lakkautettiin noin 12-13 vuotta sitten ja erityisopetusta vähennettiin puoleen.


Mihin perustat väitteen, että erityisopetusta olisi vähennetty. Erityiskoulujen resurssit jaettiin muille kouluille ja pikemminkin resurssit on lisääntynyt.

  • ylös 0
  • alas 26
Vierailija

Ihmettelen jo naapurissa olevaa päiväkotia, sieltäkin kuuluu jatkuva karjunta ja huuto, siis ulkoa. Hoitajat siellä yrittää piipittää jotakin, tulisin hulluksi tuollaisessa työpaikassa.

  • ylös 23
  • alas 0
Vierailija

No jos on paljon ihmisiä samassa tilassa, syntyy aina jonkinlaista "metelöintiä". Kun on kysymy vielä siitä, että joukossa on erityislapsia, meteliä on ihan varmasti. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen jo naapurissa olevaa päiväkotia, sieltäkin kuuluu jatkuva karjunta ja huuto, siis ulkoa. Hoitajat siellä yrittää piipittää jotakin, tulisin hulluksi tuollaisessa työpaikassa.

Joo korvat ja pää ovat varmasti kovilla.

Vierailija

Heti haun ensimmäiset terveys- ja tiedesivustot kertoo tällaista:

Äänisaaste aiheuttaa terveysvaivoja kaikille, mutta erityisesti lapsille. Yleisimmät vaivat ovat kuulon aleneminen, stressi, unihäiriöt, korkea verenpaine, sydän- ja verisuonivaivat, tehtävän suorittamisen häiriöt, mielenterveyden häiriöt, negatiivinen sosiaalinen käytös ja ärtyneisyys, 

Käänsin ja tiivistin.

  • ylös 17
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Nykylapset huutaa, koska opettajat sallivat sen. Eivät osaa opettaa hiljaa olemista.

Ehkä niillä on liian vähän lomaa, eivätkä jaksa opettaa... Pitäisi lisätä kuukaudella, jotta saisivat olla puolet vuodesta kotona.

  • ylös 0
  • alas 22
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat metelöinnillä?

Joku jo kommentoi, ettei metelöinti kuulu oppitunneille. Pienet keskustelun äänet ehkä, etenkin ryhmätöissä, mutta aika usein oppitunneilla tarvitaan ihan hiljaisiakin hetkiä, jotta tehtäviin voi keskittyä. Tämmöiset normaalit äänet ja rauhallinen ilmapiiri ei kuormita.

Metelöinti sen sijaan kuormittaa.

Kerron esimerkin. Tällä hetkellä opetan ekaluokkaa. Minulla on neljä oppilasta, jotka eivät kykene toimimaan koulussa normaalin rajoissa. Jokainen näistä esim. puhuu ja huutelee taukoamatta opetuksen päälle ja työskentelyn aikana. Yksi saattaa jopa karjua ja kiljua ihan suoraa huutoa, kun turhautuu. Useammalla on pakonomainen tarve tuottaa myös muunlaista ääntä: kielellä naksutusta, jaloilla/sormilla/kynällä/jne naputtelua. He myös paiskovat tavaroita ja pulpetin kantta, konttaavat lattioilla ja saavat täysiä raivareita päivittäin. Väkivaltaa kohdistetaan toisiin lapsiin (lyömistä, tönimistä, nipistelyä), itseensä (tahallaan saksilla itseään leikkaamista) ja aikuisiin (lyömistä, tönimistä). Pahimmillaan luokassa on täysi kaaos päällä, parhaimmillaan jonkinlainen rauha säilyy 10-15 min kerrallaan. Tällainen meteli todellakin kuormittaa.

Olen erittäin huolissani luokkani tavallisista lapsista ja heidän oppimisilmapiiristä. Inkluusion vuoksi en kuitenkaan saa näille muutamalle häiriötapaukselle riittävästi apua. Inkluusio suojaa näitä erityistä tukea tarvitsevia, mutta kuka suojaisi niitä tavallisia lapsia, joiden ekaluokka on ollut toistaiseksi aivan täyttä kaaosta?

Mutta suojaako inkluusio sitten heitäkään? Pitäisi olla tilat, joihin heidät voidaan aina viedä rauhoittumaan, jokaisen erikseen. Ja ihmiset hoitamaan tilanne. Mitä se tekee heidän itsetunnolleen, kun joka päivä joutuu huomaamaan miten erilainen on kuin muut. 

  • ylös 14
  • alas 0

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla