Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ero paljasti todelliset ystävät
13.10.2014 |
Tajusin tämän asian oikeasti vasta tänään. Erosin miehestäni 2 vuotta sitten. Ero oli rankka, mutta yritin parhaani mukaan pitää ajatukseni kasassa ja keskittyä positiiviseen. Tapasin ystäviäni, pidimme hauskaa, ja tarpeen vaatiessa he kyllä kuuntelivat murheitanikin. Ystävyyteni näiden ihanien ihmisten kanssa lujittui uskomattoman paljon, enkä voisi olla kiitollisempi näistä upeista ihmisistä, jotka ovat jo yli vuosikymmenen olleet rinnallani. On ihanaa, että voimme niin iloita kuin surra vastavuoroisesti toistemme kanssa, pelkäämättä että joutuu hylätyksi. Olen tänään ollut täynnä kiitollisuutta ja onnea, ja nyt oli pakko tulla vielä kirjoittamaan ennen nukkumaan menoa :)
Mutta sitten on tarinan toinen puoli... Kun julkistin eroni, osa ystävistäni katosi. Kokonaan. Näistä useimmat olen tuntenut myös yli 10 vuotta, kouluajoilta saakka. Kyse ei ole siitä että olisin uuvuttanut heidät esimerkiksi itkemällä eroani koko ajan, sillä yhteydenpito loppui kaikkien kohdalla suunnilleen eroilmoituksen aikaan. Näitä ihmisiä, joihin pidin ennen yhteyttä viikoittain, en ole nyt nähnyt kahteen vuoteen.
Aluksi minulla ei eron tuoman väsymyksen vuoksi ollut energiaa itse pitää yhteyttä näihin ihmisiin, ja vasta myöhemmin tajusin, että heistäkään ei ole kuulunut mitään. Oloni oli aika surkea asian johdosta, mutta nyt olen onneksi ymmärtänyt olla entistä onnellisempi niistä ystävistä, jotka jäivät ja todistivat välittävänsä oikeasti.
Ehkä entiset ystäväni eivät ole tietoisesti tehneet mitään väärää, mutta itseäni hävettäisi suuresti, jos huomaisin jättäneeni suuren kriisin kokeneen ystävän kokonaan yksin, ilman aikomustakaan kysyä edes kuulumisia.
Kommentit (9)
Hyvä että ne ihmiset karsiutuivat ystäväpiiristäsi. Ansaitset parempia ihmisiä ympärillesi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on samoja kokemuksia. Osa ystävistä katkaisi välit eron myötä. Kyse ei tosiaan ollut siitä, että olisin kuormittanut heitä erotilityksilläni ja muutenkin pyrin kyllä omasta suunnastani pitämään yhteyttä, mutta ei sitä loputtomiin jaksa kun toisella on aina joku läpinäkyvä tekosyy.
Jotkut kai pelkäsivät että avioero tarttuu. Joillakin syy oli ilmeisesti se, että sinkkunainen koettiin joko uhkaksi tai muuten "hankalaksi", sillä kun myöhemmin aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa, alkoi yhteydenottoja taas tulla näiltäkin ihmisiltä ja kovasti taas haluttiin olla yhteyksissä. Mielenkiintoista jos ystävyys perustuu siihen mikä toisen parisuhdestatus on.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 08:54"]
Minulla on samoja kokemuksia. Osa ystävistä katkaisi välit eron myötä. Kyse ei tosiaan ollut siitä, että olisin kuormittanut heitä erotilityksilläni ja muutenkin pyrin kyllä omasta suunnastani pitämään yhteyttä, mutta ei sitä loputtomiin jaksa kun toisella on aina joku läpinäkyvä tekosyy. Jotkut kai pelkäsivät että avioero tarttuu. Joillakin syy oli ilmeisesti se, että sinkkunainen koettiin joko uhkaksi tai muuten "hankalaksi", sillä kun myöhemmin aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa, alkoi yhteydenottoja taas tulla näiltäkin ihmisiltä ja kovasti taas haluttiin olla yhteyksissä. Mielenkiintoista jos ystävyys perustuu siihen mikä toisen parisuhdestatus on.
[/quote]
Olen huomannut saman, että sinkkunaisia pidetään usein jollain lailla epäilyttävinä. Onko tuo epäilys tietoista vai alitajuista, sitä en tiedä. Mutta jos pitkä ystävyys katkeaa siihen että toisesta osapuolesta tulee sinkku, niin sietää sitten katketakin. Ei sellaisia ystäviä kukaan tarvitse, joiden kanssa ei saa olla oma itsensä ja siirtyä elämäntilanteesta toiseen.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:47"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 08:54"]
Minulla on samoja kokemuksia. Osa ystävistä katkaisi välit eron myötä. Kyse ei tosiaan ollut siitä, että olisin kuormittanut heitä erotilityksilläni ja muutenkin pyrin kyllä omasta suunnastani pitämään yhteyttä, mutta ei sitä loputtomiin jaksa kun toisella on aina joku läpinäkyvä tekosyy. Jotkut kai pelkäsivät että avioero tarttuu. Joillakin syy oli ilmeisesti se, että sinkkunainen koettiin joko uhkaksi tai muuten "hankalaksi", sillä kun myöhemmin aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa, alkoi yhteydenottoja taas tulla näiltäkin ihmisiltä ja kovasti taas haluttiin olla yhteyksissä. Mielenkiintoista jos ystävyys perustuu siihen mikä toisen parisuhdestatus on.
[/quote]
Olen huomannut saman, että sinkkunaisia pidetään usein jollain lailla epäilyttävinä. Onko tuo epäilys tietoista vai alitajuista, sitä en tiedä. Mutta jos pitkä ystävyys katkeaa siihen että toisesta osapuolesta tulee sinkku, niin sietää sitten katketakin. Ei sellaisia ystäviä kukaan tarvitse, joiden kanssa ei saa olla oma itsensä ja siirtyä elämäntilanteesta toiseen.
[/quote]
Parisuhteessa elävälle naiselle sinkkunainen on aina uhka, potentiaalinen miehen viettelijä. Puolisoistaan epävarmat naiset jättävät mieluummin ystävänsä kuin kutsuvat mahdollisen munahaukan kotiinsa.
Mulla oli myös näitä "ystäviä", jotka eron jälkeen ottivat etäisyyttä. Ei tullut kutsuja illanviettoihin tms. Niistä ei edes ilmoitettu. Osa piti yhteyttä normaalisti ja sieltä kautta näistä illanvietoista kuulinkin, kun kysellään, että onko ne sinkkumenot niin tärkeitä, ettei ehdi perheellisten illanviettoihin. Olisin ehtinyt kyllä, mutta kun ei kutsuttu. :(
Nyt sitten kutsutaan kyllä. Olen juuri muuttanut miesystäväni kanssa yhteen asumaan. Nyt sitten taas kelpaisin illanviettoihin. Arvatkaa vaan, ei kiinnosta! Yksi "ystävistä" viestittelee ja vänkää heidän Halloween juhliinsa. Ei oikein tykännyt, mutta sanoin suoraan, että edellisenä vuotena olin YKSIN kotona, kun en halunnut lähteä yksin baariin (olin menossa kaverin kanssa, joka sairastui) ja olisin enemmän kuin mielelläni osallistunut illanviettoon. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap
Ikävä kuulla, että jouduit eron myötä myös luopumaan monista sinulle merkittävistä ihmisistä. Ero on tietynlainen hylkäämiskokemus, vaikka olisikin itse vaikuttanut eroon. Juuri silloin moni joutuu kokemaan valitettavasti vielä lisää hylkäämiskokemuksia. Kuitenkin monen kohdalla ei välttämättä ole kysymys siitä, että he tahtoisivat hyljätä sinut oikeasti. Vaan eron tullessa voi olla hämmentynyt eikä oikein tiedä, miten pitäisi toimia. Joku saattaa kokea, että hän ei saa olla 'kummankaan puolella' vaikka niin ei kuuluisi tietenkään ajatella.
Jotkut harvat ystävyyssuhteet kestävät koko elämän. Osalla tuntuu olevan jonkunlainen määräaika. Toivotan sinulle iloa ja voimaa niistä ihmisistä, joita sinulla vielä on. Ja ehkäpä voisit joskus ottaa yhteyttä myös menettämiisi ihmisiin ja kysellä kuulumisia. Jos siitä jotain tapaamista/keskustelua syntyy, voisit sanoa, että olisit tarvinnut heiltä aktiivisempaa ystävyyden ylläpitoa sillä hetkellä kun omat voimasi menivät kriisistä selviämiseen.
Valoisaa syksyä sinulle ja muillekin
Minulta meni eron myötä kaikki ihmissuhteet paitsi suhde veljeeni. Omat vanhemmatkin hylkäsivät, kun olin heistä niin paska nainen kun hylkäsin "hyvän miehen". Mies tosin oli hyvä vain paperilla, korkeasti koulutettu ja varakas, mutta erittäin paljon narsistin kuvauksia vastaava henkisesti alistava tyyppi, jonka seurasta minun oli lähdettävä tai olisin itse tullut hulluksi. Äitini ei tätä hyväksynyt vaan alkoi syyttää minua huoraksi jolle ei kunnon mies kelpaa vaan tarvisi joku mutakuono renttu olla. Välit siinä menivät sitten.
8 vuotta erosta, eikä minulla edelleenkään ole elämässäni muuta ihmissuhdetta kuin veljeni, joka hännkin asuu kaukana. Töissä juttelen niitä näitä joskus parin henkilön kanssa, mutta muuten yleensä en puhu kellekään. Voi mennä viikkoja etten sano muuta kuin kaupan kassalla hei ja kiitos. Näinkin näköjään tottuu elämään, en tunne oloani erityisen tuskaiseksi tai surulliseksi, toisinaan vähän tyhjäksi mutta pääosin ok:ksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten on se toinen puoli: sinkut ystävät hylätään, kun aletaan seurustelemaan.
Joku juttu siinä kai on, että meidät sinkut koetaan uhkaksi tai alempiarvoiseksi.
Alue: Aihe vapaa
Mukava tarina kaikenkaikkiaan, vaikka olet kokenut ikäviä asioita. Ei se ystävien määrä vaan laatu!