Pitkä avioliitto, vanhojen kaunojen painolasti? Kokemuksia?

Yrittäisitte olla ylpeämpiä yhteisistä vuosikymmenistänne ja armollisempia toisillenne ja itsellenne. Muut saattavat muistella lämmöllä ensikokemuksia ja silloisia kumppaneitaan. He vaan eivät pysyneet rinnalla. Teillä on edelleen toisenne.

Täysin normaalia, tuttua ja inhimillistä.  Terapiaa suosittelen, on pelastanut monta liittoa <3

Ja anteeksipyytämistä ja anteeksiantamista, ilman sitä ei kukaan selviä.

On ne painolastit tuon ikäisillä aina, vaikka olisi uusi kumppani, ja lisäksi uuden kanssa täytyy käydä uudelleen se kulmien hiominen ja kokea mahdolliset ikävät yllätykset. Mutta todella ymmärrettävää on tuo mitä kuvaat. Uskaltaisitteko pariterapiaan tai parisuhdeleireille? Kuulostaa siltä että teillä on jäänyt kohtaamatta ja käsittelemättä kipeitä asioita, ja niiden läpikäynti voisi olla vapauttava ja uudistava kokemus suhteellenne. Kaikkea hyvää teille! T. vasta kohta 10v yhdessä ja pariterapiasta paljon hyötyä

Ei ole kyse puhtaasta pöydästä jos aloitat uuden suhteen aikuisena vaikka sitä toivoisi. Vanhat painolastit on siellä vielä, hyvinkin syvällä, jos et ole käynyt asioita läpi.

Uuteen suhteeseen pakeneminen on ymmärrettävää, mutta siinä ei ole siunausta, vaan pikemminkin uusperhe-sotkut on kaikille osapuolille kirous.

Vierailija kirjoitti:

Yrittäisitte olla ylpeämpiä yhteisistä vuosikymmenistänne ja armollisempia toisillenne ja itsellenne. Muut saattavat muistella lämmöllä ensikokemuksia ja silloisia kumppaneitaan. He vaan eivät pysyneet rinnalla. Teillä on edelleen toisenne.

Suvun vanhuksia lukuun ottamatta pitkä parisuhde ja asioiden selvittäminen ei ainakaan omassa lähipiirissä ole se asia, josta ollaan ylpeitä. Enemmän kehutaan ihmisten rohkeutta erota ja ”etsiä omaa onnea”. Erot ja uudet parisuhteet on 40+ ikäisillä omassa suvussa ja kaveripiirissä enemmän sääntö kuin poikkeus. Kun jää pitkään parisuhteeseen, on siellä väkisinkin asioita jotka hieman ”kaivelee” tai jotka ei ole upeasti, osa kokee, ettei kannata tyytyä sellaiseen.

Nosto

Mitä ajattelet ap ketjun kommenteista? Täällä on kannustettu jatkamaan, se ei ehkä ollut sitä mitä halusit kuulla. Jos tuntuu että haluat erota, kehotan yhteisten vuosien tähden kuitenkin nostamaan kissan pöydälle puolison kanssa ja pohtimaan vielä yhdessä, onko suhteessa eväitä seuraavalle 30(?)-vuotiskaudelle. :) pitkä liitto ansaitsee enemmän kuin keskustelupalstalla tehdyn eropäätöksen, näin kärjistäen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ajattelet ap ketjun kommenteista? Täällä on kannustettu jatkamaan, se ei ehkä ollut sitä mitä halusit kuulla. Jos tuntuu että haluat erota, kehotan yhteisten vuosien tähden kuitenkin nostamaan kissan pöydälle puolison kanssa ja pohtimaan vielä yhdessä, onko suhteessa eväitä seuraavalle 30(?)-vuotiskaudelle. :) pitkä liitto ansaitsee enemmän kuin keskustelupalstalla tehdyn eropäätöksen, näin kärjistäen.

Ketjun kommentit ovat hyviä ja laittoi ajattelemaan. Parisuhdeterapiassa ei olla koskaan käyty, se kivi on kääntämättä. Tavallaan en todellakaan halua erota, mutta samalla turhauttaa kaikki vanha painolasti, ratkaisemattomat kaunat, ikuisuusongelmat joita ei täysin saa ratkaistua. Toisaalta on paljon hyvää ja arvokasta ja monella tavalla suhde on avoimempi kuin silloin nuorena. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vieraili8ja kirjoitti:

Mitä ajattelet ap ketjun kommenteista? Täällä on kannustettu jatkamaan, se ei ehkä ollut sitä mitä halusit kuulla. Jos tuntuu että haluat erota, kehotan yhteisten vuosien tähden kuitenkin nostamaan kissan pöydälle puolison kanssa ja pohtimaan vielä yhdessä, onko suhteessa eväitä seuraavalle 30(?)-vuotiskaudelle. :) pitkä liitto ansaitsee enemmän kuin keskustelupalstalla tehdyn eropäätöksen, näin kärjistäen.

Ketjun kommentit ovat hyviä ja laittoi ajattelemaan. Parisuhdeterapiassa ei olla koskaan käyty, se kivi on kääntämättä. Tavallaan en todellakaan halua erota, mutta samalla turhauttaa kaikki vanha painolasti, ratkaisemattomat kaunat, ikuisuusongelmat joita ei täysin saa ratkaistua. Toisaalta on paljon hyvää ja arvokasta ja monella tavalla suhde on avoimempi kuin silloin nuorena. Ap

Kääntäkää vielä sekin kivi. :) en tiedä mikä elämäntilanteenne on muuten on, mutta kannattaa varmasti miettiä laajemminkin, mikä aiheuttaa nyt tyytymättömyyttä ja mitä asialle voisi tehdä. Ainakin itsellä korona-ajan pitkittyminen tuppaa aiheuttamaan pientä elämänkriisiä, kun mikään ei oikein tunnu miltään ja arki on harmaantunut.

Parisuhde muuttuu vuosien myötä kumppanuudeksi. Perhe on lapsille ja myös teille itselle tukiverkko. Toisen hylkääminen on kova juttu ja aiheuttaa turvattomuutta. Viisainta on elää tätä päivää ja antaa myös kumppanin elää omana itsenään. Ap. Sinunkin ehkä pitää itsenäistyä ja alkaa satsata omiin harrastuksiin.

Rakkautta on siellä mihin sitä vie. Pikkuhiljaa pieniä ihania tekoja toista kohtaan. Siitä se lähtee. Löytäkää toisenne uudestaan!

Kohta 40 vuotta parisuhteessa ja suhde voi hyvin. Yksi tärkeä asia on käydä ongelmat läpi heti eikä jättää niitä hautumaan. Vanhempani taistelivat aina 20 vuoden takaisista asioista ja se oli kamalaa kuunneltavaa. Menneisyyttä ei kukaan voi muuttaa. Kun kummallakin on halu selvittää asioita ja sopia yhdessä ongelmien ratkaisusta niin ei jää näitä mörköjä riesaksi.