Muita jotka eivät halua palata etätöistä?

Aika subjektiivisia ajatuksia tänne on laitettu. Eikö oikeasti kenenkään projektityö kärsi siinä että joka helvetin kysymys pitää aina häiritä sähköpostilla tai teamsilla kun ennen asian pystyi varmistamaan vieressä istuvalta? Puhumattakaan siitä kuinka paljon epävirallista tietoa jää kuulematta kun kaikki kahvitauot ja muut tapaamiset jää pois. Itse olen esimerkiksi tippunut täysin kärryiltä siitä mitä naapuritiimit ja osastot nykyään touhuavat. Ja kyllä siitä voi olla myös taloudellista haittaa, koska hommia suunnittelupuolella tulee paljon talon sisältä. 

Sitten voisi vielä mainita rekryt. Kuinkahan mukava on tulla taloon ja ei oikeastaan ikinä tavata tai tutustua kehenään? Varsinkin junnuna aika tuskallista aloittaa kaikki etänä. 

Puhumattakaan sitten siitä tehokkuudesta. Itse ainakin suhtaudun äärimmäisellä myötähäpeällä kun ihan aikuiset ihmiset jotka tekevät asiantuntijatyötä ja veloittavat siitä hirveitä summia leikkivät teams palavereissa jollakin pelkällä läppärillä ilman kunnon työtiloja "hehe en nyt oikein näe tältä pieneltä näytöltä..." . Tulee mieleen vähän kuinka paljon se tehokkuus siinä etätyössä onkaan kärsinyt.. Ja tiedän kyllä että osalla on kotona systeemit kunnossa mutta kaikilla ei todellakaan ole. Se on tässä parin vuoden aikana nähty. 

Niin ja olen kyllä itsekkin etätyön kannalla, mutta en näe että monessakaan paikassa siihen siirtyminen täysin on se järkevin ratkaisu. Meillä ollaan ilmeisesti suosittelemassa jotain mallia, että kerran viikossa olisi hyvä ainakin käydä toimistolla. 

En haluaisi.palata, eikä työpaikalla suoraan pakoteta, mutta kovasti kannustetaan olemaan maanantait ja keskiviikot toimistolla. Käytännössä tarkoittaa, että jos et ole, pidetään poissaoloiluasi outona ja epäyhteisöllisyyden merkkinä. Varsinkin koska pomo ja HR ylihehkuttaa, kuinka yhteisöllisyys on ihan sikamakeeta ja kaikille hyväksi (just just).

Tilanteesta tekee hankalan, että olen harjoittelusopparilla ja jatkosta ei ole vielä sovittu. Pakko siis vaan raahautua paikan päälle tekohymyilemään, vaikka työtehtävät eivät sitä edellytä ja hoituisivat itse asiassa paremmin kotitoimiston rauhassa.

Totta hitossa haluaisin jatkaa etänä! Laskin että säästän etötöissä alle viidessä vuodessa kokonaisen työvuoden (!) verran työmatka-aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertaakaan ei ole ollut flunssaa etätyöaikana,kun ei tarvitse kulkea joukkoliikenteessä ja olla avokonttorissa.Vapaa-aikaa jää yli 3 t enemmän päivässä kun ei ole työmatkoja.On pirteämpi koko päivän ja työt sujuvat.

Totta muuten, minäkään en ole ollut kertaakaan kipeänä puoleentoista vuoteen.

Jännä muuten nähdä tullaanko jatkossa työpaikoille räkäisenä niin kuin ennen korona-aikaa oli tapana.

Huutelen täältä sivusta, että itselläkään ei ole ollut minkäänlaista flunssanpoikasta nyt kahteen vuoteen, vaikka koko ajan olen joutunut töissä ramppaamaan. Mies puolestaan on tehnyt etätöitä nyt 1,5 vuotta ja hänellä on ollut useampi flunssa, koronatestissäkin käynyt varmaan kolmesti, itse en kertaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kotikonttorina oma työhuone, tamminen kulmapöytä, upea kirjahylly, aito matto ja ideaali valaistus. Näyttöjä on kolme. Tuoli on korkeaselkäinen ja todella mukava.

Mun elämänlaatu laskisi valtavasti, jos joutuisin työpaikan avokonttoriin istumaan kiikkerälle toimistotuolille ja ihmiset kävelisivät selkäni takaa tehden oloni hankalaksi. Keskity nyt siinä sitten mihinkään.

Unohdin mainita, että avokonttorissa pääni yläpuolella on ilmastointilaite. Kylmä ilma saa niskani jumiin ja muutenkaan se ilmavirta ei tunnu hyvältä.

Mä en kerkee pyykkäämään tai tiskaamaan työpäivän aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajana, ex-valmiuslain ja jatkuvan epävarmuuden, muille osastoille siirtojen, kiireen ja joustamisen pöhöttämänä olen ärsyyntynyt kuinka joillekin on niin kamalaa jos joutuu palaamaan ihan tavallisesti työpaikalleen kuten ennenkin. Emme me, bussikuskit, palomiehet, poliisit, lääkärit, lähihoitajat, laitoshuoltajat, sairaalalogistiikot, ruokakauppiaat, vartijat jnejne pese pyykkiä, tiskaa tiskejä, valmista ruokia, käy urheilemassa, nuku päiväunia tai muuta työajallamme. Ihan kuin työmatka olisi jokin rangaistus nyt kun ei voi enää siirtyä töihin sängystä olohuoneeseen. Moni meistä on tehnyt koronan aikana töitä tavalliseen tapaan ja luonnollisesti jopa enemmän. Ihmeellistä pullamössöilyä ja mukavuudenhalua, töissä tehdään töitä ja on aivan oikein että palataan tavalliseen työrytmiin.

Eli kun sinä olet kateellinen, niin satojentuhansien ihmisten ja koko yrityssektorin sekä ison osan julkisen sektorin töitä pitäisi kärsiä?

Teille myös maksetaan ylitöistä, meille ei, ja silti niitä on käytännössä aina pakko tehdä vaativissa asiantuntijatöissä. Jos jonkun 50-tuntiset viikot vähän helpottuvat työmatkojen jäätyä pois, niin ehkä sinäkin voisit hillitä kateuttasi.

Kyse ei ole mistään kateudesta vaan ärsytyyntymisestä kun ruikutetaan niinkin tavallisesta asiasta kuin työntekeminen ryhdikkäällä ja normaalilla tavalla sisältäen myös ne ei niin mukavat asiat kuten töihinmeno ja töissä töihin keskittyminen, silloin ei pumpata salilla tai keitellä patoja. Olen seurannut tätä ihmisten etätyöskentelyä ja osa kavereistanikin hieman naureskelee etätöilleen mutta rehellisesti myöntävät vetävänsä päivien aikana lonkkaa ja tekevänsä myös ihan muuta kuin töitä joten siitä annan rehellisyys pisteet toki. Vapaapäivinä olen monesti "hengaillut" etätöitä tekevien kavereideni kanssa ja kyllä varmasti vi tuottaa kun tämä luksus loppuu. Silti, töissä tehdään töitä eikä hoidella omia juttujaan, ne tehdään kun töistä päästään. Kysehän on vain siitä, että palataan takaisin normaaliin rytmiin ja normaaliin työtahti on, kaikki ei aina ole ehkä mukavaa mutta get over it, se on elämää.

Taidat olla hyvin tyypillinen hoitsu. Kateellinen ja pahansuopa, kun olet leipääntynyt omaan työhösi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajana, ex-valmiuslain ja jatkuvan epävarmuuden, muille osastoille siirtojen, kiireen ja joustamisen pöhöttämänä olen ärsyyntynyt kuinka joillekin on niin kamalaa jos joutuu palaamaan ihan tavallisesti työpaikalleen kuten ennenkin. Emme me, bussikuskit, palomiehet, poliisit, lääkärit, lähihoitajat, laitoshuoltajat, sairaalalogistiikot, ruokakauppiaat, vartijat jnejne pese pyykkiä, tiskaa tiskejä, valmista ruokia, käy urheilemassa, nuku päiväunia tai muuta työajallamme. Ihan kuin työmatka olisi jokin rangaistus nyt kun ei voi enää siirtyä töihin sängystä olohuoneeseen. Moni meistä on tehnyt koronan aikana töitä tavalliseen tapaan ja luonnollisesti jopa enemmän. Ihmeellistä pullamössöilyä ja mukavuudenhalua, töissä tehdään töitä ja on aivan oikein että palataan tavalliseen työrytmiin.

Eli kun sinä olet kateellinen, niin satojentuhansien ihmisten ja koko yrityssektorin sekä ison osan julkisen sektorin töitä pitäisi kärsiä?

Teille myös maksetaan ylitöistä, meille ei, ja silti niitä on käytännössä aina pakko tehdä vaativissa asiantuntijatöissä. Jos jonkun 50-tuntiset viikot vähän helpottuvat työmatkojen jäätyä pois, niin ehkä sinäkin voisit hillitä kateuttasi.

Kyse ei ole mistään kateudesta vaan ärsytyyntymisestä kun ruikutetaan niinkin tavallisesta asiasta kuin työntekeminen ryhdikkäällä ja normaalilla tavalla sisältäen myös ne ei niin mukavat asiat kuten töihinmeno ja töissä töihin keskittyminen, silloin ei pumpata salilla tai keitellä patoja. Olen seurannut tätä ihmisten etätyöskentelyä ja osa kavereistanikin hieman naureskelee etätöilleen mutta rehellisesti myöntävät vetävänsä päivien aikana lonkkaa ja tekevänsä myös ihan muuta kuin töitä joten siitä annan rehellisyys pisteet toki. Vapaapäivinä olen monesti "hengaillut" etätöitä tekevien kavereideni kanssa ja kyllä varmasti vi tuottaa kun tämä luksus loppuu. Silti, töissä tehdään töitä eikä hoidella omia juttujaan, ne tehdään kun töistä päästään. Kysehän on vain siitä, että palataan takaisin normaaliin rytmiin ja normaaliin työtahti on, kaikki ei aina ole ehkä mukavaa mutta get over it, se on elämää.

Asiaa tutkineena (yliopistossa), voin kertoa, että sillä ei ole merkitystä, että montako tuntia istuu tekemässä asioita kunhan ne tulee tehdyksi. Ymmärtääkseni työtuntien kyttääminen on menneisyyden johtamista ja se ei paranna kenenkään asemaa. Tulos on ratkaisevaa. Ei ole mitään järkeä katsoa istuuko Tarmo tietokoneen ääressä tasan 7,25 tuntia kello 8 ja 16 välillä. Tämän ko Tarmon tehokasta työaikaa saattaa olla aamulla pari tuntia ja iltapäivällä samat pari tuntia, kun asiakkaat/toimittajat ovat saatavilla. Joskus tehokkaat työtunnit saattaa olla illalla, jos osa toimittajista on esimerkiksi eri aikavyöhykkeillä. Tarmon hyvinvointia tai työnantajan tehokkuutta ei edistä, jos Tarmo on pakotettuna istumaan toimistolle, eikä voi käyttää luppoaikaa hyödyksi. Tämä on yksi esimerkki, mitä etätyöllä voidaan saavuttaa win-win-tilanne.

Datan perusteella voisin väittää tai ainakin siinä otoksessa tehtyjen työtuntien määrä oli kasvanut varsinkin, kun aloitettiin etätyöt.

Ei ole työnantajan etu työntää työntekijöitään burnoutin partaalle vain työntekijöiden kyttäämisen vuoksi. Iloinen, tyytyväinen ja tuottelias työntekijä on työnantajan etu ja sillä ei ole hirveästi merkitystä tekeekö töitä 30 vai 37,5h.

Meillä HR-osasto ajanut sinnikkäästi mallia jossa etätöitä saa tehdä vain 40% työajasta. Jotain kertoo luottamuksesta ja agendasta jo se, että etäpäivä ei saa olla Perjantai eikä Maanantai.

Hommassa on kuitenkin monta ongelmaa. Ensinnäkään asiantuntijatöissä ei ole mitään lisäarvoa roikkua toimistolla vaan päinvastoin.

Toiseksi kolme toimistopäivää viikossa vie kilometrikorvaukset, eli verovähennykset kokonaan. Tuo 3 päivää menee itselläni juuri omavastuun alle joten se lähtee kokonaan. Ja tietty 100% työhuonevänennyskin lähtee kokonaan pois. 50% työhuonevähennystä ei kannata edes hakea kun siinä on 900 euron omavastuu joka menee tuon alle.

Itse olen ilmoittanut esimiehelleni että irtisanoutumispäiväni on tasan se sama kun pakotetaan toimistolle. En voin kertakaikkaan käsittää miksi firma haluaa tätä! Työn tehokkuus kärsii konttorilla, menee enemmän rahaa kun pitää auto taas laittaa käyttöönottoon, työpaikkaruokailu ja siistit toimistovaatteetkin vie rahaa. Lisäksi tottakai työmatkoihin menevä turha aika ja aamulla laittautuminen sekin vie puolituntia, vaimolta 2h.

Työpaikallani on tehty laaja kysely minkä verran kukin haluaisi/voisi jatkaa kotona tai haluta olla toimistolla. Tulee laajasti tämä uusi työtapa käyttöön lokakuusta alkaen. Onhan sitä tottunut olemaan kotona ja mukavuudenhalu siinä ohessa kasvanut.

Olen silloin tällöin ollut toimistolla hoitamassa tehtäviä, jotka sitä vaativat. Nyt kun kotona on märehditty puolitoista vuotta huomaan, että vaikka minua ei huvittaisikaan niin paluu osittain toimistolle tekee vain hyvää. Olen laiskistunut ja erakoitunut ja vaikka siitä tykkäänkin, antaa toimistopäivä omalle olemiselle ryhtiä.

Jos ehdotukseni hyväksytään, tulen tekemään töitä toimistolla 2 päivää viikosta ja loput kotona. Ja omalla vuorollani tietysti olen silloin tällöin sen koko viikon toimistolla. Pääseepä taas työpaikan lounaspaikkoihin ja sitä kautta vaihtelua syömisiin.

Vierailija kirjoitti:

Minua harmittaa se, että juuri ennen pandemian alkua valmistuin alalle, jossa ei ole etätyömahdollisuutta. Siellä sitä sitten tukalasti maski päällä 8-12h päivässä, pitkä työmatka samalla kun muut hehkuttaa vapauttaan. Kunpa olisin osannut ottaa alan valinnassa huomioon...

Sama mulla. Maski on pakollinen, vaikka olen kahdesti rokotettu. Raskasta työskennellä maski päällä 8 h. Eikä etäilymahdollisuutta.

Olkaa onnellisia te, joille etätyö on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Aika subjektiivisia ajatuksia tänne on laitettu. Eikö oikeasti kenenkään projektityö kärsi siinä että joka helvetin kysymys pitää aina häiritä sähköpostilla tai teamsilla kun ennen asian pystyi varmistamaan vieressä istuvalta? Puhumattakaan siitä kuinka paljon epävirallista tietoa jää kuulematta kun kaikki kahvitauot ja muut tapaamiset jää pois. Itse olen esimerkiksi tippunut täysin kärryiltä siitä mitä naapuritiimit ja osastot nykyään touhuavat. Ja kyllä siitä voi olla myös taloudellista haittaa, koska hommia suunnittelupuolella tulee paljon talon sisältä. 

Sitten voisi vielä mainita rekryt. Kuinkahan mukava on tulla taloon ja ei oikeastaan ikinä tavata tai tutustua kehenään? Varsinkin junnuna aika tuskallista aloittaa kaikki etänä. 

Puhumattakaan sitten siitä tehokkuudesta. Itse ainakin suhtaudun äärimmäisellä myötähäpeällä kun ihan aikuiset ihmiset jotka tekevät asiantuntijatyötä ja veloittavat siitä hirveitä summia leikkivät teams palavereissa jollakin pelkällä läppärillä ilman kunnon työtiloja "hehe en nyt oikein näe tältä pieneltä näytöltä..." . Tulee mieleen vähän kuinka paljon se tehokkuus siinä etätyössä onkaan kärsinyt.. Ja tiedän kyllä että osalla on kotona systeemit kunnossa mutta kaikilla ei todellakaan ole. Se on tässä parin vuoden aikana nähty. 

Niin ja olen kyllä itsekkin etätyön kannalla, mutta en näe että monessakaan paikassa siihen siirtyminen täysin on se järkevin ratkaisu. Meillä ollaan ilmeisesti suosittelemassa jotain mallia, että kerran viikossa olisi hyvä ainakin käydä toimistolla. 

Sinullakin on aika kapea näkemys. Kyse on vain siitä, että etätyötä ei ole onnistuttu vielä tekemään teillä niin, että tieto kulkisi ongelmitta. Muutosvastarintaa vai johtajien kykenemättömyyttä? Vai onko ongelma yksilöissä?

Yhdessä yrityksessä on päästy viemään isoja kehitysloikkia läpi, koska nimenomaan kukaan ei pysty nykäisemään hihasta ja kysymään _välittömästi_ mitä mieltä on asiasta. Ei se pomokaan ole mikään ylijumala, joka pystyy sekunnissa sanomaan oikean vastauksen vaan helpompi on sanoa kysyjälle ei, vaikka kyseessä olisi loistava idea. Etäisyys työkavereihin ja työn keskeyttämisen vähentyminen on tarjonnut sen, että ihmiset kerkeävät pohtimaan ja tekemään parempia ratkaisuja, koska ei tarvi kuin vieteri olla sanomassa parasta ratkaisua.

Vierailija kirjoitti:

Aika subjektiivisia ajatuksia tänne on laitettu. Eikö oikeasti kenenkään projektityö kärsi siinä että joka helvetin kysymys pitää aina häiritä sähköpostilla tai teamsilla kun ennen asian pystyi varmistamaan vieressä istuvalta? Puhumattakaan siitä kuinka paljon epävirallista tietoa jää kuulematta kun kaikki kahvitauot ja muut tapaamiset jää pois. Itse olen esimerkiksi tippunut täysin kärryiltä siitä mitä naapuritiimit ja osastot nykyään touhuavat. Ja kyllä siitä voi olla myös taloudellista haittaa, koska hommia suunnittelupuolella tulee paljon talon sisältä. 

Sitten voisi vielä mainita rekryt. Kuinkahan mukava on tulla taloon ja ei oikeastaan ikinä tavata tai tutustua kehenään? Varsinkin junnuna aika tuskallista aloittaa kaikki etänä. 

Puhumattakaan sitten siitä tehokkuudesta. Itse ainakin suhtaudun äärimmäisellä myötähäpeällä kun ihan aikuiset ihmiset jotka tekevät asiantuntijatyötä ja veloittavat siitä hirveitä summia leikkivät teams palavereissa jollakin pelkällä läppärillä ilman kunnon työtiloja "hehe en nyt oikein näe tältä pieneltä näytöltä..." . Tulee mieleen vähän kuinka paljon se tehokkuus siinä etätyössä onkaan kärsinyt.. Ja tiedän kyllä että osalla on kotona systeemit kunnossa mutta kaikilla ei todellakaan ole. Se on tässä parin vuoden aikana nähty. 

Niin ja olen kyllä itsekkin etätyön kannalla, mutta en näe että monessakaan paikassa siihen siirtyminen täysin on se järkevin ratkaisu. Meillä ollaan ilmeisesti suosittelemassa jotain mallia, että kerran viikossa olisi hyvä ainakin käydä toimistolla. 

Huvittavaa että määyt muiden "subjektiivisista ajatuksista", ja itse sorrut täsmälleen samaan.

Luuletko ettei se viereiseen pöytään milloin tahansa huutelu häiritse kollegasi keskittymistä?

Etätöissä on se hyvä puoli, että saan keskittyä töihini rauhassa. Teams-chatin viestit tsekkaan useita kertoja päivässä töiden niin salliessa, ja tällöin toki myös vastaan viesteihin. Sähköpostit tarkistan aamulla, lounastauon jälkeen ja vähän ennen työpäivän päättymistä. Kaikki äänihälytykset puhelimen soittoääntä lukuunottamatta ovat mutella.

Työtehoni on huomattavasti parempi, stressin määrä merkittävästi matalampi avokonttorirottailuun verrattuna ja nukun myös paljom paremmin ja puolisen tuntia pidempään.

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole mistään kateudesta vaan ärsytyyntymisestä kun ruikutetaan niinkin tavallisesta asiasta kuin työntekeminen ryhdikkäällä ja normaalilla tavalla sisältäen myös ne ei niin mukavat asiat kuten töihinmeno ja töissä töihin keskittyminen, silloin ei pumpata salilla tai keitellä patoja. Olen seurannut tätä ihmisten etätyöskentelyä ja osa kavereistanikin hieman naureskelee etätöilleen mutta rehellisesti myöntävät vetävänsä päivien aikana lonkkaa ja tekevänsä myös ihan muuta kuin töitä joten siitä annan rehellisyys pisteet toki. Vapaapäivinä olen monesti "hengaillut" etätöitä tekevien kavereideni kanssa ja kyllä varmasti vi tuottaa kun tämä luksus loppuu. Silti, töissä tehdään töitä eikä hoidella omia juttujaan, ne tehdään kun töistä päästään. Kysehän on vain siitä, että palataan takaisin normaaliin rytmiin ja normaaliin työtahti on, kaikki ei aina ole ehkä mukavaa mutta get over it, se on elämää.

Sinulla ei selvästikään ole käsitystä siitä, minkätyyppistä asiantuntijatyö on ja minkälaista se työelämä on ollut jo ennen koronaa. Mieheni on asiantuntijatyössä IT-alalla ja heillä oli etätyömahdollisuus jo ennen koronaa. Valtaosa ihmisistä kävi toimistolla töissä. Koska työaika on heillä liukuva, osa porukasta tuli jo aamusta, osa puoliltapäivin ja osa vasta iltapäivän puolella. Miehelläni on luontaisesti myöhäisempi rytmi ja hän harvemmin meni toimistolle ennen puoltapäivää. 

Tiimi, jossa mieheni työskentelee, on hajaantunut eri mantereille. Osa on Suomessa, osa USA:ssa (Kaliforniassa) ja osa Intiassa. Välillä on tiimipalavereita, joita sovitellaan niin että kaikki olisivat hereillä. Silloin se palaveri voi olla aamuseiskalta tai iltakasilta. Ei näitä palavereita ennen koronaakaan sieltä toimistolta hoidettu, vaan tietenkin kotoa käsin. Ja kun Helsingin toimistossa ihmiset tekivät töitä vähän eri rytmissä, niin miehellä työpäivä katkesi välillä siihen, että meni aamulla alottaneiden kanssa salille ja saunaan ja jatkoi sen jälkeen työpäiväänsä, kun nämä aamulla aloittaneet lähtivät kotiinsa. 

Vaikka etätöissä olevan työpäivään saattaa välillä tulla taukoa, niin kyllä ne työt tulevat silti tehtyä. Työajanseurantaa IT-alalla vähemmän harrastetaan, mutta kyllä ne työsopimukseen merkatut tunnit tulevat täyteen ja luultavasti vahingossa tekevät vähän ylimääräistäkin. Eivät aikuiset ihmiset tarvitse mitään kaitsijaa, joka vahtii että työt tulee tehtyä. Näillä ihmisillä on ihan sisäinen motivaatio siihen työhön ja nämä saavat aikaan loistavaa tulosta. 

Kyttäävä pomo täällä, terve.

Etä- tai lähityö ei oikeastaan ole se juttu, kaikki hoituu hyvin niin kauan kun tiimissä on motivoituneita, mukavia, asiantuntevia, ei-mielenterveysongelmaisia ihmisiä, jotka pitävät työstään. Tällöinhän esimiestyötä ei oikeastaan edes tarvita, riittää kun kyselee kollegoilta, onko kaikki ok ja mahdolliset ongelmakohdat korjataan. Aina ei tilanne näin hyvä ole, vaan yksi myrkynkylväjä rampauttaa helposti koko työyhteisön toiminnan, ja vie myös esimieheltä kohtuuttomasti aikaa, kun pitää olla milloin mitäkin hänen ongelmaansa tai aiheuttamaansa konfliktia selvittämässä.

Etätyössä on ollut parasta, että tällaiset ihmiset eivät ole pilaamassa toisten päivää, vaan saavat murjottaa yksinään kotona ja osallistua tarvittaessa pakollisiin Teamseihin. Oikea vaihtoehto olisi tietysti irtisanominen, mutta se on Suomessa tehty niin vaikeaksi, että vähiten harmia tällaiset ihmiset aiheuttavat, kun pysyvät omissa oloissaan ja tekevät mitä tekevät. Surullista mutta totta.

Omaa työhyvinvointiani korona-aika on parantanut huomattavasti. Käyn säännöllisesti työpaikalla, vaikka pakko ei ole, ja toisaalta meillä on halutessaan koko korona-ajan saanut olla myös toimistolla. Parasta on kuitenkin ollut juuri tuo hankalien tapausten "kotiuttaminen" muiden töitä häiritsemästä. Työnkuvaani kuuluu myös muuta kuin esimiestyötä, joten varsinaiselle tuottavalle työlle on jäänyt huomattavasti enemmän aikaa.

Oon niin kyllästynyt tässä etätyöajassa siihen, että nykyään ei saa enään ketään kiinni, varsinkaan perjantai iltapäivisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika subjektiivisia ajatuksia tänne on laitettu. Eikö oikeasti kenenkään projektityö kärsi siinä että joka helvetin kysymys pitää aina häiritä sähköpostilla tai teamsilla kun ennen asian pystyi varmistamaan vieressä istuvalta? 

Meillä asiat kysyttiin teamsilla/sähköpostilla jo ennen koronaa, vaikka istuttiin viereisissä työpisteissä :) ei kukaan halua, että joku on jatkuvasti siinä selän takana kyselemässä tyhmiä.

Ymmärrän kyllä, että jollain muilla aloilla käytänteet on eri kuin IT-puolella... Esimerkiksi jotkut taloushallinnon ihmiset ovat vasta nyt oppineet, että jos joku laittaa Teamsilla tms. viestin, siihen voi oikeasti vastata ihan siitä oman koneen ääreltä, eikä sitä Teamsia tarvitse sammuttaa ja pistää päälle montaa kertaa päivässä, vaan voi olla ihan säännöllisesti tavoitettavissa työaikana.

Vierailija kirjoitti:

Meillä HR-osasto ajanut sinnikkäästi mallia jossa etätöitä saa tehdä vain 40% työajasta. Jotain kertoo luottamuksesta ja agendasta jo se, että etäpäivä ei saa olla Perjantai eikä Maanantai.

Hommassa on kuitenkin monta ongelmaa. Ensinnäkään asiantuntijatöissä ei ole mitään lisäarvoa roikkua toimistolla vaan päinvastoin.

Toiseksi kolme toimistopäivää viikossa vie kilometrikorvaukset, eli verovähennykset kokonaan. Tuo 3 päivää menee itselläni juuri omavastuun alle joten se lähtee kokonaan. Ja tietty 100% työhuonevänennyskin lähtee kokonaan pois. 50% työhuonevähennystä ei kannata edes hakea kun siinä on 900 euron omavastuu joka menee tuon alle.

Itse olen ilmoittanut esimiehelleni että irtisanoutumispäiväni on tasan se sama kun pakotetaan toimistolle. En voin kertakaikkaan käsittää miksi firma haluaa tätä! Työn tehokkuus kärsii konttorilla, menee enemmän rahaa kun pitää auto taas laittaa käyttöönottoon, työpaikkaruokailu ja siistit toimistovaatteetkin vie rahaa. Lisäksi tottakai työmatkoihin menevä turha aika ja aamulla laittautuminen sekin vie puolituntia, vaimolta 2h.

Tätä olen miettinyt, että oikeestiko jengi meinaa ruveta tälläytymään sinne toimistolle, meikkaamaan ja laittamaan tukkaa? Ja oikein panostamaan toimistovaatteisiin? Eikö tästäkin olisi aika jo luopua nyt kun on huomattu miten paljon rennommin työt sujuvat vaikka joogahousuissa ja hupparissa.

Jos on tärkeitä asiakastapaamisia, niin sellaisia varten varmaan voi olla joku siistimpi vaatekerta työpaikalla. Mutta kuinka tarpeellista oikeasti on omia työkavereita varten tälläytyminen? 

Vierailija kirjoitti:

Omien havaintojeni pohjalta eniten etätöistä ovat kärsineet ne, joille työyhteisö on iso osa omaa elämää. Ja tavallaan ymmärrän sen hyvin, jos asuu sinkkuna pienessä asunnossa voi seinät kaatua päälle. Kaikillla ei ole kovin laajaa sosiaalista elämää töiden ulkopuolella, ja/tai harrastuksetkin ovat ehkä olleet jäähyllä koronan takia.

Toinen joukko on sitten se, joiden työelämä/siinä menestyminen linkittyy pitkälti sosiaalisuuteen. Eli ehkä ei olla niin tehokkaita/hyviä, mutta sen on saanut piilotettua sillä että on (oikeille ihmisille) työpaikalla niin mukavan ihmisen maineessa että asiaa katsotaan sormien läpi/muut paikkaavat tarvittaessa.

Esim. yksi tuttu on onnistui n.10 vuotta välttelemään yhtä suht helppoa hommaa kun ei sitä oppinut tekemään, etäaikaan ei enää kukaan ollutkaan auttamassa selän takana, niin hänen oli vihdoinkin oikeasti opeteltava tuo. Tavallaan pikku juttu, mutta onhan häntä auttaneiden aika nyt muuhun käytössä.

Ollut kyllä hämmentävää huomata, miten monella jopa pitkän linjan ammattilaisella tai komean tittelin omaavalla viikosta toiseen jopa etäpalaverit olleet asia, että saa jännätä pääseekö se linjoille ja pysyykö mikki auki. Liitetiedostojen lähettäminen sähköpostilla tuottaa sekin vaikeuksia. Nämä ovat juuri myös niitä joilla on aina hyviä ideoita, ovat tai olivat touhuamassa kaikkea yhteistä työhönkuulumatonta "kivaa", ja kärsivät siitä kun etätyö ei ole niin sosiaalista. Mutta kun ihan oikeita töitä pitäisi tehdä, se ei sujukaan. Olen työssä digialalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole mistään kateudesta vaan ärsytyyntymisestä kun ruikutetaan niinkin tavallisesta asiasta kuin työntekeminen ryhdikkäällä ja normaalilla tavalla sisältäen myös ne ei niin mukavat asiat kuten töihinmeno ja töissä töihin keskittyminen, silloin ei pumpata salilla tai keitellä patoja. Olen seurannut tätä ihmisten etätyöskentelyä ja osa kavereistanikin hieman naureskelee etätöilleen mutta rehellisesti myöntävät vetävänsä päivien aikana lonkkaa ja tekevänsä myös ihan muuta kuin töitä joten siitä annan rehellisyys pisteet toki. Vapaapäivinä olen monesti "hengaillut" etätöitä tekevien kavereideni kanssa ja kyllä varmasti vi tuottaa kun tämä luksus loppuu. Silti, töissä tehdään töitä eikä hoidella omia juttujaan, ne tehdään kun töistä päästään. Kysehän on vain siitä, että palataan takaisin normaaliin rytmiin ja normaaliin työtahti on, kaikki ei aina ole ehkä mukavaa mutta get over it, se on elämää.

Sinulla ei selvästikään ole käsitystä siitä, minkätyyppistä asiantuntijatyö on ja minkälaista se työelämä on ollut jo ennen koronaa. Mieheni on asiantuntijatyössä IT-alalla ja heillä oli etätyömahdollisuus jo ennen koronaa. Valtaosa ihmisistä kävi toimistolla töissä. Koska työaika on heillä liukuva, osa porukasta tuli jo aamusta, osa puoliltapäivin ja osa vasta iltapäivän puolella. Miehelläni on luontaisesti myöhäisempi rytmi ja hän harvemmin meni toimistolle ennen puoltapäivää. 

Tiimi, jossa mieheni työskentelee, on hajaantunut eri mantereille. Osa on Suomessa, osa USA:ssa (Kaliforniassa) ja osa Intiassa. Välillä on tiimipalavereita, joita sovitellaan niin että kaikki olisivat hereillä. Silloin se palaveri voi olla aamuseiskalta tai iltakasilta. Ei näitä palavereita ennen koronaakaan sieltä toimistolta hoidettu, vaan tietenkin kotoa käsin. Ja kun Helsingin toimistossa ihmiset tekivät töitä vähän eri rytmissä, niin miehellä työpäivä katkesi välillä siihen, että meni aamulla alottaneiden kanssa salille ja saunaan ja jatkoi sen jälkeen työpäiväänsä, kun nämä aamulla aloittaneet lähtivät kotiinsa. 

Vaikka etätöissä olevan työpäivään saattaa välillä tulla taukoa, niin kyllä ne työt tulevat silti tehtyä. Työajanseurantaa IT-alalla vähemmän harrastetaan, mutta kyllä ne työsopimukseen merkatut tunnit tulevat täyteen ja luultavasti vahingossa tekevät vähän ylimääräistäkin. Eivät aikuiset ihmiset tarvitse mitään kaitsijaa, joka vahtii että työt tulee tehtyä. Näillä ihmisillä on ihan sisäinen motivaatio siihen työhön ja nämä saavat aikaan loistavaa tulosta. 

Yhdessä tutkimuksessa oli just nostettu esille, että ne, joilla on sisäinen motivaatio siihen itse työhön ja ovat kunnianhimoisia työssään. viihtyvät hyvin etätöissä koska se nostaa työn tehokkuutta ja parantaa tuloksia. Ne, joiden motivaatio työhön muodostuu pääosin siitä, että on kiva sosiaalinen porukka, kaipaavat takaisin toimistolle koska heidän on vaikea saada itseään motivoitumaan tekemään töitä etänä kun eivät ole itse työtehtävistä motivoituneita tai innostuneita.